Espoon Vihreät – Vihreät muuttavat maailmaa, jotta elämä maapallolla voi kukoistaa
Tiina Elo
Tiina Elo summasi puheessaan alkuun Vihreän ryhmän näkökulmat kaupungin talouden tasapainotuksen prioriteeteistä. Espoon talousahdinko johtuu paitsi asukasmäärän jatkuvasta kasvusta myös maan heikosta talous- ja työllisyystilanteesta. Lisäksi Espoo maksaa verotulontasausta muun Suomen hyväksi tänä vuonna noin 163 ME samaan aikaan kun valtio odottaa pääkaupunkiseudun vastaavan yhä suuremmasta asukasmäärän kasvusta.
Tämä on ongelmallinen yhdistelmä. Espoo on nousemassa Suomen suurten kaupunkien velkaisimmaksi kaupunkikonserniksi. On selvää, että kaupungin taloutta on reivattava kestävämpään suuntaan. Haaste on löytää ratkaisut, jotka mahdollisimman vähän vaikeuttavat asukkaiden arkea.
Myös investointikatto on ongelmallinen. Yllättäviä pakollisia koulukorjauksia tai hätäväistöjä ei voi viivyttää investointikaton takia. Pitää myös varmistaa, että hätäväistöihin liittyvät väistötilakustannukset eivät aiheuta muiden tarpeellisten koulu- tai päiväkotihankkeiden viivästymistä tai leikkaamista opetuksen resursseista.
Koska tilahankkeiden osuus investointikatosta on vain reilu kolmannes, myös infrasta, kuten tunneloinneista ja valtion tiehankkeista, pitää karsia. Luonnollisesti hankekohtaisia kustannuksia on saatava alas – ei siis rakenneta prameaa vaan keskitytään käytännölliseen ja toimivaan.
Elo teki seuraavan valtuustossa menestyneen toivomuksen: Espoo maksaa verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta tänä vuonna 162,8 me. Valtuusto toivoo, että MAL-sopimusneuvotteluissa otetaan nykyistä paremmin huomioon kaupungin kasvun aiheuttama palvelutarpeen ja investointien kasvutarve, joka jää kaupungin kustannettavaksi. Nykyinen verotulontasaus johtaa kasvavien kaupunkien kestämättömään velkaantumiseen.”
Susanna Rahkonen
Tulopuoleenkin pitää keskittyä
Toimenpiteitä pitää kohdistaa myös tulopuoleen, eritoten työllisyyteen. Susanna Rahkonen tarkastuslautakunnasta huomautti puheenvuorossaan, että erityisesti pitkäaikaistyöttömyys tulee sakkojen takia kalliiksi, mutta Espoosta puuttuu tarmokas strategia työllisyyden hoitoon.
Rahkonen käytti esimerkkinä rakennemuutoksesta kärsivää Saloa, joka on laskenut, kuinka paljon se kuntana säästää, kun se palkkaa työttömän palkkatuella tai muuten.
”Laskettu säästö palkkatukea saavan palkkaamisesta on yli 8000 euroa kuuden kuukauden aikana. Sadan työllistetyn kokonaissäästö on siis yli 800 000 euroa, kun kunnan ei samana aikana tarvitse maksaa heistä työmarkkinatuen kuntaosuutta 36 kuukauteen. Tällaisia laskuharjoituksia kannattaisi harrastaa myös meillä Espoossa.”
Pinja Nieminen
Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Pinja Nieminen painotti lautakuntien kuuntelemisen tärkeyttä asiakasmaksujen korotuksia tehtäessä.
”Jos asiakasmaksuihin kohdistuu merkittäviä korotuspaineita, niin olipa kyse sosiaali- ja terveystoimen maksuista tai esimerkiksi päivähoitomaksuista tai lasten iltapäivähoidon maksuista, niin yhtä kaikki kyse voi olla kuntalaisten arkielämässä ja taloudellisessa tilanteessa todella isoista muutoksista ja siten nämä pitää voida vetää poliittisen päätöksenteon läpi.”
Nieminen teki myös muutosesityksen, jossa haluttiin lautakunnille mahdollisuus ottaa kantaa, jos talousarvion laadinnan yhteydessä ilmenee, että seuraavan vuoden budjetti sisältää olennaisia muutoksia asiakasmaksuihin. Tämä esitys kuitenkin hävisi äänestyksessä.
Myös investointirahastojen purkaminen ja verotason tarkistus on syytä pitää työkalupakissa.
Johanna Karimäki
Talouskeskustelu jatkoi tilinpäätöksen käsittelyssä. Johanna Karimäki käytti painavan puheenvuoron esteettömyysmääräysten noudattamisesta. Kaavoitus ja hankesuunnitelmat pitää tehdä huolella, sillä jo tehtyjen ratkaisuiden muuttaminen määräysten mukaisiksi jälkikäteen tulee kalliiksi. Karimäki toivoikin esteettömyysohjelman tuomista valtuuston käsittelyyn pikaisesti. Toivomus hyväksyttiin yksimielisesti.
Poikkihallinnollisia ohjelmaryhmiä esittelivät vihreistä Kestävä Kehitys ryhmän pj Sirpa Hertell ja Osallistuva Espoo ryhmän vpj Mari Anthoni. Pinja Nieminen käytti puheenvuoron Nuorten elinvoimaisuus ryhmän työn tärkeydestä ja onnistumisista, kuten Vamos Espoosta ja Ohjaamotoiminnasta.
Kokouksessa kerättiin myös tarvittavat äänet Mari Anthonin koulujen sisäilmaongelmien oirekartoitusaloitteeseen.
Kokouksesta raportoi Katja Lahti
