Kokous oli yksi koko valtuustokauden lyhimmistä ja sopuisimmista. Valtuutettujen puheintoa oli ehkä verottanut runsaiden kokousten määrä. Kokousasioiden ruuhkautumisen vuoksi valtuusto on kokoontunut viime kuukausina kahteen ylimääräisen kokoukseen ja valtuuston kokouksia on ollut peräti 6 viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Kokouksen ensimmäisinä asioina oli muutamia uusien luottamushenkilöiden nimeämisiä eronneiden tilalle. Vihreitä ei näissä nimityksissä ollut.

Kokouksen alussa palattiin vielä edellisellä viikolla hyväksyttyyn vuoden 2017 talousarvioon kun käsiteltiin valtuutettujen toivomusesityksiä. Talousarvio ei enää toivomusten myötä muutu. Talousarviokäsittelyssä saavutettiin vihreille tärkeät tavoitteet opetuksen- ja varhaiskasvatuksen resurssien turvaamisesta, torjuttiin ylisuuret asiakasmaksukorotukset sosiaali- ja terveyspalveluiden maksuissa ja myönnettiin lisää rahaa vanhustenpalveluihin. Hyväksytyistä toivomuksista useimmat käsittelivät juuri vanhusten palveluiden laatua.

Seuraavaksi käsiteltiin vuoden 2016 lokakuun seurantaraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Paula Viljakainen (kok.) esitteli seurantaraporttia, jonka keskeisin viesti on, että kaupungin kasvavat investointi tarpeet edellyttävät toiminnan tehostamista. Taloudentasapainottamisohjelman tavoitteita on noudatettava, jotta kaupungin toiminnan tuottavuus saadaan paranemaan ja velkaantumiskehitys pysähtymään. Huolestuttavaa on mm. Espoon työmarkkinatuen kuntaosuuksien kasvu ja lähitulevaisuudessa on tehtävä vaikuttavia toimia työllisyyden hoidon edistämiseksi koko kaupungissa.

Tätäkään kokousta ei selvitty ilman metroasioita. Käsittelyssä oli kaupungin omavelkaisen takauksen korottaminen Länsimetro Oy:n lainoille. Perussuomalaisten Jukka Kilpi teki palautusesityksen lisätakauksista. Vaikka monet suhtautuvat kriittisesti metron kustannuksiin, ei palautusesitys menestynyt. Metro on rakenteilla eikä rakentamista ei voi keskeyttääkään, niin mitäpä muutakaan voi kun myöntää lisätakaus ja toivoa, että lisälaskua enää tule.

Seuraavaksi oli käsittelyssä sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien sääntömuutokset, joissa linjataan ja selkeytetään mm sitä, miten ja missä päätetään sivistystoimen palvelujen, eli koulujen, päiväkotien, kulttuurin, liikunnan ja nuorison tarvitsemista tiloista. Tiina Elo (vihr.) korosti puheessaan poliittisten lautakuntien vastuuta ja asiantuntemusta sekä asukkaiden kuulemisen tärkeyttä kun tehdään päätöksiä koulujen palveluverkosta (eli suomeksi sanottuna koulujen lakkauttamista tai uusien rakentamisesta). Kun päätöksiä koulujen tiloista tehdään, tulee keskeisenä lähtökohtana olla, että asukkaat saavat sujuvasti tarvitsemansa palvelut, joita on tarjolla tasapuolisesti eri puolilla kaupunkia.

Kokouksen merkittävimmät asiat olivat kaupungin omistajapolitiikka ja konserniohje. Molemmat liittyvät kaupungin harjoittamaan omistajapolitiikkaan. Kaupungin omistuksiin on sidottu merkittävä määrä varallisuutta. Kaupunki on omistajana osakeyhtiöissä ja kuntayhtymissä, joiden toimintaa kaupunki ohjaa omistajapolitiikallaan. Käsittelyssä ollut omistajapolitiikan ohjelmapaperi oli valmistelultaan varsin suppea. Hannele Kerola (sd) esitti ohjelman palautusta, mikä varmaan olisikin ollut tarpeellista. Keskustelu lopahti kuitenkin lyhyeen eikä palautus saanut kannatusta. Konserniohjauksen ohjeet, jotka nekin liittyvät kaupungin rooleihin omistajana, sen sijaan kirvoittivat pidemmän keskustelun. Myös tässä asiassa Hannele Kerola (sd.) esitti palautusta mm sen takia, että konserniohjeessa ovat mm. riskien hallinnan ja valvonnan vastuut ja raportointi puutteellisesti määritellyt. Vihreiden Päivi Salli kannatti konserniohjeen palautusta uudelleen valmisteluun ja korosti puheessaan sitä, että osakeyhtiölaki ei estä toiminnan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Espoon tytäryhtiöissä tulisi Sallin mukaan toteutua laaja omistajaan liittyvä julkisuus ja tiedonantovelvollisuus. Salli olisi toivonut konserniohjeeseen myös tarkempia suosituksia yritystoiminnan vastuullisuudesta ja eettisistä periaatteista. Äänestyksessä palautusesitys ei saanut riittävästi kannatusta ja konserniohje hyväksyttiin esityksen mukaisesti valtuutettu Ville Lehtolan lisäysesityksen kanssa, jossa päätettiin selvittää julkisuuslain soveltamista konserniohjeessa.

Seuraavat käsiteltävät asiat hyväksyttiin ilman keskustelua. Esityksen mukaan ilman äänestyksiä hyväksyttiin Espoon myönteinen lausunto mahdollisesta Rysäkarin ulkoilusaaren liittämisestä Helsingistä Espooseen, ulkoilumajan myynnin Salossa, Kilonkartanon asemakaavan muutos ja vastaus valtuustoaloitteeseen nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisesta.