Valtuusto kokoontui kevätkauden viimeisen kerran 11.6.18. Esityslistalla oli 28 asiakohtaa, joten tässä blogitekstissä nostan esiin keskeisimpiä asioita.

Valtuuston puheenjohtajaksi 1.6.18-31.5.2019 valittiin odotetusti Jyrki Kasvi (Vihr). Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Markus Torkki (Kok.) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Markku Sistonen (SDP). Kolmannesta varapuheenjohtajasta äänestimme Arja Juvosen (Perus), Christina Gestrinin (Rkp) ja Simon Elon (Sin) välillä. Valituksi tuli Simon Elo.

Kaava-asioissa käsiteltiin Tolppolanmäkeä, Latokaskenniittyä, Kaitaa-Iivisniemeä, Matinmetsää ja Suurpeltoa.
Tolppolanmäen asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Perusmäki-Viiskorpi-alueen kunnallistekniikan sekä uuden etelä-pohjoissuuntaisen alueellisen kokoojakadun, Gobbackantien eteläosan rakentaminen.

Latokaskenniityn asemakaavan muutoksen tavoitteena on sijoittaa urheilupuisto Latokaskenniityn alueelle. Tiina Pursula teki palautusehdotuksen asian uudelleen valmistelemiseksi niin, että kaava-alueen kautta kulkeva metsäinen ekologinen yhteys Eestinkallion ja Keskuspuiston välissä säilyy. Palautusesitys ei saanut riittävää kannatusta, mutta Pursulan toivomusesitys latvusyhteyden säilymisestä hyväksyttiin.

Kaitaa-Iivisniemi osayleiskaavan tarkoituksena on tiivistää kaupunkia Kaitaan tulevan metroaseman ympäristössä. Henna Partanen teki yksimielisesti hyväksytyn valtuustotoiveen: ”Valtuusto toivoo, että kaupunki tutkii mahdollisuutta tehdä Hannusjärvellä kunnostustoimia kompensaationa maankäytön muutoksesta aiheutuvien, mahdollisten negatiivisten, vaikutusten vuoksi.”

Matinmetsän kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa Matinkylän liikekiinteistön tontti asuinkerrostalojen tontiksi, jolle tulee rakentaa liike-, toimisto-, palvelu- ja asukkaiden yhteistilaa sekä ajanmukaistaa ympäröivien tonttien asemakaava. Liikerakennusoikeutta vähennetään ja asuinrakennusoikeutta lisätään.

Suurpellon keskuksen länsipuolella ja Lillhemtin pientaloalueen itäpuolella Henttaan kaupunginosaan hyväksyttiin asemakaavaan asuinkerrostalojen kortteli.

Valtuustokysymys maahanmuuttajataustaisten naisten työllisyysaseman parantamisesta kirvoitti pitkän ja monenlaisia näkemyksiä esiin tuoneen keskustelun, jossa Mari Anthoni puolusti ansiokkaasti jokaisen ihmisen ihmisarvoa syntyperästä riippumatta. Johanna Karimäen ja 45 muun valtuutetun valtuustokysymykseen psykiatrisen hoidon saatavuudesta emme vielä saaneet kaupunginhallituksen vastausta. Inka Hopsun ja 44 muun valtuutetun kysymys pätevien lastentarhanopettajien saamisen turvaamisesta, henkilökunnan pysyvyyden vahvistamisesta ja palkkatason kehittämisestä Espoossa sai perusteellisen vastauksen. Siinä todettiin Helsinkiin tarvittavan enemmän lastentarhanopettajien opiskelupaikkoja sekä kerrottiin Espoossa toteutettavasta lastentarhan- ja erityislastentarhanopettajien työn vaativuuden arvioinnista. Mikki Kauste puhui lastensuojelun työntekijöiden tilanteesta.

Mari Anthonin, Ekim Özdemirin ja 30 muun valtuutetun aloite nuorisovaltuustoaloitteiden tuomisesta valtuuston käsittelyyn nosti esiin tärkeän teeman nuorten vaikutusmahdollisuuksista Espoossa ja herätti pitkän keskustelun. Palautusesitys ei saanut riittävää kannatusta, mutta valtuusto hyväksyi toivomuksen, että nuorisovaltuusto aloiteprosessia kehitetään ja valmistellaan malli, jossa nuorisovaltuuston aloitteet tuodaan valtuustolle vähintään kerran vuodessa.

Saara Hyrkön ja 55 muun valtuutetun aloite nosti esiin toisen asteen koulutuksen kustannukset, niiden selvittämisen ja alentamisen. Valtuusto hyväksyi toivomusesitysken oppimateriaalien lainaamisen kehittämisestä.

Rantaraitin kehittäminen herätti myös vilkkaan keskustelun. Risto Nevanlinna korosti rantaraitin merkitystä ja maanomistajien yhdenvertaista kohtelua rantaraitin rakentamisessa.