Vihreät toivat keskustelussa esiin, että on tärkeää tasapainottaa taloutta ja hillitä velkamäärän kasvua, mutta se on vastuullista tehdä niin, että osana ratkaisua on myös veropohjan laajentaminen. 0,5%-yksikön korotus nostaisi verotason Helsingin tasoon ja se olisi vielä koko maan mitassa varsin kohtuullinen. Se toisi kaupungin kassaan noin 33 miljoonaa euroa. Taustalla on myös selkeät faktat talousluvuista. Kunnallisveron kasvu on jäänyt vuosi vuodelta jälkeen kaupungin kasvun ja palvelutarpeen kasvun kanssa.

Inka Hopsu kertoi vihreiden ryhmäpuheessa opetustoimen kasvavasta resurssitarpeesta: perusopetuksen ja lukioiden oppilasmäärät kasvavat, useita kouluja on väistötiloissa ja päivähoidossa olevien lasten määrä kasvaa. Inka kiteytti: ”Sivistystoimen talousseminaarissa kuulimme, että nyt käsittelyssä oleva kehys tarkoittaa joko subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista, kotihoidontuen Espoo-lisän merkittävää leikkaamista, koululaisten iltapäivähoidon rajaamista pääasiassa vain ykkösluokkalaisiin, koulujen tuntikehyksen supistamista eli siis ryhmäkokojen kasvua. Näihin leikkauksiin emme ole valmiita.”

Inka Hopsu teki vihreiden ryhmäpuheessa esityksen, että kunnallisveroprosentti olisi 18,5. Sosiaalidemokraattien Martti Hellström kannatti vihreiden esitystä todeten: ”Vihreät ovat tehneet tarkkoja laskelmia ja esitys on vastuuntuntoinen. Palveluja tehostamalla ei vajausta pysty kestävästi täyttämään.”

Hellström esitti keskustelussa että, kaupungin rahastojen tuottoa puretaan investointeihin 25 miljoonaa euroa. Eli tämä on enemmän kuin nyt käytössä ollut 15 miljoonan euron vuosittainen purku. 10 miljoonan lisäys käytetään sisäilmaongelmaisten koulujen korjauksiin.

Vihreiden Mari Anthoni paheksui omassa puheenvuorossaan, että Keilaniemen tunneliin ja betonikanteen löytyi Espoossa rahaa, vaikkei koulujen korjaamiseen löydy edes 10 miljoonaa. Marin mukaan: ”Nämä ovat arvovalintoja. Ei-lakisääteiset palvelut, jotka nyt ovat leikattavana, ovat inhimillisiä ja kustannustehokkaita.” Häntä huoletti Espoon muuttuminen yhä kovempaan ja ahneempaan suuntaan.

Myös vihreiden Tiina Elo korosti, kuinka vaikea yhtälö on sovittaa kasvavan kaupungin tarpeisiin kaupunginjohtajan ehdotus. Tiina kertoi puheessaan, että koulujen ja päiväkotien korjausvelka kasvaa pohjaehdotuksen myötä. Lisärahaa korjauksille on jo haettu uusia hankkeita karsimalla. Tiina muistutti, että oli jo sovittu 10 miljoonan euron lisämäärärahasta koulukorjauksiin, mutta lisäys ei sisälly kehykseen. Esimerkkeinä Tiina mainitsi Karhusuon koulun, johon vihdoin saatiin uudet tilat. Mutta tila on vain alakoululle ja yläkoulua on lykätty, vaikka sitäkin alueella tarvitaan!

Jousenkaaren koulu taas joutui hätäväistöön, mutta investointiohjelman mukaan lapset saavat odottaa kauan paluuta Tapiolaan. ”Meillä on iso investointivaje, kun välttämättömiä kouluinvestointeja lykätään. Terveellisistä ja turvallisista koulutiloista ei pidä säästää! Ja tulevienkin pienten espoolaisten pitää mahtua sisäilmaltaan terveisiin päiväkoteihin ja kouluihin lähellä kotejaan” sanoi Tiina.

Vihreiden Päivi Salli totesi, että: ”Tuottavuusohjelma Tatu elää omaa rinnakkaistodellisuuttaan kaupungin todellisiin tarpeisiin nähden.” Ollaan tilanteessa, että taloutta vuodesta toiseen tasapainotetaan lisälainalla ja Espoo velkaantuu vauhdilla. Päivi peräänkuulutti omistajapolitiikan terävöittämistä. Hänen mukaansa: ”Omistaminen ei ole kaupungin perustehtävä ja tasetta voidaan keventää.”

