Vuoden 2020 arviointikertomuksen käsittely sekä tilintarkastuskertomus ja tilinpäätöksen hyväksyminen

Valtuuston käsittelyssä oli vuoden 2020 talousasiat. Esitykset hyväksyttiin yksimielisesti keskustelujen päätteeksi. Vuoden 2020 arvioinnin painopistealueina ovat olleet:

  • Koronaviruspandemian vaikutukset kaupungin talouteen ja toimintaan,
  • kaupungin työllisyyden edistämistoimet ja kuntouttava työtoiminta sekä,
  • valtuustokauden poikkihallinnollisten ohjelmien toteuttaminen.

Kaupungin tulos on poikkeuksellisen hyvä, eli +129,1 milj. euroa koronakompensaatioiden ansiosta. Ilman niitä tulos olisi painunut miinukselle. Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Sirpa Hertell piti vihreiden ryhmäpuheen. Hän nosti puheessaan vihreiden näkemykset talouden tasapainoitusohjelmaan. Sirpa korosti opetuksen laatua, vanhusten palvelujen tarvetta sekä ilmastotoimien tärkeyttä. Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Henna Partanen esitti puheessaan huolen lapsista ja nuorista. Hennan mukaan lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen tulee esille monessa kohtaa tarkastuslautakunnan arviointikertomusta. ”Pahoinvoinnin kierteen katkaisemisen tulee olla seuraavan valtuustokauden tärkeimpiä tavoitteita” -kiteytti Henna. Hän peräänkuulutti myös resursseja perheiden riittäviin tukipalveluihin ja turvakotipaikkojen lisäämiseen.

Valtuutettu Päivi Raunu nosti puheessaan kestävän taloudenpidon ja tavoitteiden asettamisen. Päivi nosti esiin huolen työttömyydestä, lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen riittävyydestä ja koronan aiheuttaman hoitovelan ja viiveet hoitoon pääsyssä asioiksi, joiden tilanteen parantamiseen kaupungin tulee kiinnittää erityisesti huomiota.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Saara Hyrkkö kertoi, että lautakunnassa on käynnistetty selvitys koronarajoitusten aiheuttamien hyvinvointi- ja mielenterveysvaikutusten kartoittamiseksi ja niiden korjaamiseksi tulevien vuosien aikana. Saara kertoi, että tammikuussa 2021 nuorten mielenterveyspalveluissa oli 20 % enemmän käyntejä kuin tammikuussa 2020. Hän peräänkuulutti riittäviä resursseja matalan kynnyksen tuen tarjoamiseen jokaiselle nuorelle.

Saara Hyrkkö puhui myös sateenkaarinuorista. Valtuuston kokoontuessa Espoossa liputettiin sateenkaarilipuilla kansainvälisen homofobian, transfobian ja bifobian vastaisena päivänä. Saara sanoi, että ”Päivän on tarkoitus muistuttaa, että työtä yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi on edelleen tehtävänä.” Tiedämme kouluterveyskyselyistä ja lukuisista tutkimuksista, että sateenkaarinuoret kohtaavat muita nuoria enemmän syrjintää, häirintää ja väkivaltaa. ”Emme voi hyväksyä sitä, että moni vähemmistöön kuuluva nuori joutuu kokemaan turvattomuutta ja pelkoa”, painotti Saara.

Osallistuva Espoo ohjelmaryhmän varapuheenjohtaja Tiina Elo kertoi, että ohjelmaryhmä on työstänyt osallisuusmallin, joka parantaa asukkaiden osallisuutta. Tarkastuslautakunnan mukaan asukas- ja asiakaslähtöisyyden kehittämistyötä tulee edelleen määrätietoisesti jatkaa ja koulutettava henkilöstö tähän. Tiina nosti esiin myös osallistuvan budjetoinnin edistämisen sekä digitalisaation mahdollisuudet perinteisten osallistumisen muotojen rinnalla.

KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman toimenpiteiden raportointi sekä ohjelman päivitys

Asia otettiin pois esityslistalta, koska kaupunginhallitus oli palauttanut ohjelman uudelleen valmisteluun. Valtuusto hyväksyi KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman vuonna 2015. Nyt esitetään raportointia ja päivitystä. Uusia painotuksia KulttuuriEspoo 2030 -ohjelmassa on taloudellisten mittareiden kehittäminen erityisesti kestävä kehitys ja hyvinvointi huomioiden. Lisäksi nostetaan digitaalisten palveluiden merkitys uudenlaisten kohtaamisten ja kokemusten mahdollistajana. Ohjelma tulee valtuuston käsittelyyn, kun kaupunginhallitus ensin hyväksyy sen.

Lunastusluvan hakeminen ympäristöministeriöltä Hepokorven alueelle kiinteistön 49-402-10-2 määräalaan

Valtuusto päätti jättää asian yksimielisesti pöydälle, eikä keskustelua asiasta käyty.

