Talousarviotoivomukset
Kokouksen aluksi käsiteltiin 2.12. talousarviokokouksessa esitetyt toivomukset. Kaikki vihreiden toivomukset hyväksyttiin.
Itse toivoin Tapiolaan sujuvia ja turvallisia pyöräteitä, jotka saadaan päivittämällä ja toteuttamalla Tapiolan pyöräilykaupunkisuunnitelma. Henna Partanen evästi yhdellä toivomuksella esteettömyysohjelman valmistelua ja toivoi toisessa rakennusvalvonnan kehittämistoimien tuomista kaupunginhallituksen käsittelyyn. Saara Hyrkkö toivoi, että lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämistä tai rajaamista koskeva ihmisiin ja lapsiin kohdistuva vaikutusten arviointi toteutetaan huolellisesti ja asiantuntijoita kuullen. Tästä jouduttiin yllättäen äänestämään, kun lähinnä salin oikealla laidalla haluttiin äänestää tyhjää. Toivomus hyväksyttiin selvin numeroin 48-2, 20 tyhjää. Inka Hopsu toivoi, että opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta seuraa luokkakokoja ja avustajien määrää, kun valtion tuki poistuu.
Vuoden 2015 lokakuun kuukausiraportti
Keskustelua kirvoitti erityisesti se, että raportin yhteydessä esitettiin 50 miljoonan euron lisälainan ottamista, josta 33,5 miljoonaa menee Tapiolan metroaseman laajentamiseen ja monipuolistamiseen liittyviin kustannuksiin Tapiolan taseyksikön kautta. Tätä pidettiin niin isona poikkeamana, että se olisi pitänyt tuoda aiemmin valtuuston käsittelyyn.
Toimialajohtaja Olli Isotalo perusteli, että muutoksilla on hyödynnetty paremmin metron mahdollistamaa maankäytön tehostamista metroasemilla, eikä niistä aiheudu kaupungille ylimääräisiä kuluja. Päin vastoin työt on saatu halvemmalla, kun muutokset on tehty samanaikaisesti metron rakentamisen kanssa. Kustannukset on tarkoitus kattaa myöhemmin saatavilla Tapiolan taseyksikön kautta maanmyyntituloilla. Valtuusto tyytyi näihin selityksiin.
Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Susanna Rahkonen totesi, että seurantaraportointikäytäntö on hyvä, jotta valtuusto pääsee keskustelemaan taloustilanteesta pitkin vuotta. Tarkastuslautakunta tekee työtään valtuuston tukena, jotta talouden seurannassa päästään käsiksi olennaisiin asioihin ja talouden ja tavoitteiden seuranta on mahdollisimman selkeää ja läpinäkyvää.
Palveluliiketoimen toimialan ja sen liikelaitosten lakkauttaminen
Totesin puheenvuorossani, että nyt tehty esitys palveluliiketoimen purkamiseksi vastaa valtuuston aiempia linjauksia ja on pääosin hyvin valmisteltu. Olimme valmiit hyväksymään esitetyn organisaatiomuodon, mutta pidämme tärkeänä, että konsernipalveluita ja niiden johtamista tarkastellaan laajemmin osana kaupungin johtamisen kokonaisuutta ensi vuoden aikana.
Totesin myös, että olemme huolissamme konsernipalveluiden ja erityisesti ICT:n ja hankintojen luottamushenkilöohjauksesta ja tein toivomuksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti:
”Valtuusto toivoo, että luottamushenkilö- ja johtamisuudistuksen yhteydessä varmistetaan ICT-toimintojen ja hankintojen riittävä poliittinen ohjaus.”
Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti -selvitys (EKKV) ja yhteistyösopimus
Alkuun kaupunginjohtaja esitteli selvityksen tuloksia. Selvitykseen ryhdyttiin, kun valtio pakotti selvittämään kuntaliitoksia, mutta alunperinkin tarkoituksena oli vain tiivistää yhteistyötä. Espoon kannalta kyse on metropolialueen läntisen ulottuvuuden vahvistamisesta. Espoo haluaa lisää painoarvoa seudullisessa vaikuttamisessa, pienemmät kunnat voivat hyötyä yhteistyöstä palvelutuotannossa.
Kari Uotila (vas.) korosti puheenvuorossaan, että Espoolle ensisijainen yhteistyösuunta on pääkaupunkiseutu. Vastasin hänelle, että olen tätä näkökulmaa tuonut vahvasti esiin ohjausryhmän kokouksissa. Myös Saara Hyrkkö komppasi.
Viherlaakson koulun ja lukion perusparannus ja laajennus
Kyse on mittavasta hankkeesta, jonka lopputuloksena on yli 900 oppilaan ja opiskelijan koulu ja lukio. Tavoitehinta on 33,2 miljoonaa euroa. Perusparannus toteutetaan elinkaarimallilla, jossa toteuttaja vastaa ylläpidosta 20 vuoden ajan.
Henna Partanen puhui esteettömyyden puolesta ja esitti, että vammais- ja vanhusneuvostot otetaan alusta asti hankkeiden suunnitteluun mukaan. Kokemusasiantuntijat ovat parhaita huomaamaan ongelmallisia paikkoja suunnittelussa. Partanen korosti, että esteettömyyteen liittyy paljon muutakin kuin pyörätuolin kääntösäteen tilan varaaminen tai luiskien rakentaminen. Esteettömyys tarkoittaa myös näkövammaisille turvallisia portaita ja kuulovammaisille hyvää akustiikkaa. Kirjastossa esteettömyys voi tarkoittaa sitä, että paikalla on joku, joka neuvoo vanhukselle miten kirjanpalautusautomaattia käytetään.
Mari Nevalainen kannatti toivomusta ja painotti, että vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston kannanottoja on kuunneltava herkällä korvalla. Esteetön rakentaminen palvelee kaikkia espoolaisia. Inka Hopsu toivoi, että suunnitelmissa kuultaisi myös oppilaita ja opiskelijoita, johon myös Nevalainen yhtyi.
Näin saatiin vihrein evästyksin hankesuunnitelma eteenpäin. Henna Partasen oheinen toivomus hyväksyttiin yksimielisesti:
”Valtuusto toivoo, että esteettömyyden toteutumisen varmistamiseksi hankkeen jatkosuunnittelussa kuullaan vammais- ja vanhusneuvostojen jäseniä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.”
Kehä I:n parantamisen käynnistäminen Keilaniemessä
Ennen kahvitaukoa kuultiin teknisen toimen johtaja Olli Isotalon info Kehä I:n kattamisen kustannuksista ja valtuutetuilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä.
Hankkeesta saatu halvin urakkatarjous 46 me kattaa kahden tornin edustalle tehtävän tunnelin sekä Otasolmun eritasokiertoliittymän tarvittavine lisäkaistoineen. Tuo summa on tarkoitus kattaa kahden tornin tonttien myynnillä (40 me) sekä asunnoista saatavalla lisähinnalla (arviolta 8 me).
Vihreät ovat linjakkaasti vastustaneet hanketta. Tärkein perusteemme on se, että valtion (ely-keskus ja liikennevirasto) turvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden nimissä vaatimat liikennejärjestelyt ovat aivan liian massiiviset ja rikkovat kaupunkirakenteen. Rinnalla olisi pitänyt tutkia vaihtoehto, että tunnelin sijaan muutetaan Kehä I:n Keilaniemen kohdalla kaduksi, jolloin asumista voidaan rakentaa kadun varteen. Näin on valtuusto myös kertaalleen päättänyt.
Oikeastaan emme päässeet juurikaan keskustelemaan itse asiasta, koska saadusta infosta huolimatta päädyttiin pitkälliseen väittelyyn siitä, onko valtuustolla tarpeeksi tietoa päätöksenteon pohjaksi, vai onko asia tarpeen palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Asian esittely oli todella suppea, eivätkä virkamiehet pystyneet kokouksen kuluessa vakuuttamaan valtuustoa.
Keskustelun jälkeen äänestettiin ensin Kurt Bymanin (sit.) perustellusta palautuksesta, joka hävisi selvin numeroin, koska perustelut eivät käyneet kaikille. Sen jälkeen äänestettiin pelkästä palautuksesta, joka voitti äänin 41-26, 8 tyhjää.
Vihreiden ryhmässä teimme ennen kokousta paljon töitä saadaksemme riittävästi tietoa päätöksenteon pohjaksi. Siksi olisimme olleet valmiita päätökseen jo tässä kokouksessa. Äänestimme kuitenkin molempien palautusesitysten puolesta.
Nyt valtuusto kutsutaan ylimääräiseen kokoukseen 21.12. päättämään asiasta. Kiirettä perusteltiin sillä, että jos hanke toteutetaan, kannattaa louhinnat tehdä yhtä aikaa metrotyömaan kanssa. Ihan relevantti perustelu, vaikka kiire on aina huono peruste päätöksenteolle.
Pääsemme siis vielä kerran kokoustamaan ennen ansaittua joulutaukoa.
Raportin kirjoitti
Tiina Elo