Valtuuston kokous oli tällä kertaa varsin lyhyt, mikä oli hyvä, sillä valtuutetut ja erityisesti ryhmien puheenjohtajat ovat olleet kiireisiä budjettineuvotteluiden kanssa. Neuvottelut saatiin päätökseen juuri ennen kokousta, joten pääsemme 7.12. kokouksessa hyväksymään neuvottelutuloksen.

3. Suomen Kuntaliiton valtuuskunnan vaali

Valtuuskunnan Uudenmaan piirin edustajat valittiin joka kunnassa suljetulla listavaalilla. Vihreillä pitäisi olla kuntavaalituloksen mukaan valtuuskunnassa kaksi paikkaa Uudeltamaalta. Vihreän listan ensimmäisinä ovat vantaalainen Anssi Aura ja espoolainen Päivi Salli. Varajäseniksi Vihreiltä pääsisivät Tiia Lintula Järvenpäästä ja Eeva-Liisa Nieminen Tuusulasta.

4. Lausunnon antaminen Rysäkarin saarta koskevasta kunnanosaliitosesityksestä 

Espoo ei näe edelleenkään estettä sille, että Rysäkarin saari liitettäisiin Espoon kaupunkiin. Lausunnosta päätettiin ilman keskustelua.

5. Viherlaakson koulun ja lukion perusparannuksen ja laajennuksen, tarkistetun hankesuunnitelman hyväksyminen

Hanke on jo kertaalleen hyväksytty valtuustossa, mutta suunnitelmien edetessä on ilmennyt, että säilytettäväksi tarkoitettu, vuonna 1955 valmistunut rakennus onkin niin huonossa kunnossa, että se puretaan. Tämä taas on mahdollistanut sen, että hanke voidaan toteuttaa tontille paremmin ja tiloista saadaan opetuksen kannalta toimivampia. Suunnitelma hyväksyttiin ilman keskustelua.

6. Valtuustoaloite viherkattosuunnitelman laatimisesta Espooseen

Vihreiden Risto Nevanlinnan aloitteessa vaadittiin kaupunkia laatimaan  Espooseen viherkattosuunnitelman.

”Viherkattojen tuottamat yksityiset ja julkiset hyödyt ovat ilmeisen positiivisia. Näitä hyötyjä ovat esimerkiksi kattopinnan pidentyvä käyttöikä, energiansäästö, hulevesien imeytyminen ja ilmanlaadun paraneminen.” Nevanlinna perusteli puheessaan viherkattojen merkitystä.

Vastaus aloitteeseen oli varsin suppea, mutta otti myönteisen kannan suunnitelman tekemiseen. Selvitys tuodaan valmistuessaan rakennus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Valtuusto hyväksyi myös Nevanlinnan esittämän valtuustotoivomuksen: ”Valtuusto toivoo, että kaupunkisuunnittelukeskus käynnistää viherkattoihin liittyvän selvityksen mahdollisimman pian ja tutkii selvitystyön yhteydessä myös mahdollisuutta toteuttaa viherkattorakentamisen pilottihankkeita yhteistyössä esimerkiksi Aalto-yliopiston kanssa.”

7. Valtuustoaloite lähiöiden ja kaupunginosien täydennysrakentamisen periaatteista ja ohjelmasta

Kokoomuksen Mikko Peltokorven aloite täydennysrakentamisen periaatteista herätti vilkasta keskustelua ja selvästi asian nostamiselle esiin oli tarvetta. Myös me Vihreät olemme kyseenalaistaneet tapaa, jolla kaavoitetaan helppoja kohteita kaukana palveluista kaupungin omistamille viheralueille sen sijaan, että tiivistettäisiin olemassa olevia keskustoja. Aivan helppoa täydennysrakentaminen ei kuitenkaan ole, kuten kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja, Vihreiden Henna Partanen puheessaan totesi: 

”Etenkin asuntoyhtiöiden omistamien tonttien rakentamispäätöksen aikaan saaminen vaatii osakkaiden sitoutumista hankkeeseen. Asukkaille taas ympäristön kuten näkymien ja varjoisuusolosuhteiden muuttuminen voi aiheuttaa vastareaktioita. Täydennysrakentamisen hankkeiden tulee olla myös taloudellisesti kannattavia ja usein hankkeet jäävät toteuttamatta jo pelkkien pysäköintipaikkojen rakentamisen kalleuden vuoksi.”

Vaikka täydennysrakentaminen on aika työlästä, ovat sen hyödyt niin suuria esimerkiksi yhdyskuntarakenteen ja palvelujen järjestämisen kannalta, että siihen kannattaa panostaa. Täydennysrakentamisen esteitä tulekin tunnistaa ja ongelmiin etsiä ratkaisuja.

Kaupunginhallitus oli aloitetta käsitellessään päättänyt jo, että täydennysrakentamista koskevat toimenpiteet tuodaan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston käsittelyyn ensi kevään aikana.

8. Valtuustokysymys Espoon teatteritalon valmistelusta ja nykytilanteesta 

Valtuutettu Leena Luhtasen (SDP) kysymys Espoon teatteritalon valmistelusta herätti runsaasti keskustelua.

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on jo aiemmin päättänyt, että teatteri tullaan sijoittamaan kulttuurikeskuksen yhteyteen, mutta päätös hiertää yhä osaa asukkaista ja luottamushenkilöistä. Päätöksistä on levinnyt myös virheellistä tietoa, mikä on aiheuttanut asukkaissa turhaa huolta.

”Kukaan ei ole missään esittänyt kulttuurikeskuksen tuhoamista. Kulttuurikeskus on tullut ikään, jossa se tarvitsee mittavan peruskorjauksen. Olemme linjanneet, että teatterin tilat toteutetaan samassa yhteydessä, kun Kulttuurikeskus peruskorjataan.” varmisti elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäsen, Vihreiden Mari Anthoni. Hän oli saanut jaoston päätökseen vielä jatkovalmisteluja ohjaavan kirjauksen siitä, että työ tehdään ”Kulttuurikeskuksen kulttuurihistoriallisia ja rakennustaiteellisia arvoja kunnioittaen”.

Itsekin näyttelijäperheessä kasvanut Vihreiden Mikki Kauste toi keskusteluun kulttuurin tekijöiden näkökulmaa: ”Suurin osa alalla työskentelevistä, ainakin niistä jotka tunnen, ovat poikkeuksetta sitä mieltä, että sisältö on määräävämpi tekijä kuin kulissit. Ulkoisia, massiivisia monumentteja ja julkisia kulisseja kaipaavatkin yleensä aivan muut ihmiset kuin ne taiteen tekijät.”

Teatteritilojen tuonti kulttuurikeskuksen yhteyteen tuo useiden puhujien mukaan synergiaetuja eri toimijoiden välillä. Myös Heikintorin ja kulttuuriaukion ympäristö saa ympärilleen kaivattua elämää.

”Tärkeintä on, että asia etenee ja saamme laadukkaat teatteritilat Espooseen.” Vihreiden Johanna Karimäkikin totesi.

Juuri ennen valtuuston kokousta budjettineuvotteluissa päätettiin varata puoli miljoonaa euroa kulttuurikeskuksen, kulttuuritorin peruskorjauksen sekä Espoon uusien teatteritilojen suunnitteluun. Asia siis vihdoin etenee ja hankesuunnitelma tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn vuoden 2018 loppuun mennessä.

Valtuusto hyväksyi keskustelun päätteeksi yksimielisesti Luhtasen toivomuksen siitä, että teatteritalon valmistelun tilanne esitellään myös valtuustolle.

9. Valtuustokysymys kuljetuspalvelujen ongelmista

Espoon kuljetuspalveluiden järjestämisessä on kuluneen syksyn aikana ollut runsaasti ongelmia. Valtuustossa kuultiinkin myös valtuutettujen omakohtaisia kokemuksia kuljetusten ongelmista. Vihreät ovat tehneet aktiivisesti töitä lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa kuljetuspalveluiden ongelmien selättämiseksi.

”Vanhempien vihaisuus on ymmärrettävää, ja se kerta kaikkiaan pitää ottaa vakavasti.” Vihreiden Noora Koponen huomautti.

”Reklamaatioita on tullut muun muassa tunnin myöhästymisistä, yli tunnin kestävistä koulumatkoista, kyytien jäämisestä tulematta, väärällä kalustolla noutamisesta, tiedonkulun puuttumisesta, koskien haku- ja tuontiaikoja, sekä pahimpana tapaukset, joissa vammainen, saattaen vaihdettava lapsi, on jätetty kodin lähelle ilman vastaanottajaa.” Koponen luetteli. ”Viimeinen mainitsemani esimerkki on heitteillejättöä. Hengenvaarallinen tilanne, joita koulukyydeissä ei pitäisi koskaan tapahtua.”

Kritiikkiä esitettiin puutteellisesta osaamisesta kilpailutuksessa. Kilpailutus on tehty alkuvuodesta hankintakeskuksen, logistiikan, sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä. Sopimuksella on ollut tarkoitus saada yli miljoonan euron säästöt vuosittain verrattuna aikaisempaan. Sopimus piti sisällään koululaisten, päiväkotilasten, vammaisten ja vanhusten ryhmäkuljetukset.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varapj. Inka Hopsu (Vihr.) kertoi, että lautakunta oli vastikään ottanut kantaa kilpailutuskriteereihin ja päättänyt, että jatkossa erityislasten kuljetusten kilpailuttamisessa kuljettajien vaihtuvuuden rajaaminen kolmeen tulee olla kriteerinä, kuten se aiemmin oli ollut.

Espoon kaupunki kuitenkin viime viikolla tarttui asiaan ja siirsi osan kuljetuksista pois eniten reklamaatioita aiheuttaneelta Kajon Oy:ltä.

10. Valtuustokysymys Kivenlahden kirjastotilojen kunnossapidosta ja tulevaisuudesta

Demarien Johanna Värmälän valtuustokysymyksessä tiedusteltiin Kivenlahden kirjaston korjauksen tilannetta ja kirjaston kohtaloa. Ainoana kivenlahtelaisena valtuutettuna Vihreiden Pinja Nieminen toivoi, ettei aluekirjaston sijoittaminen Lippulaivaan tarkoita samalla Soukan ja Kivenlahden lähikirjastoista luopumista.

”Lähikirjastot ovat erityisen tärkeitä niille väestöryhmille, joiden ei ole helppo liikkua palveluiden perässä eli erityisesti lapsille ja vanhuksille.” hän muistutti.

Nieminen nosti esiin myös tutkimukset, joiden mukaan lasten lukemisen on tilastollisesti havaittu Suomessa vähentyneen. ”Jos kaupunki haluaa panostaa opetukseen ja koulutukseen, niin sen pitää nimenomaan panostaa myös kirjastopalveluihin. Kirjasto on todella väärä säästökohde.” Nieminen linjasi.

Kivenlahden kirjaston tiloista tehtiin maaliskuussa 2016 sisäilmaolosuhdeilmoitus, jonka perusteella siitä tilattiin sisäilmaselvitys, minkä perusteella tiloihin tilattiin tutkimus- ja korjaustyöt. Ne valmistuivat marras-joulukuussa 2016, mutta kirjasto jouduttiin sulkemaan uudestaan henkilökunnan oireilun vuoksi. Uuden sisäilmaselvityksen perusteella saatiin tietää, että korjaukset oli toteutettu puutteellisesti. Korjaustyöt ovat nyt parhaillaan käynnissä ja kirjasto on tarkoitus taas avata.

Kirjoitti: Henna Partanen