Valtuusto kokoontui 11.9.2023 päättämään ja keskustelemaan kuluvan vuoden osavuosikatsauksesta sekä käymään poikkihallinnollisten kehitysohjelmien puolivälitarkastelua. Lisäksi käsiteltiin kaksi vihreiden valtuustoaloitetta. Valtuustosalia koristi Ukrainan lippu Espoon ja ukrainalaisen ystävyyskaupungin symbolina. 

Osavuosikatsaus ja poikkihallinnolliset kehitysohjelmat

Kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Henna Partanen nosti esiin Vihreän ryhmän huolen opetuksen rahoituksesta.

”Pienten lasten määrä varhaiskasvatuksessa on ylittänyt odotukset, samoin valmistavaa opetusta tarvitsevien maahanmuuttajalasten määrä. Myös valtakunnalliset palkankorotukset olivat odotettua suuremmat. Muun muassa siksi kasvun ja oppimisen toimialan tase on 15 miljoonaa euroa vajaa talousarvioon nähden.” 

”On tärkeää, että valtuusto yhdessä tuumin vaatii tilanteen ratkaisua ilman, että lasten hyvinvointi ja oppiminen kärsii ja ilman, että sopeutuksia lähdetään etsimään vaikkapa henkilökunnan lomautuksilla.” hän totesi.

Vihreä ryhmä tuki neuvottelutoimikunnan yhteistä lisäysesitystä “Kehottaa kaupunginhallitusta valmistelemaan seuraavaan osavuosikatsaukseen esityksen, jolla kyetään kattamaan kasvun ja oppimisen toimialalla tarvittava kuluvan vuoden määrärahan ylitys. Nämä tarpeet aiheutuvat ennakoituun verrattuna kasvaneista lapsimäärästä, palkkakustannuksista ja vuokrista.”

Valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen Tiina Elo nosti esiin Träskändan kartanoa koskevan talousarvion pöytäkirjamerkinnän, jonka mukaan Träskändan kartanon sisätilojen korjauksesta laaditaan suunnitelma, jonka pohjalta kartano on mahdollista vuokrata ulkopuolisen toimijan käyttöön. 

Valtuustolle annetussa vastauksessa kerrotaan, ettei suunnitelmia sisätilojen korjauksesta ei ole päivitetty, koska tulevasta käytöstä ei ole vielä varmaa tietoa.

Muutama toimija on kuitenkin ollut tilojen käytöstä kiinnostunut ja heidän kanssaan on käyty keskusteluja. 

Tiina toivoi puheenvuorossaan, että kun neuvotteluja toimijoiden kanssaan käydään, pidetään Träskändan kartanon puolesta työtä tehneet sekä Aurora-talossa toimivat järjestöt ja muut toimijat suunnitelmista ajan tasalla ja mahdollisuuksien mukaan mukana keskusteluissa.

Valtuutettu Leila Arstila nosti esiin konsernihallinnon vastauksen tietohallintopalveluihin viime vuoden arviointikertomukseen. “Se huolestuttaa it-insinööriä. Konsernihallinto mainitsi ICT-investointiraamin supistumisen vuodesta 2025 eteenpäin. Toivon, että kaupunki myös jatkossa pystyttävä varmistamaan, että pystymme vastaamaan nopeasti muuttuviin tietoturva- ja tietosuojatarpeisiin. Tietoturva- ja tietosuojasääntely on kehittymässä niin kansallisesti kuin EU-tasolla, asettaen uusia vaatimuksia tietoturvatason ylläpitämiselle ja tietosuojalle. Tämä on meille myös mahdollisuus, kun uuden lainsäädännön puitteissa meille avautuu uusia mahdollisuuksia turvallisempaan ja kustannustehokkaampien palvelujen käyttöön.” Arstila totesi.