Niittysillankorva, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 212219, 15. kaupunginosa Niittykumpu

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa toimistorakennusten korttelialue asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä autopaikkojen korttelialueeksi. Muutos mahdollistaa asuntojen rakentumisen hyvän saavutettavuuden alueella Niittykummun metroaseman läheisyydessä. Paikka sijaitsee Haukilahteen menevän sillan kupeessa. Kaava on hyväksytty yksimielisesti kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Kerroin käsittelystä kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Kaavan massoittelun on katsottu onnistuneen, sillä sisäpihan korttelialue suojaa melulta. Valtuuston keskustelussa nousi huolta korkean rakennuksen varjostuksesta, mutta toisaalta rakennus on myös kapea. Kerroin omassa puheenvuorossani, että lautakuntaan oli kaavasta annettu vain yksi asukasmuistutus, jossa siinäkin kiitettiin, että alue kehittyy ja nostettiin toiveita naapuruston pysäköintitarpeista. Peräänkuulutin omassa puheenvuorossani valtuustossa Niittykummun alueen kokonaistarkastelun tärkeyttä ja tarvetta säilyttää jäljellä olevat asukkaiden rakastamat viheralueet. Korostin Niittykummun vanhan kappelin ympäristöä ja kappelin rakennussuojelullisia arvoja. Sanoin, että: ”Niittykummussa on tärkeää tehdä laadukasta asuinympäristöä ja säilyttää lähivihreää.” Korostin myös, miten tärkeää on, että nuorille ja pienituloisille löytyy asuntoja.

Myös valtuutettu Mari Anthoni puhui nuorten tarpeista ja toivoi, että Niittykummun asuinviihtyvyyttä parannetaan. Henna Partanen kertoi puheenvuorossaan kaupunginhallituksen päätöksestä tehdä alueesta kokonaisvaltainen tarkastelu, jotta Niittykummun alueen laatu ja vehreys säilyvät. Henna sanoi puheessaan: ”Uskon, että tämä Niittysillankorvan kaava parantaa ja jäsentää ympäristöään. Tonttihan on Länsiväylän kupeessa ja vieressä on toimistotiloja, joita myös voimassa oleva kaava antaisi rakentaa alueelle.” Henna kertoi myös, että kaupunginhallitus teki hänen ehdotuksestaan yksimielisen päätöksen siitä, että:

“Niittykummun kehittämisestä tehdään kokonaistarkastelu, joka ohjaa Niittykummun kaavoitusta ja jolla varmistetaan alueen rakentuminen viihtyisänä kokonaisuutena. Erityistä huomiota kiinnitetään jatkossa Niittykummun asuntokannan moninaisuuteen, riittäviin virkistysalueisiin ja elävien, viihtyisien katutilojen muodostumiseen.”

Antero Laukkanen (kd) esitti valtuuston käsittelyssä kaavan hylkäystä, joka hävisi äänestyksessä 64-8. Kolme äänesti tyhjää.

Aloitteet: lähiöiden kehittäminen ja koirametsä

Käsittelyssä oli Aulikki Pentikäisen (sd) valtuustokysymys vanhojen lähiöiden tasapainosta täydennysrakentamisessa. Valtuutettu Mikki Kauste korosti omassa puheenvuorossaan lähiöiden toteutuksen laatua ja omaleimaisuuden tärkeyttä. Mikki muistutti vanhojen puiden säästämisen tärkeyden. Henna Partanen puhui koko kaavoitusprosessin laadusta, eri selvitysten kuten luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot merkityksestä. Henna korosti asukkaiden kuulemista ja osallisuutta täydennysrakentamisessa. Valtuusto hyväksyi Aulikin esittämän toivomuksen yksimielisesti: ”Valtuusto toivoo, että seuraavaan asunto-ohjelmaan sisällytettäisiin täydennysrakentamisen periaatteet.”

Käsittelyssä oli Juri Aaltosen (sd) valtuustoaloite koirametsän perustamisen selvittämisestä Espooseen. Mari Anthoni kannatti puheenvuorossaan Jurin esittämää toivomusta, joka hyväksyttiin yksimielisesti. Toivomus kuului näin: ”Valtuusto toivoo, että Espoon koira-aitausohjelman päivitykseen sitoutetaan asukkaat ja siinä tarkastellaan koira-aitauksien saavutettavuuden ja koirametsän lisäksi mm. mahdollisuuksia koirien uimarantojen lisäämiseen.”

Kokouksessa jätetyt vihreät aloitteet

Inka Hopsu jätti valtuustoaloitteen kirsikkapuistosta Espooseen. Mari Anthoni jätti valtuustoaloitteen Espoon koirapalveluohjelman tekemisestä sekä koiranomistajan ohjeiden laatimisesta.

Johanna Karimäki