Kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen vaihtuva valtuustoryhmän jäsen summaa valtuustonkokouksen asiat ja päätökset. Tällä kertaa vuorossa on kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Henna Partanen.

***

Kaupunginvaltuusto kokoontui maanantaina 30.1. vuoden 2023 ensimmäiseen kokoukseen.

Vihreiden Marjaana Siivola nousee kaupunkisuunnittelulautakuntaan

Kokouksen alussa Vihreiden Marjaana Siivola valittiin kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäseneksi. Onnea Marjaanalle ja kiitos paikastaan luopuneelle, kaupunkisuunnittelulautakunnassa pitkään toimineelle Kirsi Louhelaiselle vuosien työstä viihtyisämmän kaupungin hyväksi.

 

Metron kapasiteettia kasvatetaan

Suurimpana asianaan valtuusto hyväksyi omalta osaltaan hankkeen, joka tähtää metron kapasiteetin kasvattamiseen 25 prosentilla. Hanke koostuu useista toimista, joilla kulunvalvontaa saadaan parannettua ja sen olisi tarkoitus olla valmis vuoteen 2028 mennessä.

Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Henna Partanen toi esille, että jo nykyisin Kivenlahdesta tulevat aamun metrojunat ovat tupaten täynnä, vaikka rakentaminen Finnoossa ja Kiviruukissa ei ole vielä kunnolla edes päässyt alkuun.
Hän muistutti, että Espoon yhteinen tavoite on saada kaikki metrojunat kulkemaan Kivenlahteen asti. “Aamuruuhkan ongelmat pitää pystyä ratkaisemaan jo ennen, kun tänään hyväksyttävän hankkeen toimet ovat valmiit”, Partanen vaati.

Kaupunginhallituksen jäsen Mikki Kauste puolestaan muistutti, että metron liikennöinnin toimivuus vaatii myös riittävän määrän kuskeja sekä junakalustoa. “Uusia kuljettajia koulutetaan, mutta metrokuskien pitovoima on ollut kohtalaisen huonoa”, hän kertoo. “Pitovoimaa saataisiin varmasti parannettua nopeasti nykyistä palkkaustasoa kohentamalla, mutta tämä asia ei ole pelkästään Espoon käsissä.”

Vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Inka Hopsu totesi, että vaikka hanke on hyvä, kapasiteetin riittävyyttä auttaisi myös suorien bussilinjojen säilyminen. “En halua Espoota, jossa julkisella pääsevät liikkumaan vain metron varrella asuvat ja muut vaihtavat heikon bussiliikenteen vuoksi yksityisautoon”, Hopsu sanoi.

37 miljoonaa euroa maksava metron kapasiteettia kasvattava hanke hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti.

 

Karakallio saa uuden keskustan

Valtuusto hyväksyi Karakallion keskustan asemakaavan. Sillä mahdollistetaan nykyisen ostoskeskuksen ja siihen liittyvien pysäköintialueiden korvaaminen asuinrakentamisella, pysäköintilaitoksella ja liiketiloilla.

Kaupunginhallituksen jäsen, kansanedustaja Tiina Elo kertoi, että on ollut mukana jo vuonna 2015, kun Karakallion keskustan asemakaavaa ryhdyttiin laatimaan. Jo silloin asukkailla oli hänen mukaansa huolta palveluiden säilymisestä. Elo huomautti, että tuomalla lisää asumista ostoskeskuksen alueelle varmistetaan osaltaan sekä palveluiden että tärkeiden lähiviheralueiden säilyminen.

Varavaltuutettu Sirpa Hertell nosti puolestaan puheessaan esille asukkaiden jättämien muistutusten viestiä: “Kerroskorkeus pitäisi sovittaa vanhaan rakennuskantaan ja säilyttää Karakallio viihtyisänä asuinalueena hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja Leppävaaran palveluiden lähellä”, hän sanoi.

Inka Hopsu kiitteli Karakallion onnistunutta, monipuolista asuntokantaa muodostanutta asuntopolitiikkaa ja muistutti, että että myös pienet keskukset, kuten Karakallio, Viherlaakso tai Olari kehittyvät ja voivat säilyttää palvelut alueella. “Kaiken kehityksen ja panostusten ei tule suuntautua vain viiteen kaupunkikeskukseen”, Hopsu totesi.

 

Espoo mukana energiansäästötalkoissa

Valtuusto käsitteli Vihreiden valtuustoryhmän toisen varapuheenjohtajan Risto Nevanlinnan valtuustoaloitetta energiansäästötoimista. Se on jätetty jo elokuussa vastineeksi energian hinnan noususta ja saatavuuden epävarmuudesta Venäjän aloittaman Ukrainan sodan vuoksi.

Kuten Nevanlinna totesi puheessaan, aloitevastauksesta välittyy, että Espoossa tehdään jo erilaisia energiansäästötoimia. Kaupunki on myös kutsunut koolle energiavarautumisryhmän, jonka tavoitteena on esittää uusia säästötoimenpiteitä.

“Näitä toimia ja kaupungin kulkua kohti fossiilisista polttoaineista irtautumista voi ajatella myös solidaarisuutena Ukrainaa kohtaan. Suomen Venäjältä ostama fossiilinen polttoaine oli pitkään merkittävä tulonlähde Venäjälle, jatkossa yhä vähemmän”, Nevanlinna muistutti ja edellytti, että energiansäästöä tulee tavoitella taloudellisista ja ekologisista syistä energiakriisin jälkeenkin.

Kestävä Espoo -ohjelmaryhmän puheenjohtaja Meri Löyttyniemi puolestaan kannustaa kaikkia toimialoja tarkastelemaan energiansäästöpotentiaalia edelleen osana tulevia hankkeita. “Rakennukset, liikkuminen, vedenkäyttö ja asumistottumukset vaikuttavat kaikki energiankäyttöön, ja voimme päästä vielä paljon pidemmälle niissä,” hän kannusti.

Elli Keisteri-Sipilä nosti vielä esille puheessaan miten tärkeää on, että energiansäästökohteita pohtiessa osallistettaisiin myös kuntalaisia varsinkin, jos säästökohteet koskettavat heidän arkeaan. Hän viittasi Länsiväylässä julkaistuun mielipidekirjoitukseen, jossa harmiteltiin, että uimahallin ainoa auki oleva sauna ei sovellu liikuntaesteisille. “Kun kuunnellaan palveluiden käyttäjiä, niin saadaan tärkeää tietoa toimenpiteiden tueksi”, Keisteri-Sipilä totesi.

 

Konserniohje sekä hankekustannusten nousuja

Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin Leppävaaran jalkapallohalli Oy:n omavelkaiseen takaukseen liittyvän lainan takaisinmaksuaikataulun pidentäminen sekä Tapiolan päiväkodin peruskorjauksen ja Perkkaanniityn huoltorakennuksen hankekustannusten nousut.
Kokouksessa hyväksyttiin myös kaupungin päivitetty omistajapolitiikka sekä konserniohje. Niiden tavoitteena on varmistaa, että kaupungin omistamissa yrityksissä ja liikelaitoksissa sekä vastaavissa edistetään Espoon strategian mukaisia tavoitteita ja, että konserniyhteisöjä ohjataan yhtenäisillä ja johdonmukaisilla toimintalinjauksilla ja periaatteilla.

 

Henna Partanen, kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu