Kokouksen alussa muisteltiin Maria Jungneria (1973–2024), joka toimi Espoossa mm. kaupunginvaltuutettuna. Muistopuheen piti Maria Guzenina (sd.) ja sen jälkeen vietettiin hiljainen hetki. ”Maria rakasti elämää. Hän eli intohimoisesti, vimmaisesti, rakastaen, huolehtien”, Guzenina muisteli Jungneria.

Lisäksi kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (kok.) vahvisti jo julkisuudessa olleen tiedon, että hän aikoo jäädä eläkkeelle vuoden vaihteessa, 14 vuoden työrupeaman päätteeksi. Kaupunginjohtajan virka julistetaan haettavaksi 17.6. siten, että uusi kaupunginjohtaja voisi aloittaa työnsä tammikuussa 2025.

3 Vuoden 2023 arviointikertomuksen käsittely

4 Vuoden 2023 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapaudesta päättäminen 1.1.-31.12.2023

5 Vuoden 2023 tilinpäätös ja tuloksen käsittely

Kokouksen ensimmäiset varsinaiset päätösasiat käsiteltiin yhdessä ja hyväksyttiin yksimielisesti. 

Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Elli Keisteri-Sipilä nosti puheessaan esille luonnon monimuotoisuuden sekä lähiliikunta- ja ulkoilupalvelut.

”On tärkeää, että eri toimialat tekevät yhteistyötä niin, että luonnon ja ihmisten hyvinvointi huomioidaan. Ulkoilun olosuhteiden parantamisessa on tärkeää, että se tehdään luonnon monimuotoisuus turvaten. Luonnonvaroja on käytettävä kestävästi. Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluu kaikille.”

Keisteri-Sipilä muistutti myös esteettömyyden tärkeydestä.

”Kuulimme tarkastuslautakunnassa vammais- ja vanhusneuvostojen edustajia. Se oli todella tärkeä kohtaaminen, joka toi tärkeää tietoa esteettömyydestä  ja sen haasteista. Kaupungin tulee valmistella ajantasaiset rakentamisen esteettömyyslinjaukset noudatettavaksi rakennushankkeissa sekä huolehtia rakennusten esteettömyydestä niin rakentamissaan kuin tilaamissaan hankkeissa.

”Kaikki hyötyvät siitä, että rakennetaan esteetöntä.”

Valtuustoryhmämme puheenjohtaja Mikki Kauste puhui lapsista ja nuorista sekä hyvinvoinnista kulttuurin näkökulmasta.

”Lasten ja nuorten hyvinvointi on heikentynyt. Tämä kehitys huolestuttaa varmasti meitä kaikkia ja huononeva kehityssuunta on saatava loppumaan. Huolta on myös varhaiskasvatuksen tilanteesta. Meillä on tällä hetkellä päiväkodeissa satoja lapsia poikkeusjärjestelyiden piirissä. Tämä ei ole hyväksyttävää.”

Kausteen mukaan kulttuuripalvelut ovat aivan keskeinen ja olennainen osa hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta.

”Leikkaukset tulevat näillä näkymin tarkoittamaan, että myös espoolaiset, ja asukkaidemme hyvinvointia edistävät, kulttuuritoimijat tulevat kärsimään näistä kulttuuriin kohdistuvista leikkauksista. Meidän on oltava, osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, valmiita pitämään kulttuurin ja kulttuuritoimijoiden puolta ja tarvittaessa paikattava mahdollista taloudellista lovea, jonka maan hallitus on aiheuttamassa sekä Espoon kaupungille että Espoossa toimiville kulttuuritoimijoille ja -yhteisöille.”

Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, valtuutettu Henna Partanen totesi puheessaan, että arviointikertomuksessa nousee esille nuorten hyvinvointi sekä varhaiskasvatuksen haasteet. Partasen mukaan nämä ovat olleet asioita, joita Espoon Vihreät on toistuvasti nostanut esille myös talousarvioneuvotteluissa.

”Toivonkin tämän keskustelun muistuvan valtuutettujen mieleen myös marraskuussa, kun seuraavan kerran linjaamme siitä, kuinka paljon annamme opetukseen ja varhaiskasvatukseen resursseja.”

”Päiväkotiavustajia saimme viime talousarvioneuvotteluissa vakinaistettua. Pysyvät työsuhteet ovatkin oleellisia, mikäli haluamme, että saamme rekrytoitua meille työntekijöitä päiväkoteihin ja kouluihin.”

