Uuden valtuuston toisessa kokouksessa puhetta johti lempeän napakasti valtuuston vihreä puheenjohtaja Henna Partanen. Listalla oli nimitysasioiden lisäksi kaksi asiaa, jotka puhuttivat: Keran asemakaava ja kaupungin taloustilanteen vaikutus asukkaille tärkeisiin palveluihin.

Keran alue on hieno mahdollisuus rakentaa uusi viihtyisä kestävän kehityksen kaupunginosa. Vihreiden kädenjälki näkyy: alueesta tehdään ekologinen esimerkkialue, jossa edistetään tulevaisuuden kiertotalous- ja energiaratkaisuja.

Keran asemakaava kattaa junaradan eteläpuolisen alueen. Kaavaa on valmisteltu huolella kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja valtuusto hyväksyi sen yksimielisesti.

Pientä huolta herätti viheralueiden riittävyys sekä Keran hallien nykyisen toiminnan jatkuvuus, kun tulee aika luopua väliaikaisista tiloista. Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu nosti esiin asukkaiden huolia:

“On tärkeää huomioida uudisrakennusten sopiminen yhteen olemassa olevan rakennuskannan ja asukkaiden toiveiden kanssa. Kera kasvaa, mikä on sijaintiin nähden oikea ratkaisu, mutta riittävä viheralueen määrä nousee asukkaiden palautteissa.”

Johanna Karimäki kuvaili Keran hallien nykyistä vireää käyttöä ja painotti ajallisen kerroksellisuuden merkitystä:

“Väliaikainen toiminta rakentaa Keran tarinaa ja sen toiminnan soisin jatkuvan tavalla tai toisella. Historian kerrosten säilyttämisellä on myös tärkeä arvo elävässä kaupungissa. Kun alue toteutetaan, jotain muistumia toivoisin säilytettävän eri kausilta. Helsingissäkin säilytettiin pieni pala makasiineja. Toivottavasti radan vieressä olevalle upealle Keran öljypallolle löytyy uusi sijoituspaikka.”

Mikki Kauste painotti, että Keran hallien nykyisten toimijoiden toimintaedellytyksistä on huolehdittava ennen kuin rakentaminen toden teolla alkaa.

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Inka Hopsun toivomukset:

“Valtuusto toivoo, että koulun ja päiväkodin piha-alueet ja puistoalue nivoutuvat hyvin kokonaisuudeksi toteutuen kaavan puitteissa.”

“Valtuusto toivoo, että alueen liikunta-, kulttuuri- ja yritysmahdollisuuksista huolehditaan hallien purun aikaan ja jälkeen mahdollisimman hyvin ja halleissa toimineille etsitään mahdollisuuksien mukaan uusia tiloja Espoosta.”

Illan toinen keskustelu koski kaupungin taloustilannetta ja sen vaikutusta asukkaiden palveluihin. Erityisesti huolta herätti palveluista säästäminen samaan aikaan kun meillä on korjattavana koronan aiheuttama hyvinvointi- ja oppimisvelka.

Saara Hyrkkö totesi, että koronakriisi on pakottanut monet sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevät venymään äärimmilleen.

“Tekijöitä on ollut vaikea saada, joten on ollut pakko valita kahdesta huonosta vaihtoehdosta vähemmän huono, kun koronakriisiä on torjuttu, oireisia testattu, sairastuneita hoidettu, tautia jäljitetty ja rokotuksia vauhditettu. Samalla terveysasemien ja mielenterveyspalveluiden jonot ovat venyneet kohtuuttoman pitkiksi, neuvolakäyntejä peruttu ja opiskeluterveydenhuollon resursseja nipistetty.”

Saara korosti, että valtuutetuilla on erityisen tärkeä tehtävä huolehtia, että lapsiperheiden, lasten ja nuorten palveluilla tuetaan ja kannatellaan tukea tarvitsevat ihmiset ulos koronakriisistä mahdollisimman ehjinä.

Inka Hopsu muistutti, että pandemian vaikutukset tulevat heijastumaan kaupungin palveluihin ja talouteen myös tulevina vuosina ja korosti erityisesti opetuksen riittävien resurssien turvaamista. Tähän on onneksi saatu valtiolta tukea liki kuusi miljoonaa euroa.

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Inkan toivomuksen, että korona-pandemian myötä kasvaneeseen lasten ja nuorten pahoinvointiin vastaamiseksi etsitään budjetin sisältä keinoja myös nuorisotyön vahvistamiseen – mukaan lukien tyttöjen talon toiminnan jatkaminen – sekä oppilashuollon resurssien vahvistamiseen.

Mikki Kauste haastoi tässä tilanteessa tarkastelemaan kaupungin tuottavuusohjelmaa ainakin osittain uudelleen:

“TakE-ohjelma on rakennettu ajassa, jossa emme vielä tahtoneet uskoa sote-uudistukseen eikä meillä ollut ymmärrystä pandemian tulevasta kestosta saatikka sen valtavasta vaikutuksesta ja sen asettamasta kohtuuttomasta paineesta kunnan peruspalveluille ja etenkin peruspalveluita pyörittävälle henkilöstölle, jotka ovat olleet paikoin valtavan uupuneita mielipuolisen kovan koronataakan alla.”

Loppuun virisi vielä keskustelu toisaalta pitkäaikaistyöttömyydestä ja toisaalta erityisesti hoiva-alan työvoimapulasta. Johanna Karimäki patisti kaupunkia erityisesti korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömien työllistymisen vauhdittamiseen. Inka Hopsu korosti, että työvoiman tarve on niin suuri, että emme yksinkertaisesti pärjää ilman ulkomaista työvoimaa. Mikki Kausten painotti tarvetta tarkistaa naisvaltaisten alojen palkkoja ja työoloja, jotta ihmiset jaksavat työssään.

Seuraavaksi valtuutetut pääsevät työstämään uutta Espoo-tarinaa ja loppusyksystä talouskeskusteluun palataan, kun neuvotellaan ensi vuoden talousarviosta.

Tiina Elo
Espoon kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja