Kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen vaihtuva valtuustoryhmän jäsen summaa valtuustonkokouksen asiat ja päätökset. Tällä kertaa vuorossa kaupunginvaltuutettu Pinja Nieminen. 

Toukokuun kaupunginvaltuuston kokouksessa isoimpana asiana olivat kaupungin vuoden 2022 arviointikertomus sekä samassa yhteydessä käsitelty viime vuoden tilinpäätös.

Vihreät korostivat hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä osana Espoon kaupungin arviointikertomusta ja tilinpäätöstä 

Elli Keisteri-Sipilä muistutti vihreiden ryhmäpuheenvuorossaan, että ”Meidän päätöksentekijöiden on tärkeä muistaa, että kunnalla on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy kunnan muihin lakisääteisiin tehtäviin. Varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteen koulutus, nuorisopalvelut, kirjastot, kulttuuripalvelut, vapaa-ajantoiminta ja liikuntapalvelut osallistuvat ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön, mutta myös ympäristöllä ja kaavoituksella on suuri rooli ihmisten hyvinvointiin.”

Elli jatkoi: ”On hienoa, että kaupungin tulos on positiivinen. Samaan aikaan vihreä ryhmä on huolissaan, koska arviointikertomuksessa nousee suuria huolia liittyen mm. lasten ja nuorten pahoinvointiin ja kaupungin työntekijöiden työhyvinvointiin. Tarvitaan tekoja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tarvitaan pitkäjänteistä työtä henkilökunnan pitovoiman, työhyvinvoinnin eteen ja siihen on tärkeää panostaa myös taloudellisesti.”

Omassa puheenvuorossani nostin myös esille lasten ja nuorten pahoinvointia ja heille suunnattuja mielenterveyspalveluja: ”Kaikesta kehittämistyöstä huolimatta lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden toteuttamisessa on edelleen haasteita ja esimerkiksi nuorten lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoidolla ei ole selkeää vastuutahoa. Palveluketjut tulisi onnistua selkeyttämään.”

Toin esille sitä, että meidän tulisi pystyä tarjoamaan lievästi oireileville lapsille ja nuorille apua jo koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä vaikeammin oireileville nuorille tulisi saada nykyistä vahvempaa tukea ja tehokkaampaa hoitoa. Esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tarjoama keskusteluapu saattaa näyttäytyä nykyisellään lähinnä kannattelevana, mutta ei vastaa nuoren todelliseen avuntarpeeseen. Meidän tulee panostaa siihen, että niille nuorille, jotka tarvitsevat pitkäkestoisempaa ja intensiivisempää apua tarjotaan tilanteeseen sopivia palveluita kuten psykoterapiaa. 

Korostin myös ongelmien ennaltaehkäisyä: ”Toimivien ja oikea-aikaisten mielenterveyspalveluiden ohella tarvitsemme mielenterveyttä edistäviä kasvuympäristöjä. Koulun ja varhaiskasvatuksen resursoinnilla, oppilashuollon yhteisöllisen työn mahdollistamisella, koulukiusaamisen ehkäisemisellä ja neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten oikealla tuella ehkäistään myös mielenterveysongelmia. Perheiden kokema köyhyys, syrjinnän ja rasismin kokemukset vaikuttavat myös.”

Käyttäjille terveet ja riittävät tilat turvataan riittävällä investointiohjelmalla

Henna Partanen keskittyi omassa puheenvuorossaan tila- ja asuntojaoston puheenjohtajana tila- ja asuntokysymyksiin. Henna nosti esille sen, että arviointikertomuksen valmistamisesta vastaava tarkastuslautakunta on nostanut esille aiheellisen huolen tilainvestointien ja peruskorjausten toteutusaikataulussa pysymisestä.

Henna jatkoi: ”Tarkastuslautakunta huomauttaa, että palveluverkkoa kehitettäessä on huomioitava väestönkasvun aiheuttama tilatarpeen kasvu sekä tarvittavien väistötilojen saatavuus. Jotta koulujen ja päiväkotien väistötilaratkaisuja voidaan suunnitella ja toteuttaa hallitusti, vaatii se myös investointiohjelman toteuttamisaikataulussa pysymistä. Peruskorjaushankkeiden lykkääntyminen lisää riskiä siihen, että myös sisäilmaongelmat voivat yllättää ja lopulta tiloista joudutaan lähtemään pikaisella aikataululla. Tarkastuslautakunta suosittelee, että Tilapalvelut -liikelaitos huolehtii, että peruskorjaustahti mahdollistaa käyttäjille terveet tilat. Siihen tarvitaan kuitenkin valtuuston apua ja riittävä rahoitus investointiohjelmaan. Valtuuston asettaman investointikaton tulisi huomioida ainakin jossain määrin indeksin mukaiset rakennuskustannusten nousut.”

Vihreät valtuutetut korostivat kestävyyden edistämistä kaikilla kaupungin toimialoilla

Johanna Karimäki puhui kaupungin luonnon monimuotoisuuden edistämistyöstä: ”Espoon Luonto -ohjelmaa voi sanoa luonnonsuojelun kruununjalokiveksi, mutta 26 uuden suojelualueen perustamiseen tarvitaan lisää resursseja ja biologin työtä.” Meri Löyttyniemi kiitti tarkastuslautakuntaa perusteellisesta raportista ja asioiden läpikäynnistä. Meri korosti sitä, että kestävyysasioiden osalta ei riitä, että Kestävä Espoo -ohjelman alla tehdään hyvää työtä, vaan ohjelman lisäksi koko linjaorganisaation tulee jatkaa kaupungin kestävyystavoitteiden toteuttamista selkeämmin eri toimialoilla sekä kuntalaisten arjessa. Meri jatkoi: ”Asukkaiden tyytyväisyydestä meidän kannattaa olla huolissaan. Ennen kaikkea meidän pitää malttaa kasvuvauhdissa ja vähentää tätä asuntotavoitteiden jatkuvaa ylittämistä. Myymättä jääneitä asuntoja riittää Espoossa valtavasti.”

Valtuustoaloitteet kaatumis- ja putoamistapaturmien ehkäisystä sekä hyvinvointialueen työntekijöiden palkanmaksusta

Samassa kokouksessa käsiteltiin muun muassa valtuustoaloitteita- ja kysymyksiä kaatumis- ja putoamistapaturmien ehkäisystä sekä hyvinvointialueen työntekijöiden palkanmaksusta.

Ensimmäisen osalta kaupungin vastauksessa todettiin, että kaupungin vastuulla on katujen kunnossapito, hiekoitus yms. kaatumistapaturmia ehkäisevä toiminta, mutta nastakenkien tai irrotettavien nastojen hankintaan ei ole varattu talousarviossa määrärahaa ja nykyisellään tämä menisi enemmän hyvinvointialueen tehtävien puolelle tai vähintään vaatisi keskustelua hyvinvointialueen kanssa.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella eikä Espoossa ole ollut Helsingin kaltaisia haasteita uuden palkanmaksujärjestelmän Sarastian kohdalla, mutta järjestelmä vaatii kuitenkin vielä paljon kehittämistä ja toistaiseksi suunniteltua enemmän henkilöstöresurssia.

Vihreät valtuustoaloitteet

Kokouksen yhteydessä Vihreiden toimesta jätettiin kaksi valtuustoaloitetta. Johanna Karimäki jätti aloitteen siilin huomioimiseksi kaupunkisuunnittelussa ja viherpalveluissa ja Auli Ülle ja Tiina Elo jättivät aloitteen henkilökohtaisen hiilibudjetoinnin kokeilun toteuttamiseksi Espoossa.