6 Kulttuurilautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali

Timo Kilpiäinen on eronnut puolueesta ja hänen korvaajakseen valittiin Vihreiden Aki Saariaho.

7 Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartan hyväksyminen

Kuulimme aiheesta alustukset kaupunginjohtaja Mäkelältä sekä kehittämispäällikkö Niina Nousjärveltä. Keskustelun aluksi perussuomalaiset esittivät tiekartan palauttamista kahdesti, mutta eivät saaneet täyttä tukea edes omalta ryhmältään.

Kansanedustaja, kaupunginhallituksen jäsen ja valtuutettu Tiina Elo muistutti puheessaan, että edelläkävijyyteen tarvitaan kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden lisäksi uskottavat toimenpiteet, sekä relevantit mittarit joilla tavoitteiden saavuttamista voidaan seurata.

”Espoon hiilineutraaliustavoite 2030 on tiukka, mutta nyt meillä on viimein tiekartta, joka osoittaa, että kun sen toimeenpanossa onnistutaan täysimääräisesti, tavoite on mahdollista saavuttaa.”

”On kuitenkin uskallettava sanoa ääneen myös se, että tiukkaan tavoitteeseen nähden tiekartassa on edelleen paljon turhan löysiä kirjauksia. Siksi on todella tärkeää, että kaupunginhallitus seuraa vuosittain toimenpiteiden etenemisestä ja päättää tarvittavista lisätoimista, jos päästövähennysuralta livetään.”

Myös Mikki Kauste huomautti, että tiekartassa on edelleen myös selviä ongelmakohtia, mm. liikenteen ja rakentamisen päästöjen osilta.

”Tiekartta on nyt sen suuntainen, että ryhmämme voi sen täällä tänään kohtalaisen hyvillä mielin hyväksyä ja päästää vihdoin eteenpäin. Aiomme pitää tarkasti silmällä toimien vaikuttavuutta ja huolehtia siitä, että tiekartan tavoitteet toteutuvat myös käytännössä.”

Valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja Meri Löyttyniemi korosti, että tiekartan toimenpiteissä tärkeintä on keskittyä kaupungin oman toiminnan parantamiseen, ei sidosryhmille saarnaamiseen tai hienon oloisten sitoumusten tekemiseen. Palkintoja satelee kyllä, kun saavutetaan tuloksia”. Löyttyniemi otti kantaa myös kiinteistöjen jätteiden lajitteluun: ”En voi olla toteamatta ilman lievää pessimismiä, että tämän ”Euroopan kestävimmän kaupungin” kiinteistöjen lajittelu saadaan vähitellen HSY:n vaatimien jätehuoltomääräysten tasolle, kun olen vaatinut asiaa systemaattisesti kohta kolmen vuoden ajan, kuten koko Kestävä Espoo -ohjausryhmä. Tämä tosin vasta ehkä, sillä asiaa pitää viedä eteenpäin myös osana budjettineuvotteluja. On pateettista, että tällaisissa perusasioissa meillä hommat sakkaa. Tämän takia ilmastotiekartan uskottavuus pitää lunastaa todella paljon nykyistä vahvemmalla toimeenpanolla, kautta linjan.”

Henna Partanen summasi, että Hiilineutraali Espoo 2030 tiekartasta on oleellinen asiakirja Espoon ilmastotyön uskottavuuden kannalta.

”Sen valmistuminen on vaatinut paljon poliittista ohjausta, yhden palautus- ja kommenttikierroksen, neuvotteluja ja lukuisia tunteja asiantuntijoiden työtä.”

”Se ei ole täydellinen, mutta se on ensimmäiseksi tiekartaksi hyvä. Siinä linjataan toimet, joilla hiilineutraalius voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä sekä mittarit, joilla kaupunginhallitus voi vuosittain seurata toimien edistymistä ja tehdä tarvittaessa lisäpäätöksiä.”

8 Valtuustokysymys liikuntavammaisten koululaisten yhdenvertaisuuden toteutumisesta

9 Valtuustoaloite erillisen esteettömyysohjelman laatimiseksi

10 Valtuustoaloite lasten ja nuorten sähkötupakoinnin kitkemiseksi

11 Kokouksessa jätetyt aloitteet ja kysymykset