Kokouksessa oli pitkä lista tärkeitä asioita ja kokous kestikin liki puoleen yöhön.
Tässä kooste tärkeimmistä käsitellyistä asioista ja vihreistä puheenvuoroista.

Kokouksen ensimmäinen keskustelua herättänyt asia oli poikkihallinnollisten ohjelmien seuranta. Kestävä Espoo -ohjelmaryhmän puheenjohtaja Sirpa Hertell nosti esiin ilmastonmuutoksen torjunnan. Espoo on asettanut yhdessä Fortumin kanssa tavoitteeksi kokonaan uusiutuvan energiantuotannon vuoteen 2030 mennessä. Kaupunki haluaa olla referenssikohde uusille energiaratkaisuille, joita ovat mm. päästötön kaukolämpö, sähköenergian varastointi, aurinkoenergia ja kulutusjoustot. Liikenteen osalta tavoitteena on lisätä merkittävästi sähköbussien määrää.

Henna Partanen puolestaan korosti, että Espoo on hiilineutraali 2030 tavoitteen toteuttamiseksi tulisi resursoida huomattavasti enemmän työntekijöitä. Myös ilmasto-ohjelma on päivitettävä pikimmiten. https://www.hennapartanen.fi/2018/09/10/espoon-ilmastotyon-johtamista-vahvistettava/

Innostava elinvoimainen Espoo -ohjelmaryhmän varapuheenjohtaja Johanna Karimäki kertoi, että yksi ohjelmaryhmän tavoitteista on helpottaa työelämän kohtaanto-ongelmaa. Esimerkiksi hanke, jossa tarjotaan täsmäkoulutusta koodausosaamiseen maahanmuuttajille ja pitkäaikaistyöttömille, on lähdössä isosti liikkeelle. Johanna toivoi, että Espoo kunnostautuisi myös erityisryhmien kuten vammaisten nuorten ja maahanmuuttajien palkkaamisessa.

Hyvinvoiva Espoo -ohjelmaryhmän varapuheenjohtaja Noora Koponen mainitsi konkreettisia keinoja, joilla pyritään lisäämään espoolaisten hyvinvointia. Kaupungin henkilökunnalle on järjestetty mielenterveyden ensiapukoulutusta mielenterveyden edistämiseksi. Nuorille on pystytty luomaan sosiaalisessa mediassa keinoja mielenterveyden edistämiseksi.

Osallistuva Espoo ohjelmaryhmän varapuheenjohtaja Mari Anthoni korosti, että asukkaiden osallistuminen on koko kaupungin asia. Ohjelmaryhmä onkin käynnistänyt kaupungin viranhaltijoiden koulutuksen osallisuusasioissa. Erityisen iloinen Mari oli siitä, että osallistuvaa budjetointia ollaan vakiinnuttamassa osaksi kaupungin talousarvioprosessia.

Osavuosikatsauksen käsittelyssä Päivi Raunu totesi, että kasvavan Espoon keskeisin taloudellinen kysymys on, miten pitää investointi- ja toimintamenot tasapainossa siten, että kaupunki voi kasvaa ja kehittyä mutta samalla säilyttää hyvät ja laadukkaat palvelut. Päivi painotti, että kasvun edellyttämät investoinnit tulee tehdä niin, että kaupungissa säilyy riittävä palvelutaso.

Rahoitetaanko Espoon kasvuinvestoinnit palveluista säästämällä?

Merkittävin asiakokonaisuus kokouksessa oli talousarvion kehys ja siihen liittyvä toimitilainvestointiohjelma sekä ensi vuoden veroprosentit.

Vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Inka Hopsun vetämissä varsin tiukoissa neuvotteluissa saimme aikaistettua neljän koulun peruskorjausta, lisättyä kaksi koulua ohjelmaan sekä 30 miljoonaa euroa lisää rahaa tarpeellisten päiväkotien rakentamiseen. Inka totesi puheessaan, että Vihreille lisärahan saaminen koulu- ja päiväkotikorjauksiin oli kynnyskysymys. Sen saaminen oli tiukassa, kun valmiutta investointikaton avaamiseen ei ollut. https://www.inkahopsu.fi/koulut-ja-paivakodit-kuntoon/

Vihreiden ryhmä kannatti maltillista veronkorotusta ja teimme siihen liittyen talousarvion kehykseen Sdp:n ja Vasemmistoliiton kanssa seuraavan yhteisen lisäysesityksen, jossa osoitimme mihin lisärahan käyttäisimme:

”Kehykseen lisätään vuosittain 18 me siten, että 5 me kohdistetaan sivistystoimeen
(ensisijaisesti 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu, avustajaresurssi),
5 me sosiaali- ja terveystoimeen (ensisijaisesti lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveys- ja terapiapalvelut, perheiden tukipalvelut, vanhusten palvelut) ja 8 me velanoton vähentämiseen. Lisäys on mahdollista rahoittaa tuloveroprosentin 0,25%-yksikön korotuksella.”