Poikkihallinnolliset ohjausryhmät

Hyvinvoiva Espoo ohjelmaryhmän varapuheenjohtaja Pinja Nieminen oli sitä mieltä, että tämän ohjelmaryhmän työtä tulisi ensi kaudella jatkaa hyvinvoinnin ja terveyden jaostona ja tehdä sitä nykyistä strategisemmin ja paremmilla resursseilla

”Hyvinvoiva Espoo -ryhmässä on toteutettu paljon erittäin hyviä toimenpiteitä. Itse olen erityisen tyytyväinen painotukseen lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisessä sekä ohjelman kyvyssä reagoida ajankohtaisiin haasteisiin. Samaan aikaan kuitenkin ohjelmaryhmän henkilöstöresurssit ja budjetti ovat sen verran pieniä, että joudutaan tekemään erilaisia rajauksia tekemisen sisältöihin ja eri ihmisryhmiin liittyen ja strategisen työn ja isojen kokonaisuuksien tekeminen on vaikeaa. Hyvinvointityötä tulisi kyetä tekemään laajalla skaalalla, eri ihmisryhmät huomioiden ja katse kauempana tulevaisuudessa”, Pinja totesi.

Kestävä Espoo -ohjausryhmän puheenjohtaja, valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Meri Löyttyniemi esitteli ohjelman puolivälitarkastelun. Kiitokset aikaansaannoksista kuuluvat keskeisille sidosryhmille, aktiiviselle ohjausryhmälle ja viranhaltijoille, ja loppukaudella yhteistyötä tullaan tiivistämään edelleen. Löyttyniemi toi esiin, että asukkaiden ja sidosryhmien kokemus Espoon kestävyydestä eroaa turhan paljon Espoo-tarinan tavoitteista. Kaikkien hyötytavoitteiden, myös hiilineutraaliuden osalta pitää keskittyä tiekartan ja suunnitelmien lisäksi merkittävästi enemmän myös toteutukseen. Syksyn tuleva ilmastobudjetointi voi tuoda mielenkiintoisia edellytyksiä päätöksentekoon. Ohjausryhmä haluaa varoittaa, että nykyisellä toimintamallilla ja -tahdilla emme tule pääsemään kaupunkimme kunnianhimoisiin tavoitteisiin.

Valtuutettu Mikki Kauste ilmaisi huolensa hallituksen maahanmuutto linjasta ja sen vaikutuksista Espoolaisiin maahanmuuttajiin.

“Aalto-yliopistolla on suuri ja julkinen huoli siitä, että hallituksen maahan­muutto­linja on tahrinut Suomen maineen huippu­osaajien keskuudessa, mikä voi karkottaa huippuosaajat pois Suomesta ja sitä myötä vesittää jopa Suomen talouskasvun.

Tämä ei ole Espoonkaan etu. Kuten on useasti todettu, Espoon alueella asuu ja työskentelee paljon ulkomaisia huippuosaajia, ulkomaisista opiskelijoista ja tulevista huippuosaajista puhumattakaan. Espoo tuo ja luo heidänkin kauttaan hyvinvointia koko maalle. 

Oma vilpitön toivomukseni on, että maamme hallitus siirtyy Espoon hyvälle ja kestävälle linjalle työllisyyden edistämisen osalta, pohtii Niemelän tärkeää puheenvuoroa herkällä korvalla ja tekee tarvittavia johtopäätöksiä ja muutoksia hallitusohjelmaan.”

Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen RoGa Sport Oy:lle Laajalahteen rakennettavaa Rosegarden liikuntakeskusta varten otettavalle lainalle

Vihreiden Henna Partanen toi esille mailapelihallin tarpeen, mutta piti sille esitettyä sijaintia ongelmallisena. Halli rakentuisi maakunnallisesti tärkeän viheryhteyden päälle. Vihreä ryhmä ei aiemmin tukenut myöskään hankkeen pohjalla ollutta asemakaavamuutosta. Siitä johtuen, Partanen esitti asian palauttamista, jotta hankkeelle voidaa etsiä luonnon ja ilmaston kannalta sopivampi sijainti. 

”Espoon kaupungin tulisi tukea hankkeita, jotka ottavat huomioon kaupungin kestävän kehityksen tavoitteet, luonnon kokonaisheikentämättömyystavoitteet sekä pyrkimyksen hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä.” hän perusteli.

Palautusesitys hävisi äänin Ei (56)   Jaa (12)   Tyhjä (4), jonka johdosta Partanen edelleen esitti asian hylkäämistä. Valtuusto päätti kuitenkin hyväksyä lainan takauksen, joten hallihanke etenee.

Valtuustoaloitteet 

Lisäksi käsiteltiin kaksi vihreiden valtuustoaloitetta. Ensimmäinen Vihreiden aloite koskee Lukuseula-menetelmän käyttöönottoa Espoon kouluissa. Lukuseulalla voidaan arvioida oppilaiden oppimista ja tuen tarvetta yksilöllisesti, joka auttaisi kohdentamaan tukiresurssit paremmin.

Toinen valtuustoaloite koskee Matinkylän tallitontille ehdotettua hyvinvointipuistoa. Tämän Inka Hopsun ja Meri Löyttyniemen tekemän aloitteen tavoitteena on löytää tallitontille uusi toimija yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa. Meri Löyttyniemi kiitti Matinkylä-seuran sekä Kestävä Espoon -asukasosallisuusryhmän aktiiveja alkuperäisestä yhteydenotosta sekä kaupungin viranhaltijoita hyvästä valmistelusta. Tilanne näyttää lupaavalta alueen virkistyskäytön suhteen ja toivotaan että toimija tallitontille saadaan pian sovittua.

Pinja Nieminen toivoi, että tontille saataisiin kuitenkin ensisijaisesti talliyrittäjä. ”Olen ymmärtänyt, että yksi haaste tässä on tontin koko. Olisi tärkeää, että kaupunki voisi antaa sellaisen signaalin, että tontin kokoa on vielä kaavassa mahdollista kasvattaa, jotta tänne saataisiin sellainen yrittäjä, joka uskaltaa lähteä aloittamaan tontilla hevosurheilutoiminnan. Riittävän iso tontti auttaisi investoimaan toimintaan niin, että asiakkaita todennäköisimmin riittäisi ja toiminta olisi voitollista”, Pinja sanoi.

Pinja jatkoi: ”Ruotsissa yhteiskunta tukee voimakkaasti ratsastusharrastusta. Suomessa on aivan toisin. Samaan aikaan kuitenkin pojille tyypillisempiä harrastuksia usein tuetaan kunnissa. Rakennetaan halleja, saatetaan ostaa jäävuoroja. Kaikessa liikunnan tukemisessa voisi yrittää pitää mielessä sitä, että jakautuuko tuki tasaisesti eri sukupuolille ja olisiko jotain, mitä kunta voisi tehdä harrastusten tasapuolisessa tukemisessa.”

”Ruotsissa on yleistä, että kunnat omistavat tallirakennukset ja seurat pyörittävät toimintaa. Nyt Espoossa minimi voisi olla, että pyritään tarjoamaan tontti, missä ratsastuskoulun pyörittäminen todennäköisemmin onnistuu”, Pinja lopetti puheenvuoronsa.

Valtuustossa jätetyt aloitteet

Valtuutettu Noora Koponen jätti Valtuustoaloiteen perusopetuksen ja toisen asteen välisen siirtymävaiheen tuen mallista. 

“Lapsen ja nuoren siirtyminen kouluasteelta toiselle on aina kriittinen ja ratkaiseva kohta. Siirtymävaiheessa on aina tärkeää huolehtia siitä, että oleelliset yksilölliset tiedot siirtyvät nuoren mukana, ja että eri kouluasteiden välinen yhteistyö on mahdollista tarvittaessa sekä ennen siirtymistä, että jo nuoren siirryttyä uuden kouluasteen opetuksen piiriin.”

Valtuutettu Leila Arstila jätti kokoukseen valtuustoaloitteen Otaniemen ulkoilualueista. Arstila ja aloitetta kannattavat valtuutetut esittävät kaupunkia kehittämään Otaniemen ainutlaatuisia ulkoilumahdollisuuksia lisäämällä suosittuun Servinniemeen esimerkiksi julkisia ulkoliikuntapaikkoja tai kaupungin ylläpitämiä grillikatoksia. 

“Otaniemi on monelle uudelle espoolaiselle ensimmäinen asuinpaikka, siispä sen kehitykseen panostaminen kannattaa. Alueella on jo nyt esimerkiksi monta epävirallista, luontoa ja ihmisiä vaarantavia nuotiopaikkoja, joiden sijaan toivoisin näkeväni kaupungin ylläpitämiä palveluita. Ulkoliikuntapaikoille on aina kysyntää. Otaniemessä on vahva tee-se-itse –henki, ja olisi mahtavaa saada yliopistoyhteisö mukaan tähän projektiin. Viime keväänä ylioppilaskunnan edustajisto hyväksyi samanaiheisen aloitteen, joten perustat yhteistyölle on valettu.“ Arstila totesi.