Valtuusto palasi kesälomilta innokkaasti keskustellen. Käsittelyssä oli Espoon turvallisuusohjelma ja nippu aloitteita, mukana Merva Mikkolan valtuustokysymys rahastoinnista ja Tiina Elon aloite harmaan talouden torjunnasta. Vihreät vaativat eettistä, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää toimintaa paikallisesti ja globaalisti.

Espoon turvallisuusohjelma oli palautettu aikaisemmin ja valtuuston muutostoiveet oli huomioitu. Esimerkiksi lasten turvallisuus kouluissa oli otettu paremmin huomioon. Napakka ja tiivis ohjelma sisältää hyviä toimenpide-ehdotuksia mittareineen. Hyvä niin, sillä turvallisuus on tärkeää espoolaisille. Ohjelman painopisteet ovat asuinalueiden ja keskusten turvallisuus, lasten ja nuorten turvallisuus, päihteet, väkivalta, väestönryhmien väliset suhteet, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat sekä palotapaturmat, liikenneturvallisuus sekä infrastruktuurin haavoittuvuus.
 
Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Mari Nevalainen toi keskustelussa terveisiä neuvottelukunnan käsittelystä. Neuvottelukunta oli kerännyt maahanmuuttajien ajatuksia turvallisuudesta, erityisesti perheiden turvallisuudesta. Mari kiitteli, että neuvottelukunnan huomiot oli otettu ohjelmaan: ”Tärkeää on molemminpuolinen vastaantulo, haasteena kotoutuminen sekä huoli työttömyydestä ja syrjäytymisestä. Segrekaation ja eriarvoisuuden vähentäminen on kunnan tehtävä ja turvallisuus on jokaisen ihmisen perusoikeus.”, kiteytti Mari sanomansa.

Demareiden Markku Sistonen haastoi kaikki valtuutetut sitoutumaan suvaitsevaisuuden edistämiseen. Ryhmät ottivatkin haasteen perussuomalaisia lukuun ottamatta vastaan. Koko vihreän ryhmän puolesta haasteen vastaanotti Mari Nevalainen painottaen samalla koulutuksen tarvetta, tiedon levittämistä ja perheväkivallan ehkäisyä. Demareiden toivomusponsi suvaitsevaisuuden puolesta hyväksyttiin lopulta yksimielisesti.

Omassa puheenvuorossani iloitsin lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn painotuksista, mutta mielestäni ohjelmassa oli ikäihmisten turvallisuus käsitelty liian ohuesti. Ikäihmiset kokevat turvattomuutta ja yksinäisyyttä, jota on kaupungin palveluilla ja toiminnalla helpotettava. Kaatumisonnettomuuksien torjuminen hyvällä talvikunnossapidolla on tärkeää. Yksi kaatumistapaturmia hillitsevä vaihtoehto olisi Porin kaupungin malli, jossa asukkaiden kengänpohjia nastoitetaan maksutta.

Seuraavaksi käsittelyssä oli Merva Mikkolan valtuustokysymys rahastoinnista, rahastojen tilasta ja toimintatavasta. Tärkeä aihe kirvoitti valtuustossa vilkkaan keskustelun. Aloitteeseen oli vastattu perusteellisesti, joskin hieman yleisesti ja luettelomaisesti. Kaksi varainhoitajaa on irtisanottu, mutta vastauksessa oli rahastojen arvot maaliskuulta eli todella vanhentuneet luvut. Erittäin todennäköisesti rahastojen arvot ovat menneet siitä hurjasti alaspäin maailmanmarkkinoiden viime viikkojen myrskyissä.

Keskustelussa oltiin laajasti sitä mieltä, että tilanne markkinoilla on muuttunut niin paljon, että kaupunginhallituksen on arvioitava valtuustossa hyväksytyt sijoitussäännöt ja vuotuinen 6 %:n tuottovaatimus uudelleen.

Merva aloitti puheensa kertaamalla rahastojen synnyn. Rahat ovat peräisin Espoon sähköyhtiön myynnistä. Vaikka tapaus on vanha, tätä kipeää munausta muistellaan vieläkin. Harva nykyisistä vihreistä valtuutetuista on ollut päättämässä asiasta.

”Sähkö on tärkeä peruspalvelu, mutta kuuluuko rahamarkkinoille meno, siellä pelaaminen, sijoittaminen julkisen sektorin, kunnan tehtäviin?” Kyseli Merva ja jatkoi: ”Suomen Attac osoittaa, miten finanssimarkkinat toimivat, on salausjärjestelmät, rikkaat rikastuvat, köyhät pysyvät köyhinä, ensivaatimus on purkaa salausjärjestelmät! Esimerkiksi hallintarekisteri ja sen laajennus Suomessa pitää yllä järjestelmää, eikä salausjärjestelmä voi olla julkisen sektorin, demokratian toimintaa.” vastasi Merva kysymykseensä. Lisäksi Merva puhui veroparatiisien sulkemisesta: ”kehitysmaat, teollisuusmaat, veroparatiisit, korruptio, ylikansalliset yhtiöt vievät voitot veroparatiiseihin, köyhille maille ei jää mitään öljystä, kaakaosta.”

Sirpa Hertell käytti asiantuntevan puheenvuoron ja kysyi, miksei käytetä rahoja omiin investointeihin? ”Vihreiden mielestä sijoitusten tulee olla eettisesti kestäviä. Nyt on vain 4 eettistä rahastoa, vain 3 % sijoituksista. Entä muut? No ovat ne sentään YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden mukaisia.”, analysoi Sirpa tilannetta.

Sirpa esitti, että rakennetaan enemmän omaan taseeseen esimerkkinä Puolarmetsän sairaala, sijoitetaan omiin investointeihin, raakamaan ostoon ja ekologisiin rakennusalueisiin. ”Voimme olla ekologisen rakentamisen ja eettisen sijoittamisen edelläkävijä”, lopetti Sirpa puheensa.

Merva tuki Sirpan ajatusta todeten: ”Kriisi tai lama, silloin on järkevä investoida. Miksi pienet koululaiset istuvat homekouluissa?”

Tiina Elon valtuustoaloite konkreettisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä harmaan talouden torjumiseksi
jatkoi samaa aihealuetta. Tiina oli tyytyväinen vastaukseen, sillä toimiin on ryhdytty, alihankkijoiden valvontaa lisätty ja tiedonsaantia viranomaisten kanssa laajennettu. Tiina muistutti, että: ”Harmaa talous on talousrikollisuutta, joka heikentää rehellisten yritysten toimintamahdollisuuksia. Espoo on reilun kaupan kaupunki, joten on tavoiteltava myös edelläkävijyyttä harmaan talouden torjunnassa.” Tiinan toivomusponsi, jossa esitetään harmaan talouden torjuntatoimien aktiivista seurantaa ja raportointia valtuustolle, hyväksyttiin yksimielisesti.

Näin me tällä kertaa paransimme yhdessä Espoon ja vähän maailmankin asioita valtuustossa.