Kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen vaihtuva valtuustoryhmän jäsen summaa valtuustonkokouksen asiat ja päätökset. Tällä kertaa vuorossa on valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kansanedustaja Inka Hopsu.

***

Itsenäisyyspäivän jälkeisen päivän valtuuston kokous alkoi seuraamalla Euroopan innovaatiokaupunkien valintaa. Espoo menestyi hienosti, tullen toiseksi! Hopee ei oo häpee tälläkään saralla missään nimessä! Muu valtuuston kokous käsittelikin vain tulevan vuoden budjettia eli laajasti kaupungin toimintaa.

Nostin ryhmäpuheessani vihreiden tärkeimpiä painopisteita ja sote-uudistuksen tuomaa uutta neuvottelutilannetta, jossa budjetin sisältö on selkeästi kasvun ja oppimisen toimialalla ja aiemmin tyypillistä soten ja koulutuksen välistä priorisointia ei ole tarpeen tai mahdollistakaan enää tehdä. Liian tiukoista säästötavoitteista luovuttiin nyt onneksi opetuksen ja kasvatuksen henkilöstön osalta. Kiitänkin neuvottelijoita siitä, että viimeistään nyt löytyi ymmärrystä lasten ja nuorten tilanteeseen.

Pahoinvointi on lisääntynyt ja oppimistulokset heikentyneet jo kauan, koronavuosien sulkutoimet vielä entisestään kiihdyttivät huonoa kehitystä. Suuria lisäyksiä palveluihin ei silti saatu, vaan neuvottelutulos tarkoittaa käytännössä opetuksen säästöesitysten torppaamista. Tärkeän linjauksen teimme siitä, ettei tukea tarvitsevien oppilaiden siirtoa normaaliluokkiin lisätä ”väkisin”, vaan kaupunkitasoisesti, alueellisesti tai koulukohtaisesti voidaan toteuttaa pienluokkia ja niihin tarvittava resurssi tulee turvata. Myös Noora Koponen käytti koskettavan puheenvuoron kaikkien oikeudesta riittävään tukeen.

”Inkluusio tarkoittaa oikeutta osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Joillekin se tarkoittaa pieniä luokkia tai erityisryhmää, jotta inkluusion tosiasiallinen tavoite ja tarkoitus toteutuu”, Koponen totesi.

Pitämäni ryhmäpuhe jatkui varhaiskasvatuksesta:

”Varhaiskasvatuksen henkilöstöpula on myös tunnistettu jo useamman vuoden ajan ja tähän tilanteeseen haluttiin neuvottelijoiden voimin vaikuttaa. Avustavan henkilöstön rekrytointeihin tehtiin budjettilisäys sillä ajatuksella, että se myös mahdollistaa useamman alalla jo olevan pätevöitymisen oppisopimuskoulutuksessa, kun sijaisratkaisuja on helpompi toteuttaa. Toivottavasti tästä saadaan myös apua henkilöstön jaksamiseen. Työ ei voi kuitenkaan jäädä tähän! Espoon tulisi rekrytoida jopa 630 uutta varhaiskasvatuksen opettajaa puuttuvien ja eläköityvien opettajien tilalle.”

Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Henna Partanen jatkoi aiheesta:

”Talousarvio on aina kompromissi, joten en yritä edes teeskennellä sen olevan täydellinen. Neuvottelutuloksessa on pikapaikattu suurimpia ongelmakohtia ja siksi siinä kannatti meidän Vihreidenkin olla mukana. Kuitenkin, siitä suorastaan loistaa se vaje, jonka edessä kaupunkina olemme.

Koulut olisivat tarvinneet, vuoden mittaisen ‘restart’ -rahoituksen sijaan, lisää pysyviä opettajia ja avustajia. Nuorisotoimeen olisi tarvittu yhden jalkautuvan nuorisotyöntekijän sijaan jopa 13 nuoriso-ohjaajaa. Niin suuri se vaje todellisuudessa on, jotta nuorisotalot voisivat olla auki ja toimia matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina nuorille eri puolilla Espoota.

Koulujen ja päiväkotien tilakysymykset puhuttivat myös, sillä kasvavassa kaupungissa tilapula on todellinen. Kaupunki kasvaa yhä kovaa vauhtia. Kaupungin tulee varmistaa riittävät päiväkoti- ja koulutilat uusilla ja tiivistyvillä alueilla.

