Espoon valtuusto 11.9.2017

 Kokous oli vasta kolmatta kertaa kokoustavan Espoon uuden valtuuston tärkein kokous tähän asti. Listan merkittävät asiat olivat tarina, kehys ja veroprosentti.

Paljon tarinaa tarinasta:

Espoossa kaupungin strategiaa nimitetään Espoo-tarinaksi. Espoo-tarinassa määritellään Espoon arvot ja visio ja tarinalla ohjataan kaupungin toimintaa yhteisesti päätettyjen tavoitteiden mukaisesti. Näistä tarinan tavoitteista ja toimenpiteistä päätettiin siis valtuustossa maanantaina. Tarina tehtiin ensimmäistä kertaa edellisen valtuustokauden alussa ja nyt uusi valtuusto päivitti Espoo-tarinaan uusia sisältöjä ja tämän valtuustokauden tavoitteet.

Espoo määritellään tarinassa verkostomaiseksi viiden kaupunkikeskuksen vastuulliseksi ja inhimilliseksi edelläkävijäkaupungiksi, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa kaupunkilainen voi aidosti vaikuttaa. Espoo-tarinassa Espoo haluaa olla taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti Euroopan kestävin kaupunki.

Tarinan päämäärät ja niihin liittyvät valtuustokauden tavoitteet on asetettu neljästä osa-alueesta, jotka ovat sivistys ja hyvinvointi, elinvoima & kilpailukyky ja työllisyys, ympäristö & rakentaminen ja liikenne sekä talous & henkilöstö ja johtaminen.

Tarinaa tarinasta riitti moneksi tuntia. Yleisesti puheissa kiiteltiin tarinan valmistelua ja lopputulosta, mutta monessa puheenvuorossa oltiin myös huolissaan siitä, ettei tarina jäisi sanahelinäksi valtuustokauden aikana jos tavoitteet ovat liian kunnianhimoisia tai kalliita toteuttaa.

“Strategian tavoitteiden saavuttaminen ja toimenpiteiden toteuttaminen vaatii riittäviä resursseja. Edellytämme, että yhdessä sovitut linjaukset näkyvät kaupunginjohtajan budjettiesityksessä” linjasi Inka Hopsu vihreiden ryhmän ryhmäpuheenvuorossaan. Inka iloitsi, että tarinassa näkyi vahvasti neuvotteluiden tuloksena vihreä kädenjälki. Inka mainitsi vihreille tärkeinä asioina mm Espoon tavoitteen olla jatkossakin opetuksen ja varhaiskasvatuksen huippukaupunki. Yhdenvertainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus säilyy kaikille espoolaislapsille ja henkilömitoitus sekä ryhmäkoot säilyvät myös ennallaan päiväkodeissa. Päätös kokeilla viisivuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta on myös iso vihreä voitto,  joka tarinaan saatiin läpi. Tärkeitä vihreitä tavoitteita on myös eriarvoisuuden ja segregaation vähentäminen: ”On hienoa, että Espoo torjuu eriarvoisuutta”, totesi Inka puhuessaan lapsiperheköyhyydestä.

Lapsiperheköyhyydestä puhui myös Saara Hyrkkö, joka aloitti puheensa todeten, että ” On helpompi rakentaa ehjiä lapsia, kuin korjata rikkinäisiä aikuisia”. Saara peräänkuulutti lapsiperheköyhyyden torjuntaa ja perheiden sujuvia palveluita.

Vihreä ryhmä iloitsi myös Espoon tavoitteesta olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on selkeä osoitus siitä, että Espoo on valmis tekemään hartiavoimin töitä ilmastonmuutosta vastaan. Ilmastonmuutoksen torjumisen merkitystä kaupungin tavoitteena korosti puheessaan myös Kestävä Espoo-ohjelmaryhmän puheenjohtajana toimiva pitkäaikainen vihreä valtuutettu Sirpa Hertell.  Hertell näkee tärkeänä, että työtä tarinan tavoitteita kohden jatketaan ohjelmaryhmissä. Sirpa totesi, että tarina antaa kestävät raamit jatkaa hyötytavoitteiden valmistelua ohjelmaryhmissä. Hertell ehdotti ohjelmaryhmän mahdolliseksi hyötytavoitteksi sitä, että kaupunkikonsernin käyttämä kaukolämpö toteutettaisiin päästöttömästi vuoteen 2030 mennessä.

Mari Anthoni  piti Espoo- tarinaa hyvänä, mutta piti tarinan valmistelun aikataulua liian kiireisenä. Tarina valmistui neuvotteluiden jälkeen vasta samana päivänä kun valtuuston kokous pidettiin. Aikataulu antoi rivivaltuutetulle kovin lyhyen ajan tutustua viimeisessä versiossa muotoiltuihin tavoitteisiin. Mari Anthoni oli myös huolissaan siitä, etteivät hienot tavoitteet jäisi sanahelinäksi jos rahat eivät riitä niiden toteuttamiseen.

Tarinassa päätettiin myös, että Espoo panostaa kansainvälisyyteen. Englannista tulee kaupungin kolmas asiointikieli. Englannin nostamista asiointikieleksi kannatettiin laajasti, mutta monessa puheenvuorossa epäiltiin sen maksavan liikaa.

Pinja Nieminen nosti puheessaan hyvinvointi näkökulmaa puhuen mm. vanhusten hyvästä hoidosta. Pinja totesi, että moni vanhuspalveluihin liittyvä asia pätee myös vammaisiin, mm omaishoitajien jakamisesta tulee huolehtia ja asumisyksikköjen henkilöstömitoituksista tulee huolehtia. Pinja peräänkuulutti myös, että Suomeen pitää luoda kestävän kehityksen mukaista talouskasvua, jotta kykenemme turvaamaan vanhenevan väestönosan palvelut: ”Tästä ei saa tulla yhteiskuntaa, jossa varallisuus määrittää sen, kellä on mahdollisuus saada itselleen tarvitsemaansa hoivaa ja palveluita”.

Henna Partanen muistutti puheessaan, että vuoteen 2030 on enää vain 12 vuotta, joten hihat pitää kääriä, jotta hiilineutraalius on mahdollista saavuttaa: ” Täydellisen hiilineutraaliuden saavuttaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Se vaatii todennäköisesti päästökompensaatiota hiilinieluista. Sellaisina voivat toimia lähimetsät, keskuspuisto ja Nuuksio. Arvokkaista luontokohteista tulee huolehtia tiivistyvässä kaupungissa entistä tarkemmin. Luonnonsuojelun toimenpiteiden laatiminen ja tärkeimpien alueiden suojeleminen, vastaa tähän tarpeeseen”. Henna otti esiin myös huolen puurakentamisen vähäisyydestä :” Myös puurakentaminen, jota tarinassa päätetään edistää, sitoo hiiltä. Kaupungilla on puurakentamisen edistämisohjelma, mutta silti yhtään puukerrostaloa Espooseen ei tietääkseni ole vielä syntynyt. Ohjelman toteuttaminen pitäisi ottaa uuteen syyniin!”

Noora Koponen korosti puheessaan varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen turvaamista ja erityislasten perheiden tukemisen tärkeyttä.

Espoon taloudesta hyviä uutisia:

Kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2017 toinen osavuosikatsaus ja siitä johtuvat toimenpiteet.

Osavuosikatsaus sisälsi positiivia asioita Espoon taloudesta. Verotulot ylittivät talousarviossa ennustetun ja rahastojenkin tuotto on ollut suotuisaa. Toimintaympäristössä on tapahtunut myös hyviä asioita kun esimerkiksi työttömyysaste oli kesäkuun lopussa prosenttiyksikön alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Työpaikkojen määrä on siis kasvanut ja työttömyysaste on laskenut.