Sosiaalidemokraattien Leena Luhtanen käytti ravistelevan puheenvuoron demokratian ja Espoon teatterin puolesta. Hän viittasi siihen, että asiakirjoissa virheellisesti todettiin Espoon teatterin paikasta päätetyn Kulttuuritalon yhteyteen, vaikkei valtuuston päätöstä asiasta ole. Sen sijaan eri vaihtoehtoja uudesta Teatteritalosta on useamminkin pyydetty selvitettäväksi. Tuin omassa puheessani Luhtasen näkemystä. Espoon teatteri on tärkeä asukkaille ja valtuuston tulee tehdä pian tarvittavat päätökset. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markus Torkki (kok) täsmensi, että kysymyksessä on kaupunginhallituksen Elinkeino- ja kilpailukykyjaoston antama valmistelukehotus. Tämä kirjattiinkin kokouksessa asiakirjoihin muutaman äänestyksen jälkeen.

Vihreiden veroprosenttiesitys kaatui äänin 46-29 ja demarien rahaston purkuesitys koulukorjauksien vauhdittamiseksi kaatui luvuin 47-28. Vihreät, sosiaalidemokraatit, vasemmistoliitto sekä kristillisdemokraatit äänestivät esitysten puolesta.

Äänestys valtuusto 12.9 veroprosentti

Valtuusto käsitteli seuraavana asiana ”Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian toiminnan ja tehtävien siirrosta Omnia koulutus Oy:lle aiheutuvat toimenpiteet.” Kaupunginhallituksen käsittelyssä vihreät halusivat varmistaa, että toiminta pysyy yhtiömuodosta huolimatta avoimena ja siihen sovelletaan julkisuuslakia. Vihreiden Saara Hyrkön esitys asiasta voitti enemmistön tuen jo kaupunginhallituksen käsittelyssä. Tämä oli tärkeä lisäys, sillä näin on säädetty esimerkiksi laissa ammattikorkeakouluille.

Saara käytti valtuuston kokouksessa puheenvuoron, jossa kritisoi maan hallituksen rajuja leikkauksia ammattikoulutukseen. Ne tehdään jo ensi vuonna, ennekuin mitään rakenteellisia uudistuksia on aloitettu. Saaran mukaan: ”Nuorten yhteiskuntatakuu voi vaarantua, sillä ammattikoulusta on jo ennestään leikattu ja paikkoja karsittu. Tästä kärsii myös maahanmuuttajien kotouttaminen ja aikuiskoulutus vähenee.”

Vihreiden Inka Hopsu esitti huolen työväenopiston toimintaedellytyksistä ja valtuusto hyväksyikin yksimielisesti Inkan toivomusponnen: ”Valtuusto toivoo, että kaupunginhallitus seuraa vuosittain työväenopiston toimintaedellytyksiä, tarjonnan laajuutta ja kurssimaksujen tasoa yhtiömuotoisessa Omniassa.”

Vasemmistoliiton Jukka Karhulan esitys asian hylkäämiseksi kaatui äänestyksessä äänin 63-9. Vihreät hyväksyivät yhtiöittämisesityksen, sillä toiminnan organisointi yhteen yhtiöön on fiksumpaa kuin että osa toiminnasta on kuntayhtymässä ja markkinoilla toimiva osuus kuntayhtymän alaisessa yhtiössä. Tämä olisi myös omistajaohjauksen ja valvonnan kannalta hankalaa. Meille oli kuitenkin olennaista saada päätökseen lisäyksemme avoimuudesta ja julkisuuslaista.

Ilta oli jo tässä vaiheessa pitkällä, mutta ehdimme yksimielisesti hyväksyä tuiki tärkeät uudet koulu- ja päiväkotohankkeet. Hankesuunnitelmat koskivat Meri-Matin lukiota, Leppävaaran Monikon koulukeskusta ja ympärivuorokautista päiväkotia sekä Kungsgårdsskolanin koulu – päiväkotikeskusta. Seuraavaan valtuustoon jätettiin pöydälle poikkihallinnollisten työryhmien ohjelmaseuranta ja iso tukku valtuustoaloitteita.

Raportin kirjoitti Johanna Karimäki