Valtuuston kokouksen asialista oli aika tujakka: kuluvan vuoden seurantaraportti, ensi vuoden talousarvio sekä veroprosentti. Kokouksessa päästiin myös kommentoimaan ajankohtaisia asioita.

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvusta on tullut paljon keskustelua valtakunnassa ja aihe puhututti myös valtuustossa mm. talousarvion yhteydessä. Viime aikojen keskustelu ja Espoon valitettavan niukkasanainen viestintälinja ovat saaneet Espoon taas otsikoihin, tällä kertaa nihkeytenä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen löytämisen suhteen.

Espoossa on tarkoitus esim. kasvattaa alaikäisten vastaanottokapasiteettia, mutta kovin huonosti on kommunikoitu asioita ulospäin.

Vihreät ja RKP jättivät kokouksessa aloitteen, jossa toivottiin mahdollisimman ripeää toimintaa uuden vastaanottokeskuksen löytämiseksi ja resursseja turvapaikan saaneiden kotouttamiseksi. Aloitteen allekirjoitti yli 40 valtuutettua eli reilusti yli puolet valtuutetuista. 

Valtuuston keskustelu oli tällä kertaa yllättävän hyvää ja laadukasta melko pitkäänkin. Tiukat ajat saivat kaikki pohtimaan ratkaisuja: uusia tuottavuuskeinoja ja jähmeän koneiston uudistamista. Maahanmuutto ja vieraskielisen väestön kasvu alkaa näkyä, ja se vaatii myös uudenlaista ajattelua. Niinpä aiheesta puhuttiinkin monessa puheenvuorossa. Keskustelun loppupuolella tosin pari häkellyttävää ulostuloa kasvoivat keskusteluksi, jossa mainittiin kalifaatti, eurooppalaisten jääminen vähemmistöön omassa maanosassaan sekä kiintiöt ruotsalaisille pakolaisille.

Madonlukuja työttömyyden kasvusta 

Seurantaraportin monet asiat olivat tutulla tolalla, mutta osa on menossa huonompaan suuntaan: mm työttömyys on kasvanut 11,1% viime vuoden 9,6 prosentista. Väestö kasvaa edelleen, tämä tulee käytännössä syntyvyydestä ja maahanmuutosta.

Asuntoja on saatu hyvin lisää, 1500 valmistunut ja 1100 aloitettu tänä vuonna. Kaikkia tavoitteita ei ole saavutettu: esimerkiksi kiireelliset huostaanotot eivät ole vähentyneet.

Keskustelussa Mari Nevalainen nosti esiin, että vaikka pienyrittäjyys on arvokasta, työttömien siivoaminen tilastoista pakkoyrittäjiksi ei ole järkevää. Yrityksen perustaminen on helppoa, mutta yrittäjä putoaa välittömästi kaiken sosiaaliturvan ulkopuolelle, yrittäjyys vaikuttaa myös yrittäjän  puolisoon ja yrityksen saaminen kannattavaksi on kovaa työtä. Se kannattaa vain, kun siihen on aitoa halua ja kykyä.

Nevalainen kritisoi myös kaupungin rahallista panostusta yrittäjiin matkailualalla: Espoon matkailusivut eivät tarjoa asiallista tietoa ja sinne saa näkyvyyttä vain rahalla, mikä pudottaa pois pienyrittäjät.

Tarkastuslautakunnan jäsen Susanna Rahkonen muistutti, että kun työttömyys pitkittyy, työhönpääsy on vaikeampaa. Pitkäaikaistyöttömyys Espoossa on kasvanut tasaisesti. Aktivointiaste on pk-seudun alhaisin. Eri keinoja pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseen on mietittävä ennakkoluulottomasti. Esim. palkkatuki voi vähentää työttömyysmenoja ja ehkäistä syrjäytymistä. Vastarepliikeissä pelättiin tempputyöllistämistä: palkataan vain määräaikaisesti ja hyväksikäytetään työttömiä.

Tarkastuslautakunta on ehkä Espoon tärkein lautakunta: se kriittinen ääni, joka pakottaa pohtimaan miten toimintaa voi kehittää. Yksinään se toki ei mitään voisi tehdä, mutta muistuttaa fokuksesta ja toimii piikkinä lihassa, kun toiminnan järkevöittäminen tai kuntalaisten palveleminen uhkaa jäädä koneistossa taka-alalle. Tarkastuslautakunta on nostanut esiin mm. tarvetta kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille, sekä tarvetta lisätä pikaisesti toimenpiteitä nuorten pitkäaikaisen asunnottomuuden ratkaisemiseksi.

