Vuoden jännittävin kokous pidettiin maanantaina 21.10.2024. Kokouksessa päätettiin muun muassa vuoden 2025 veroprosentista sekä uudestä kaupunginjohtajasta.

Valtuustokaudella eniten mediahuomiota saanut asiakohta oli oikeutetusti uuden kaupunginjohtajan valinta. Etukäteen jo povattiin tiukkaa kisaa, ja näin oli. Vihreillä ei ollut yhteistä ryhmäpäätöstä äänestyksestä.

Huippujännittävä äänestys meni toiselle kierrokselle, äänillä Kai Mykkänen 32 ja Tuula Antola 25. Mervi Katainen jäi kolmanneksi 16 äänellä, Mervi Heinaro ja Erkki Eerola saivat molemmat yhden äänen. Toisella äänestyskierroksella äänet jakautuivat Mykkänen 44 ja Antola 31. Kai Mykkänen valittiin Espoon uudeksi kaupunginjohtajaksi.

Ennen äänestämistä valtuutettu Henna Partanen kommentoi rekrytointitoimikunnan puheenjohtajana prosessista. Partanen totesi, että on Espoon etu että saatiin paljon hyviä hakemuksia, ja että rekrytointi oli reilu ja arvostava kaikille. Neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Mikki Kauste totesi myös lämpimät kiitokset väistyvälle kaupunginjohtajalle Jukka Mäkelälle. Mäkelä on toiminut 13 vuotta Espoon johdossa.

Espoon vihreä valtuustoryhmä onnittelee uutta kaupunginjohtajaa valinnasta ja toivoo mutkatonta yhteistyötä!

Jännityksentäyteisen alkukokouksen jälkeen kokouksessa siirryttiin talousasioiden puimiseen. Asialistalla oli vuoden 2025 talousarvio sekä kiinteistö- ja tuloveroprosentin päättäminen. Kaupunginhallitus esitti veroprosentin samaksi vuodelle 2025 kuin vuonna 2024 on ollut: 5,3 %.

Vihreiden valtuustoryhmästä esitettiin, että tuloveroprosenttia nostetaan 0,3 prosenttiyksikköä. Espoon taloudellinen tilanne on heikentynyt merkittävästi viime vuosina ja ensi vuoden heikot taloudelliset näkymät vaativat korjausliikkeitä. Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikki Kauste perusteli esitystä puheessaan:

“Ilman tuloveron korotuksesta saatavia lisätuloja emme pysty rahoittamaan tiedossa olevia ja etenkin lakisääteisten palveluiden kannalta välttämättömiä investointejamme, emmekä pysty riittävässä määrin ylläpitämään ja kehittämään olemassa olevia julkisia palveluitamme.”

Valtuutettu Peppi Seppälä korosti tarvetta turvata koulutus. “Koulujen rahoitus ei voi nojata toiveeseen että ehkä tulevaisuudessa rahaa yhtäkkiä onkin, ei tämä ole aiemminkaan toteutunut. Vastuulliset päättäjät varautuvat jo nyt tulevien koulujen kustannuksiin ja niiden maksamiseen.  Samalla vältämme sen että kunnallisveroa tulisi nostaa yhtäkkiä huomattavasti nykyistä ehdotusta enemmän.“ Seppälä nosti toisessa puheenvuorossaan nosto huolen joukkoliikenteen rahoituksesta: 

”HSL:n nykyinen talousmalli ei ole kestävä. Olemme ainoa koko maailmassa jossa investoinnit joukkoliikenteeseen rahoitetaan käyttäjämaksuilla, jos tarkastelemme vain käyttökustannuksia Espoon kuntaosuus on alle 50%. Tällä hetkellä HSL kaavailee huomattavia korotuksia joukkoliikenteen lippujen hintoihin, Vihreät vastustivat hintojen korotuksia mutta jäimme yksin. Joka kolmannella Espoolaisella ei ole autoa ja viime kokouksessa meillä oli laittaa 1,5 miljoonaa 300 asukkaan autoiluun.”

Valtuutettu Johanna Karimäki nostaisi lapset ja luonnon erityissuojeluun. Hän toivoi konkreettisina toimenpiteitä, muun muassa luokkakokojen hillitsemistä ja luonnonsuojeluun lisäresursseja uuden biologin palkkaamiseen.

Henna Partanen punnitsi Espoon vetovoimaa veroprosenttiin verraten. “En usko veroprosentin korottamisen vähentävän kaupungin vetovoimaa, en asukkaiden kuin en myöskään yritysten silmissä. Sen sijaan uskon, että kaupungin vetovoimaa syö se, jos Espoon uusille alueille ei rakenneta ajoissa tarvittavia kouluja ja päiväkoteja. Jos lapset eivät saa kouluissa tarvitsemaansa tukea. Jos uimahallien allastila ei riitä kaikille ja kaupungin elinvoimaa lisäävästä kulttuurista joudutaan tinkimään.”

Valtuutettu Saara Hyrkkö kuulutti Kokoomuksen perään, mistä puuttuvat miljoonat otetaan päiväkotien rakentamiseen.

“Paikka lähipäiväkodissa tai luottamus lähikouluun painavat lukemattomien lapsiperheiden kotikaupunkivalinnoissa enemmän, kuin veroprosentin desimaali. Ihmettelen, että yksikään kokoomuslainen ei ole kertonut, mistä takataskusta ne kymmenet kehyksestä puuttuvat päiväkodit ja koulut rahoitetaan — vai jäävätkö ne tekemättä. Espoolaisilla on oikeus tietää!”. Keskustelussa tähän ei saatu vastausta.

Inka Hopsu ihmetteli, missä vaiheessa kokoomus on ryhtynyt puhumaan verotuksesta asukkaiden kurituksena. ”Naapurikuntamme Vantaa ja Kirkkonummi perivät korkeampaa veroa ja Kauniainenkin joutuu veroastettaan nostaman turvatakseen palvelut. Palveluiden turvaamisesta on meilläkin kyse.”

Kiivaana käydyn keskustelun jälkeen Vihreiden ehdotus nostaa ansiotuloveroa 0,3 prosenttiyksiköllä hävisi äänestyksen. 

Loppuillan keskustelua piristi käsittely valtuutettujen Risto Nevanlinnan ja Auli Üllen valtuustoaloite mahdollisuudesta perustaa biodiversiteettipuisto. Nevanlinna toi puheenvuorollaan illan kiivaan keskustelun väliin “rauhoittavaa viherpiperrystä”, perustelemalla biodiversiteettipuiston tärkeyttä:

”Espoo on yksi harvoista kaupungeista, joka on asettanut konkreettisen tavoitteen kokonaisheikentymättömyydestä. Meidän on seurattava aktiivisesti Turun biodiversiteettipuiston kaltaisia luonnonhoitomenetelmiä, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta. Turun hankkeeseen kuuluvia yksittäisiä menetelmiä, kuten paahdeympäristöjen hoitoa, lahopuun lisäämistä, niittyjen perustamista ja kaupunkilaisten osallistamista luonnonhoitoon, voitaisiin hyödyntää monissa eri kohteissa Espoossa.”

Nevanlinna toivomus siitä, että Espoo hyödyntää luonnon ennallistamistyössä myös Turun biodiversiteettipuiston luonnonhoitomenetelmien oppeja hyväksyttiin yksimielisesti. Asiakohdan keskustelussa Tiina Elo kiitti, että luontotyö Espoossa on mennyt eteenpäin tällä valtuustokaudella. Hän kuitenkin muistutti valtuuston linjanneen Espoo-tarinan hyväksymisen yhteydessä myös luonnonarvopuistojen perustamisesta. 

“Luontoviisas Espoo -tiekartta on tosiaan parhaillaan kaupunginhallituksen käsittelyssä. On tärkeää, että myös ehdotus biodiversiteettipuistosta sekä aiemmin linjatut luonnonarvopuistot pidetään valmistelussa mukana.”

Myös valtuustokysymys asunnottomuuden vähentämisestä ja häätöjen määrästä herätti keskustelua. Tiina Aavaparta (vas.) jättämä aloite kiinnitti huomiota Suomessa yleistyneeseen kodittomuuteen ja häätöihin, ja saimme vastauksessa kuulla miltä tilanne näyttää Espoossa. Henna Partanen korosti puheenvuorollaan järjestöjen merkitystä asunnottomuuden torjunnassa: 

“Järjestöt kohtaavat ihmisiä vertaisina ja tutulle ruoka-avun henkilöstölle voi olla helpompi avautua oikeista työllistymisen esteistä. Asunnottomuuteen ja köyhyyteen, kun liittyy myös häpeää ja arvottomuuden tunnetta, josta voi olla vaikea päästä omin voimin eroon. Voisiko työllisyyspalveluiden osaksi lanseerata avustuksen niille järjestöille, jotka tekevät aktiivista työtä ihmisten saamiseksi jälleen työmarkkinoille. Vain muutaman onnistumisen jälkeen se maksaisi itsensä nopeasti takaisin.”

Kävimme kokouksessa läpi myös muita valtuustoaloitteita, kuten yhtenäisten käytäntöjen luomiseksi ilmoitustaulujen sijoittamisesta, innovaatio- ja yritystoiminnan tukemisesta ja Tyttöjen talon toiminnan tärkeydestä. Inka Hopsu kommentoi aloitetta Tyttöjen talosta:

”Hallitus leikkaa todella rajusti järjestöjen rahoitusta, menetämme paljon mm. osaamista ja vapaaehtoistyötä. Meidän tulee Espoossa sekä rahoittaa että tukea järjestöjä tilaratkaisuin, jotta voisimme Espoossa säilyttää järjestöjen hyvää työtä, kuten Tyttöjen talon toimintaa, jota olemme yhteisesti sopien vuosi toisensa perään onnistuneet jatkamaan.”

Kokouksessa jätettiin myös yksi vihreä aloite. Saara Hyrkön aloitteessa “Puistojen kohentamisesta kukkien ja puiden avulla” pyydetään, että kaupunki tutkii mahdollisuutta toteuttaa kesäkukkaistutuksia ja uusien puiden istuttamista viihtyvyyden lisäämiseksi.

Pidimme kokouksessa hiljaisen hetken syyskuussa menehtyneen valtuutetun Liisa Kivekkään (sd.) muistolle. Valtuutettu Kivekäs teki Espoon valtuustossa pitkän uran lukuisissa eri roolissa, muun muassa hallituksen jäsenenä ja SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajana.