Inka Hopsu käytti ryhmäpuheenvuoron, joka käsitteli Vihreiden läpimenneitä talousarviotavoitteita. Vihreiden keskeiset tavoitteet saatiin talousarvioon mukaan: Koulutuksesta ei säästetä, sosiaali- ja terveyspalveluiden maksut eivät nouse, ympäristökeskukseen saatiin todella tärkeä ympäristötarkastajan vakanssi. Myös vanhustenhoitoon saatiin lisää rahaa ja siellä erityisesti kotihoidon toimintaa on kehitettävä, jotta nykyisellä rahalla saadaan enemmän irti.

Erityisesti Inka Hopsu keskittyi koulutukseen ja varhaiskasvatukseen neuvotteluissa tehtyihin muutoksiin. Subjektiivinen päivähoito-oikeus sekä päivähoidon ryhmäkoot ja hoitajasuhdeluku varhaiskasvatuksessa säilytettiin Vihreiden tavoitteen mukaisesti. Tässä on hienoa, että valtuuston aiemmin tekemä linja pysyi ja Espoo ei ota käyttöön päivähoidon rajausta vaan säilyttää vanhempien työmarkkina-asemasta riippumatta lasten yhdenvertaisen oikeuden varhaiskasvatukseen. Kerhotoiminnan kautta olemme jo perheiden oman valinnan myötä saavuttaneet näitä samoja säästöjä, mutta oikeudenmukaisemmalla mallilla.

Torjuimme myös opetukseen suunnitellut tuntikehyksen leikkaukset niin lukioissa kuin peruskoulussa. Tämä on tärkeätä aikana, jolloin oppimistulokset kansallisesti heikkenevät ja uusi opetussuunnitelma vaatii kehittämistyötä koulutasolla. Luokat ovat myös yhä heterogeenisempiä, muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä kasvaa ja integroimme yhä enemmän erityistä tukea tarvitsevia oppilaita luokkiin. Myös koulunkäyntiavustaja resurssin säilyttäminen tukee oppilaita koulupolulla jaksamisessa ja pärjäämisessä. Myös iltapäivähoitoon saatiin lisärahaa, jotta kakkosluokkalaiset voivat ensi vuoden syksylläkin hakeutua perheen niin päättäessä iltapäivähoitoon.

Neuvotteluissa päätettiin myös selvittää mahdollisuudet siirtyä maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Inka totesi olevansa erittäin iloinen saavutetuista muutoksista.

Päivi Salli käsitteli puheenvuorossaan perusteellisesti vanhuspalveluiden laadukasta järjestämistä. Ikääntymisohjelmassa linjasimme vanhusten kotona-asumisen ensisijaisuudesta, nyt saatu lisäsatsaus vanhustenpalveluihin tulee ohjata tämän linjauksen hyvään toteuttamiseen. Kotona-asumisen lisääminen vaatii myös muita kuin sosiaali- ja terveystoimenpalvelujen kehittämistä mm. apu kotitöissä, hyvinvointia lisäävät neuvonta ja ohjaus.

Salli nosti myös puheessaan myös työllisyyspalvelut, jotka eivät saaneet budjettisovussa niiden ansaitsemaa sijaa. Salli toivoi, että myös ikääntyvien palveluita kehittäessä huomioitaisiin työllistämismahdollisuudet ja tuettaisiin erilaisia järjestö- ja yrityskumppaneita samaisissa tavoitteissa.

Tiina Elo nosti budjettipäätöksessä esiin neuvottelujen yhden keskeisimmän kysymyksen koulukorjausresurssit. Yksityiskohtainen pöytäkirjamerkintä koulukorjauksista sekä 10 miljoonan lisäraha on hyvä alku. Edelleen joudumme kuitenkin ratkomaan akuutteja sisäilmaongelmia ja väistötilanteita. Jousenkaaren koulun osalta kaupunginhallituksen enemmistö valitettavasti päätti, ettei väistötiloja Tapiolasta järjestetä, vaan kouluun tehdään elinkaarta pidentävä korjaus, jonka jälkeen sinne palataan muutamaksi vuodeksi odottamaan varsinaista peruskorjausta ja laajennusta.Kun Aarnivalkean koulun kunto- ja haitta-ainetutkimusten tulokset pian saadaan, selviää kuinka pitkä väistötaival koululla on edessä.

Nyt on rivakasti panostettava siihen, että pysyviä väistötiloja on riittävästi, jotta väistöt voidaan toteuttaa hallitusti. Tämän asian kanssa ei ole enää varaa vitkastella.

Juuri hyväksyimme tila- ja asuntojaostossa 6 miljoonan euron ylitykset Kirstin ja Viherlaakson koulujen peruskorjauksiin, jotka tehdään elinkaarimallilla. Markkinavuoropuhelu on osoittanut, että vaativien kohteiden peruskorjaukset eivät rakaennusfirmoja houkuta ja ylläpidon riskit sisällytetään hintaan. Onkin syytä harkita kannattaako elinkaarimallia käyttää jatkossa koulujen peruskorjauksiin. 100 000 euron lisäys Tilapalveluiden suunnittelupuolelle on tärkeä apu vauhdittamaan kehitystyötä.

Lisäksi Tiina Elo käsitteli pyöräilynedistämistoimenpiteitä, jotka eivät saaneet esityksistämme huolimatta riittävää tukea neuvotteluissa edetäkseen. Ilmasto-ohjelmassa asetimme pyöräilyn edistämiselle kunnianhimoiset tavoitteet. Vielä tarvitaan yhteinen ymmärrys siitä, että laadukkaiden pyöräteiden suunnittelu ja toteutus edellyttää osaamista ja resursseja. Kun kaavoja tehdään pala palalta, ei ole itsestäänselvää, että pyörätiet jatkuvat sujuvina kaava-alueelta toiselle. Kun suunnitellaan metroasemia tai kauppakeskuksia, ei ole itsestäänselvää, että pyöräparkit ovat oikeissa paikoissa ja että niitä on riittävästi. Kun tehdään tie- ja katusuunnitelmia ei ole itsestään selvää, että pyöräreitti on sujuva eikä matka tyssää reunakiviin. Osaamista suunnittelussa sekä pyöräilijöiden kuulemista tarvitaan entistä enemmän.

Henna Partanen kiitti puheessaan, että ympäristövalvonnan resurssien riittävyydestä lopulta huolehdittiin, kun päätös uudesta ympäristötarkastajasta saatiin. Kaupunki on kasvanut yli 60 000 hengellä vuodesta 2001, jolloin resurssia edellisen kerran lisättiin. Tehtävät ovat lisääntyneet muutenkin, kun maa-aineslain valvonta on siirtynyt ympäristökeskukselle. Suuriin rakennushankkeisiin liittyvät kivenmurskaus ja louhinta sekä mm. lumenkaatopaikat ovat huolestuttaneet kuntalaisia entistä enemmän. Heidän kysymyksiinsä tulee voida vastata. Vihreät edellyttivätkin läpimenneessä pöytäkirjamerkinnässä, että näiden maamassojen sijoitussuunnitelma tuodaan luottamushenkilökäsittelyyn. Myös ilmasto-ohjelman toteutumiseksi saimme läpi pöytäkirjamerkinnän, joka edistää toimialojen suunnittelua hiilineutraalin Espoon edistämisessä.

Kokonaisuudessaan vihreä ryhmä oli tyytyväinen saavutettuun budjettisopuun, joka sisälsi vihreiden tärkeimmät tavoitteet.