Henna Partanen muistutti valtuuston pöytäkirjamerkinnöistä ja niiden heikosta toteutumisesta. Opiskelija-asuntojen pula on tällä hetkellä huutava, mutta opiskelija-asumiseen luovutettavia tontteja ei ole saatu suunnitelmien mukaisesti. Luonnonhoidon toimintamallin päivittämistä ei ole toteutettu kuten on sovittu. Pyöräilyn edistämisen lisäresurssit puuttuvat. Valtuuston budjettineuvottelujen yhteydessä hyväksymät pöytäkirjamerkinnät tulee ottaa tosissaan myös virkamieskunnassa.

Espoo jää tänä vuonna merkittävästi talous- ja tuottavuusohjelman tavoitteista. Työttömyysluvut ovat hurjia ja ne ovat kasvaneet kymmeniä prosentteja. Inka Hopsu muistutti, että tuottavuuden parantamiseen tulisi panostaa ja tuloja ja menoja tarkastella kokonaisuutena: ”Meidän pitää pyrkiä tekemään paremmin ja tehokkaammin. Tuottavuuden parantaminen ei ole mahdotonta. Millaista palvelutasoa haluamme ja voimme ylläpitää? Veronkorotus ei ole vihreille itseisarvo, mutta sitä pitää tarkastella osana kokonaisratkaisua.”

Espoon investointitahti sai puolestaan satikutia Päivi Sallilta, joka kaunistelematta totesi, että Espoo investoi itsensä ylivelkaiseksi. Investointeja 180me vuodessa, ensi vuonna tämänkin katon ylitys jo 18 me. Salli ehdotti myös taseen tarkastelua ennakkoluulottomasti. Omistamisen tulee olla perusteltua. On jäntevöitettävä omistajapolitiikkaa ja selvitettävä myös vaihtoehtoisia ratkaisuja: voiko kiinteistöjä esimerkiksi rajatusti myydä kiinteistöyhtiöille pitkäaikaisella vuokrasopimuksella?

Saara Hyrkkö muistutti että Turku on tarjonnut jo kuutta uutta paikkaa hätämajoitukseksi. Hyrkkö kertoi, että oli käynyt tutustumassa alaikäisten vastaanottokeskukseen. 20 hengelle tarkoitettu keskus majoittaa jo sata nuorta. Nyt Espoon olisi hyvä käyttää paljon puhuttuja verkostojaan uusien tilojen löytämiseksi.

”Kyse on ihmisten inhimillisestä hädästä, ja toivon että Espoosta löytyy solidaarisuutta ja inhimillisyyttä ottaa nämä ihmiset vastaan,” Hyrkkö kiteytti.

Ämmässuon tilanteesta käytiin lopulta pitkä keskustelu talousarvion yhteydessä. Henna Partanen muistutti, että asukkaiden kaivovedet ym. ongelmat ovat jatkuneet pitkään eikä ratkaisua löydy lukuisista aloitteista ja selvityksistä huolimatta. Vastuun pompottelu on liian helppoa, kun mikään yksittäinen taho ei ole vastuussa kokonaisuudesta. Valtuutettu Ruoho jätti toivomuksen, jossa toivottiin että kehyksessä huomioidaan ratkaisu Kulmakorven ja Ämmässuon pilaantuneiden kaivovesien korjaamiseksi.

Tiina Elo muistutti, että Opinmäen ja Matinkylän palvelutorin kaltaiset tilat ovat hienoja, mutta niiden käyttö on kallista ja vie resursseja muilta palveluilta. Tuottavuustoimenpiteiden ja uusien tilalinjausten tulee näkyä alenevina sisäisinä vuokrakustannuksina. Iso laiva kääntyy hitaasti, mutta pakko se on saada kääntymään.

Kunnallisverosta käytiin suhteessa yllättävän vähän keskustelua. Veroprosenttipäätös on tässä vaiheessa vaikea, koska valtion toimenpiteet eivät ole vielä selvät. Tästä syystä Veikko Simpanen (sd) ehdotti Tiina Elon kannattamana, että palautetaan veroprosentti uudelleen valmisteluun, kunnes meillä on enemmän tietoa valtion toimenpiteiden vaikutuksesta. Palautusesitys hävisi  32 – 41. Näin ei kuitenkaan tehty, ja lopulta päädyttiin äänestämään sekä voimalaitosten kiinteistöveroprosentista että kunnallisveroprosentistakin. Vihreät äänestivät kunnallisveron 0,25% korottamisen puolesta. Kunnallisveron korottamisen osalta ryhmässä oli myös kriittisiä ääniä, mutta näiden tietojen pohjalta ryhmä päätti äänestää puolesta. Ensisijaisesti tulee kuitenkin tavoitella nimenomaan tuottavuuden parantamista.

Loput asiat pöydättiin.