Valtuutettu Pakarinen on oikeassa: investointikattoa pitää nostaa ja sitoa se indeksiin. Investointiohjelmaan nostettiin neuvotteluissa, aivan syystäkin, Laurilahden koulun peruskorjaus, Jupperin koulun, päiväkodin ja kirjaston rakennushanke sekä Olarin kaksi päiväkotikohdetta.

Kuitenkin tämä voitiin tehdä vain poistamalla ohjelmasta Espoonlahden uimahallin peruskorjaus. Hankkeeseen ollaan edelleen laajasti sitouduttu ja siksi sille jätettiin suunnitteluraha. Ilman rahoitusta urakkaan, uimahalli ei kuitenkaan korjaudu. ”

Vihreille tärkeitä tavoitteita budjettineuvotteluissa olivat myös luonto- ja ilmastotyö. Koko ryhmä, mutta etenkin ympäristölautakunnan puheenjohtaja Johanna Karimäki, iloitsi neuvotteluissa ympäristötoimeen saadusta uudesta biologin vakanssista, jolla kuromme eroa Helsinkiin ja Vantaaseen.

Meri Löyttyniemi nosti puheenvuorossaan huolta kaupungin ilmastotyöstä:

”En voi olla tuntematta huolta siitä, että olemmeko toteuttamassa strategiamme tavoitteita ja niiden vaatimia toimenpiteitä riittävästi. Kaupungin ilmastotiekartta-työ vaatii massiivista toimintatapojen muuttamista. Ilmastotiekartta-työllä viittaan kaupungin tavoitteisiin, ilmastotyön ohjausryhmään, SECAP-ohjelmaan, sekä uudessa Espoon Ilmastovahti -palvelussa kuvattuihin toimenpiteisiin. Ajatuksena on, että Ilmastovahdista saa kokonaiskuvan toimenpiteistä ja työn etenemisestä. Nyt raekoko Ilmastovahdissa on hyvin yleinen, ja toimenpiteitä ja vastuutahoja täydennetään tipoittain ensi vuonna.

Jotta kaivattuja toimenpiteitä tehdään kaikilla toimialoilla, pitää resurssia, asiantuntemusta ja ennen kaikkea uskallusta löytyä tähän työhön. Tällä hetkellä tilanne on se, että ilmastotoimenpiteiden perään katsova viranhaltija on hoitovapaalla ainakin maalis-huhtikuulle 2023 saakka, ja myös sen jälkeen tilanne selkenee vasta aikanaan. Onko tämä tosiaan mahdollista? Mitä jos kyseessä olisi mikä tahansa muu palvelu kaupungilla? Satsauksemme ilmastotiekartan edistämiseen ovat tavoitteisiin nähden todella vaatimattomia.”

Tiina Elo jatkoi puheenvuorossaan luontotyön tärkeydestä:

“Meillä on strategiassa kunnianhimoiset tavoitteet luonnon monimuotoisuuden ja lähiluonnon vahvistamiseksi. Näitä tavoitteita tukee osaltaan talousarvioon lisätty 150 000 euroa puiden, pensaiden ja muiden kasvien istuttamiseen sekä niittyjen perustamiseen.

On tärkeää, että toimimme johdonmukaisesti niin että samalla kun lisäämme puita ja pensaita, minimoimme olemassa olevien puiden kaatamisen ja muun luonnon parturoinnin. Tästä on huono esimerkki Suurpellossa, jossa tyhjälle Y-tontille myönnettiin maisematyölupa 20 suuren haavan kaatamiseen. Lupa on myönnetty tontin pitämiseksi rakentamiskelpoisena, vaikka tontin rakentumisesta ei ole tietoa.

On huolestuttavaa, jos kaupungin vallitseva käytäntö on puiden kaataminen ennenaikaisesti tontin rakennettavuuden säilyttämiseksi. Näin espoolaiset joutuvat pelkäämään lähimetsiensä hakkuita vastaavilla tonteilla, ja lähiluontoa menetetään vastoin kaupungin strategisia tavoitteita.