Keskustelussa nousivat esille mm Espoon työmarkkinatuen kuntaosuudet, jotka ovat kasvaneet. Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota siihen että kaikkien toimialojen pitäisi ottaa käyttöön kattavat keinovalikoimat pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Olisi taloudellisesti ja inhimillisesti tärkeää, että kaupunki käyttäisi rahaa suoraan työllistämiseen eikä kelan sakkomaksuihin.

Veroprosentti säilyy ennallaan 2018 Espoossa

Kokouksessa päätettiin myös vuoden 2018 budjetin kehyksestä ja veroprosentista. Kehys tarkoittaa talousarvion suuruutta kaupunki ja toimiala-tasolla, eli että millä rahalla on kaupunkia pyöritettävä ja palvelut tuotettava. Tarkemmasta talousarvoista päätetään joulukuussa.

Oleellinen osa talousarviopäätöksiä on veroprosentista päättäminen. Kaupunginhallitus ehdotti nyt, että veroja ei koroteta. Veronkorotuspohdintoja oli kuitenkin jälleen liikkeellä ja ehdotuksen veroprosentin korottamisesta teki Juri Aaltonen demarien ryhmästä.  Ehdotuksena oli veroprosentin korottaminen 0,25 prosenttiyksiköllä niin, että veroprosentti olisi 18,25 eikä kaupunginhallituksen ehdottama 18.  Espoon vihreät ovat tukeneet maltillisia verokorotuksia mm siksi, ettei kaupunki velkaantuisi niin hurjaa tahtia.

Mikki Kauste piti puheen, jossa kannatti esitettyä 0,25 prosenttiyksikön veronkorotusta. Mikki toivoi, ettei kunnallisveroprosenttikeskustelussa sorruttaisi idealismiin tai lukittauduttaisi dogmeihin vaan, että kunnallisveroprosenttia pidettäisiin mekanismina ja työvälineenä siinä missä säästöjäkin – työvälineenä, jota voitaisiin käyttää tarvittaessa. Mikki Kauste uskoo, että pienellä maltillisella kunnallisveron korotuksella, jota tarkastellaan joka tapauksessa vuosi kerrallaan, rakentaisimme vieläkin parempaa, kestävämmän kehityksen Espoota, ja saisimme vielä hivenen lisää pelivaraa rakentaa juuri hyväksyttyä Espoo tarinaa todeksi.

Myös Mari Anthoni puolsi veronkorotusta puheessaan. Anthoni oli sitä mieltä, että veronkorotukset turvaisivat Espoon-tarinan lupaamat asiat ja olisivat vastuullista politiikkaa. ”Vastuuttomilla säästötoimenpiteillä ei saa aiheuttaa syrjäytymistä”, totesi Mari ja muistutti, että väärät säästöt aiheuttavat menoja muualle ja kasvattavat esimerkiksi terveyseroja.

Tiina Elo puhui kaupungin mittavasta investointiohjelmasta ja oli tyytyväinen, että kehys-päätöksen yhteydessä esiteltiin laaja koulukorjauspaketti, ja korosti, että talousarviopäätöksillä pitää varmista riittävät edellytykset, siihen että Espoon tavoite ”nolla koulujen hätäväistöä ja nolla sisäilmakohdetta” saavutetaan.

Sinisten edustaja Jukka Kilpi esitti puolestaan verojen alennusta 0,25 prosenttiyksiköllä.  Loppujen lopuksi valtuustossa siis äänestettiin veroprosentin laskemisesta, nostamisesta ja pitämisestä ennallaan, ja ennallaanhan sitten veroprosentti pysyi. Monen mielestä hyvä näin, mutta espoolaisille päättäjille päätös veroprosentin pysyttämisestä ennallaan tuo lisää haastetta miten turvata espoolaisten hyvät palvelut kasvavassa kaupungissa.