Pidän televisiosarjoista, ja annan mieluusti uusille sarjoille mahdollisuuden. Yksi tämän kesän kokeilu on maksukanavilla tuleva Revolution, joka sai ensi-iltansa Atlantin toisella puolen viime syksynä.
Revolutionissa eletään ”post-apokalyptisessä” Amerikassa 15 vuotta sen jälkeen kun sähköt ovat lakanneet toimimasta. Sarjassa ei kerrota miksi näin kävi, sitä varmaan selvitetään ensin jokunen tuotantokausi.
Yhdysvallat on romahtanut pienten militarististen valtioiden ryppääksi. Orjuus tekee paluuta. Ihan kiinnostava alkuasetelma. Myös kuvauspaikoissa on tyyliä, esimerkiksi hylätty maailmanpyörä on jännän näköinen.
Sitten miinuksiin. Koska kaikki vastaavat sarjat tehdään eritoten teinit mielessä, valitaan loogisuuden sijaan toiminta. Jokaisessa jaksossa on siis lukuisia taistelu- ja takaa-ajokohtauksia. Koska yksi päähenkilöistä on taitava miekkailija, joten tietty hänen täytyy jossain vaiheessa jaksoa päästä päiviltä tusinan verran pahiksia.
Myös kopion makua on ilmassa. Parin vuoden takaisessa Nälkäpeli-elokuvassa oli myös romahtanut yhteiskunta, pääosassa on saman ikäinen, samalla tavoin pukeutunut ja lähes saman niminen (Katniss – Charlie) tyttö.
Kuvassa nälkäpelin Katniss (Jennifer Lawrence) uhkailee tuhmasti Revolutionin Charlieta (Tracy Spiridakos) jousipyssyllä. Huomatkaa että myös eroja löytyy, sillä onhan jalkajousi ihan eri asia kuin jousi…
Kaikista eniten minua kuitenkin kiusaa laiska käsikirjoitus. Ei siinä mitään että otetaan kummallinen lähtöasetetelma ilman perusteita, kunhan oltaisiin sen jälkeen loogisia…
Ensinnäkin minulle jäi vähän auki että mikä kaikki sitten ei toimi. Mikään sähköä käyttävä laite ei toimi, mutta esimerkiksi aseet toimivat. Mikseivät sitten auton yksinkertaiset variaatiot toimisi – polttomoottorissa ei sähköä tarvita. Revolutiomaailmassa kuitenkin vain kävellään tai ratsastetaan.
Toisekseen teoria siitä, että järjestäytynyt yhteiskunta romahtaisi saman tien ilman sähköä, on aika vahva veikkaus. Vielä sata vuotta sitten sähkö oli harvinaista, mutta silti järjestettiin olympialaisia, käytiin safarilla Afrikassa ja rakennettiin viemäreitä miljoonien asukkaiden suurkaupunkeihin.
Etenkin alkuvaiheessa logistiikka tietysti kaatuisi, ruuasta tulisi pulaa ja “uudelleen asettumiseen” menisi aikansa. Mutta viidessätoista vuodessa asiat saisi kyllä takaisin raiteilleen.
Esimerkiksi höyryjunia ovat museot pullollaan ja likimain kaikki tekniikan puolen taitajat osaisivat höyrykoneita rakentaa. Niinpä jonkinmoinen tehdastuotanto saataisiin nopeasti pystyyn, samoin tavaran kuljetus raiteita pitkin.
Myös höyrylaivat tekisivät paluun. Kenties Atlantin yli matkustamiseen tulisi jokusen vuoden paussi, mutta piankos höyrylaivat taas seilaisivat Southamptonin ja New Yorkin väliä.
Viestinnässä auttaisi vanha kunnon lennätin. Onkohan Atlantin pohjalla olevia lennätinlinjoja ikinä nostettu ylös, vai voisiko ne vain ottaa käyttöön? Myös postilaitoksella on kokemusta sähköttömän viestin välittämisestä.
Yhteiskunnan hajoaminen taasen edellyttäisi sitä, että nykyiset hallintomallit kaatuisivat. Yhdysvaltain armeija olisi melko vahva toimija myös ilman sähköä. En myöskään usko, että demokratiaa tai äänestämistä oltaisiin heti kuppaamassa heti valojen sammuttua.
Revolutionissa on ihan jännä lähtöasetelma, mutta taidan olla liian vanha siihen että juonessa on höyryjunan mentäviä aukkoja. Ei sähkö niin korvaamatonta ole, etteikö ihmiskunta kykenisi sopeutumaan elämään ilman sähköä. Sähkön voisi korvata niillä välineillä jotka sähkö aikanaan korvasi.