On tärkeää, että löydämme toimivat menettelytavat, joilla voidaan säästää lähimetsiä ja vehreää elinympäristöä samalla kuitenkin varmistaa tonttien rakennettavuus tulevaisuuden tarpeisiin. Siksi olemme jättäneet tänään asiasta valtuutettu Löyttyniemen kanssa valtuustokysymyksen.”

Sirpa Hertell muistutti vesistötyön tärkeydestä ja jo pitkään jatkuneesta työstä niin Jupperin uuden koulun rakentamiseksi kuin vanhojen arvokkaiden rakennusten, kuten Träskändan kartanon korjaamiseksi.

”Budjetista päätettäessä päätetään myös ympäristönsuojelun rahoista. Teimme Tiina Elon kanssa raha-asia-aloitteen vuoden 2023 budjettiin. Totesimme aloitteessa, että Espoon Pitkäjärven tilaa on tutkittu ja sen tilaa on yritetty parantaa monin keinoin ja useiden vuosikymmenien ajan, mutta edelleen Laaksolahden -tai virallisesti Espoon Pitkäjärven tila on vain välttävä.

Esitimme raha-asia-aloitteena, että vuoden 2023 talousarvioon varataan erillinen 100 000 euron määräraha Espoon Pitkäjärven kunnostamiseksi.

Iloksemme Pitkäjärven valuma-alueen tulvaselvitys -hanke hyväksyttiin ELY:n pilottihankkeeksi. Hankkeen budjetti on 250 000 € ja valtion rahoitusosuus täydet 100 %! Hanke kestää 2 vuotta, jonka aikana selvitetään Pitkäjärven tulvariskialueet, tulvimisen pääasialliset syyt ja etsitään luonnonmukaisia toimenpiteitä tulvariskin ja kuormituksen pienentämiseksi. Mahdollisuuksien mukaan hankerahalla päästään myös jo toteuttamaan joitakin toimenpiteitä.

Budjettipäätöksessä hyväksyttiin myös tärkeä pöytäkirjamerkintä Träskändan kartanon sisätilojen korjaussuunnitelman laatimisesta. Ilman korjaussuunnitelmaa ei kartanoa saada käyttöön.”

Saara Hyrkkö toimii Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana. Lautakunta seuraa hyvinvointialueiden syntyä läheltä ja muuttuu jatkossa erilaiseen rooliin tai lakkaa toimintansa.

”Vaikka vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy hyvinvointialueelle, vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ei katoa kaupungilta. Espoolla on valtavasti mahdollisuuksia vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin. Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja nuorisotyön merkitys pahoinvoinnin ennaltaehkäisyssä on suuri. Kulttuuri ja liikunta rakentavat hyvinvointia kaikenikäisille. Eikä myöskään kaupunkisuunnittelun, teknisen toimen ja ympäristönsuojelun merkitystä sovi vähätellä. Hyvinvoinnin näkökulma on olennainen aivan jokaisella kaupungin toimialalla.”

Pinja Nieminen korosti puheenvuorossaan etenkin tarvetta huolehtia nykyistä paremmin nuoristamme:

”Riittävän opetuksen ja varhaiskasvatuksen resursoinnin ohella kunnalle jää vastuu nuorisotyöstä, kulttuurista ja liikunnasta. Tarjoamalla nuorille harrastusmahdollisuuksia ja nuorisotyöntekijöiden osaamista ehkäistään myös syrjäytymistä ja edistetään hyvinvointia. Vaikka emme täällä enää entiseen tapaan pohdi sote-palveluita, niin hyvinvoinnin edistämistä tulee jatkaa entisestäänkin strategisia painotuksia Espoo-tarinaa mukaillen talousarvion työstämisessä ja arjen kehitystyössä hakien.”

Vielä lopuksi, muistutin, että olemme sitoutuneet huolehtimaan hyvin ukrainalaisten pakolaisten vastaanotosta. Uusien tulijoiden ja kuntalaisaseman saavien palveluihin tarvittavat varat on sitouduttu toteuttamaan lisäbudjetein, jottei niitä tarvitse nipistää tämän hetken resursseista ja palveluista.

 

Inka Hopsu, kansanedustaja, valtuustoryhmän puheenjohtaja, valtuuston 1. varapuheenjohtaja