Tuimme lisäksi Sdp:n tekemää veronkorotusesitystä, jonka takana oli Vihreiden, Sdp:n ja Vasemmistoliiton lisäksi myös Keskusta. Enemmistö oli valitettavasti kuitenkin nykyisen veroprosentin kannalla kaupungin kestämättömästä velkaantumistahdista ja menopaineista huolimatta.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Saara Hyrkkö peräänkuulutti poliittista johtajuutta, jotta ennaltaehkäisevistä palveluista ei enää tingitä. Saaran mukaan raskaampien palveluiden tarve on tällä hetkellä niin kova, että käännettä kevyempien palveluiden suuntaan on todella vaikeaa saada aikaan. Kun budjettiraami on liian tiukka, ennaltaehkäisevät palvelut joutuvat aina väistymään, vaikka juuri niiden avulla raskaampien – ja kalliimpien – palveluiden tarvetta voitaisiin vähentää.
Mari Anthoni korosti, että terveelliset ja turvalliset koulut ja päiväkodit ovat tärkeä vetovoimatekijä, johon kannattaa panostaa. Ja vaati investoimista ennen kaikkea lapsiin ja nuoriin.

Tietotie 6:n vuokratilojen hankesuunnitelmasta käytiin tiukka keskustelu. Kritiikki kohdistui erityisesti päätöksentekoprosessiin. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta palautti asian useaan otteseeseen saadakseen vaihtoehtoisia tilaratkaisuja Otaniemeen siirtyville lukioille. Inka Hopsu teki seuraavan toivomuksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti:

”Tietotie 6:n hankesuunnitelman valmisteluprosessista otetaan opiksi siten, että vastaisuudessa vuokrahankkeiden tarveselvitykset ja hankesuunnitelmat tuodaan asianomaisten lautakuntien käsittelyyn niin varhaisessa vaiheessa, että tilaratkaisulle on mahdollista etsiä vaihtoehtoja (poislukien hätäväistöt). Valtuustolle vuokrakohteet tuodaan päätettäväksi aikataululla, joka mahdollistaa myös esityksen hylkäämisen.”

Myös Mari Anthoni käytti aiheesta kipakan virkavalmistelua kritisoivan puheenvuoron ja edellytti, ettei vastaava enää koskaan toistu.

Illan viimeinen käsiteltävä asia oli asunto-ohjelma. Ohjelmasta oli käyty johdollani ryhmien väliset neuvottelut, joissa saavutimme varsin tasapainoisen kokonaisuuden.

Totesin puheessani, että asunto-ohjelman tavoitteena on varmistaa, että saavutamme Espoolle asetetut asuntotuotantotavoitteet ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Kaupunki kasvaa kestävästi, kun uusia asuntoja rakennetaan joukkoliikenteen kannalta hyvin saavutettaville alueille. https://www.tiinaelo.fi/2018/09/10/valtuusto-10-9-2018-puhe-asunto-ohjelmasta/

On tärkeää, että asuntotarjonta on Espoossa monipuolista ja huomioi asukkaiden erilaiset tarpeet ja elämäntilanteet – erityisryhmiä unohtamatta.
Kaupungin on panostettava siihen, että asuinalueet kehittyvät tasapainoisina, eivätkä pääse eriytymään. Valtion tukemaa asuntotuotantoa on sijoitettava tasaisesti eri puolille kaupunkia.

Saara Hyrkkö korosti tarvetta rakentaa lisää opiskelija-asuntoja. Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntotilanne on todella hankala, ja se tuntuu kipeästi myös opiskelijoiden arjessa. Opiskelija-asuntoja tarvitaan erityisesti kampusten välittömään läheisyyteen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien ulottuville.

Vaikka ohjelmasta oli käyty neuvottelut, Kokoomus ja Siniset toivat vielä valtuustoon muutosesityksiä. Enemmistö pysyi kuitenkin neuvottelutuloksen takana, joten muutoksia ei ohjelmaan enää tehty, lukuunottamatta yhdessä sovittua tarkennusta hissiavustuksiin.

Seuraavaan kokoukseen siirtyivät Vihreiden Mari Anthonin valtuustokysymys yläkoulujen koulupäivän päättymisestä keskiviikkoisin klo 14 ja Noora Koposen valtuustoaloite aistiärsykkeisen esteettömyyden turvaamisesta ja toteuttamisesta kouluissa ja päiväkodeissa. Hyvä näin, jotta tärkeät asiat saavat ansaitsemansa ajan ja käsittelyn.