Espoon Vihreät – Vihreät muuttavat maailmaa, jotta elämä maapallolla voi kukoistaaValtuuston kokouksen alussa myönsimme omavelkaisen takauksen Kiinteistö oy Honkahallin lainalle. Kyseessä oleva urheiluhalli mahdollistaa sekä koripallo- että muuta liikuntatoimintaa.
Ensimmäisenä valtuustoa puhuttavana asiana oli Espoon lausunto luonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslainsäädännöksi. Useat valtuutetut kiittelivät Espoon lausunnon kriittisyyttä.
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsun mukaan lakiesitys ei tue demokratian nykyistä parempaa toteutumista. Valtion valta vahvistuu huomattavasti eli maakunnan päättäjienkin päätösvalta jää hyvin pieneksi. Päätökset myös siirtyvät kauemmaksi asukkaasta. Hopsun mukaan kokonaisuudessaan lakiesitystä tulee kehittää siten, että muutos olisi toteuttavissa hallitusti ja asteittain joko maakunta kerrallaan tai toiminnoittain perustuslain sallimissa puitteissa. Muutoksiin on varattava riittävästi, siis huomattavasti nykyistä aikataulua enemmän aikaa.
Hopsu mietti myös, että miten käy kehityksen ja palveluinnovaatioiden? ”Eri maakunnissa on tämän suhteen hyvin erilaiset näkymät. Uudestamaasta on tulossa melkoinen jättiläinen, 1,6 miljoonaa asukasta, 60 000 henkilön henkilöstö ja 6 miljardin budjetti. Pelkkä organisaatiouudistuksen läpivienti saattaa olla niin raskas prosessi, että kehittämistyökin kärsii tästä varmasti.”
Kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Tiina Elo (vihr) oli huolissaan siitä, että ”koko sote-palveluiden järjestämisen mullistavaa uudistusta pusketaan eteenpäin älyttömällä kiireellä ja riskeistä piittaamatta”. Elo jatkoi, että Kuntaliitto on todennut lausunnossaan, että aikataulu ei ole valinnanvapauden osalta edes mahdollinen. ”Jo pelkästään tietojärjestelmämuutosten toimeenpano ja käyttöönotot edellyttävät aiempien kokemusten perusteella 3-5 vuoden siirtymäaikaa.”
Kansanedustaja Johanna Karimäki (vihr) sanoi, että ”Lasten ja nuorten palveluissa onnistuneella integraatiolla on erityinen tarve, sillä lasten palveluissa keskeistä on varhainen ote ja palvelun helppo saatavuus. Pienet asiakkaat tarvitsevat palvelut heti ja helposti. Neuvoloiden palvelutarjontaa voidaan kehittää yhä laajemmaksi lasten ja perheiden tarpeiden mukaan.”
Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa lausuntoa käsitellessä toin erityisesti esille huoleni siitä, mitkä ovat uudistuksen seuraukset monisairaiden ja moniongelmaisten ihmisten kohdalla. Näille ryhmille olisi tärkeää nykyistä parempi sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio, mutta tämä uudistuksen alkuperäinen tavoite on vesittynyt täysin ja kuten Espoon lausunnossakin tuodaan esille, lopputulos voi olla päinvastainen – niiden ihmisten tilanne, joiden terveyden ja hyvinvoinnin kehitys on jäänyt valtaväestöstä jälkeen, saattaa jopa huonontua. Valtuustossa pohdin myös sitä, että hallituksen tavoite 3 miljardin säästöistä on todella epärealistinen. Mikäli uudistuksen lopputulos on asiakasmaksujen reipas nousu, niin lopputulos ei ole terveydenhuollon saatavuuden parantuminen. Terveydenhuollon asiakasmaksut estävät jo nyt joidenkin ihmisten hoitoon hakeutumisen.
Seuraavaksi esityslistalla siirryttiin Espoon lausuntoon Tulevaisuuden kunta -parlamentaarisen työryhmän väliraportista. Jyrki Kasvi (vihr) käytti visionäärisen puheenvuoron, jossa hän pohti digitalisaation vaikutuksia tulevaisuudessa.
Mari Anthonin (vihr) rakkauden metsä -valtuustoaloitetta käsiteltäessä Mari sanoi, että ”uskaltamalla ajatella asioita hiukan toisin ja tehdä pieniä konkreettisia tekoja, voi saada aikaan positiivisia muutoksia asuinympäristössä ja toimintatavoissa”. Marin aloitteesta Suurpeltoon perustetaan hedelmäpuutarha, jossa pariskunnat voivat istuttaa puun ja seurata sen kasvua. Espoon kaupunkitekniikan keskus suhtautui hyvin positiivisesti aloitteeseen. Aloite voi myös edistää matkailua Espooseen, mikä on erinomainen asia. Mari teki myös valtuuston hyväksymän toivomuksen, jossa korostetaan yhteistyötä yritysten, yhdistysten ja oppilaitosten kanssa tavoitteena myönteinen näkyvyys kaupungille, yrittäjyyden toimintaedellytysten kehittäminen ja kaiken kaikkiaan viihtyisämpi asuinympäristö.
Keskusteltaessa Espoon Keskuksen Siltakadun liikennejärjestelyistä Sirpa Hertell (vihr) ja Risto Nevanlinna (vihr) korostivat liikenneturvallisuutta. Kadun rakentaminen uudelleen asiasta aloitteen tehneen valtuutetun kuvaamalla tavalla maksaisi myös miljoonia.
Käsiteltäessä valtuustoaloitetta opiskelija-asumisen tuotanto-ohjelmasta Saara Hyrkkö (vihr) kertoi, että opiskelija-asuntoja kannattaa tietenkin rakentaa oppilaitosten ja kampusten läheisyyteen tai vähintäänkin hyvien joukkoliikenneyhteyksien päähän. ”Suurella osalla opiskelijoista ei ole varaa omaan autoon, ja ylipäätään seudun nuorten keskuudessa ajokortillisten määrä on vähenemään päin. Hyvä sijainti auttaa myös pitämään asuntojen hinnat kurissa, kun parkkipaikkoja tarvitaan tavallista vähemmän. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön mukaan esimerkiksi kalliopaikan vaikutus kuukausivuokraan voi olla noin 266 euroa huoneistoa kohti. Tämä on lievästi sanottuna suolainen hinta palvelusta, jota suurin osa opiskelijoista ei tarvitse ja joka syö leijonanosan käytettävissä olevista tuloista”, jatkoi Hyrkkö.
Hyrkkö teki myös kaksi toivomusta. ”Valtuusto toivoo, että opiskelija-asuntoihin sovelletaan tavallista kevyempää parkkipaikkanormia ja että erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien äärelle voidaan jatkossakin kaavoittaa myös kokonaan autottomia opiskelija-asuntokohteita, kuten Tapiolan Tuuliniityssä”
Valtuusto äänesti Saara Hyrkön toivomuksesta: ”Valtuusto toivoo, että opiskelija-asuntoihin sovelletaan tavallista kevyempää parkkipaikkanormia ja että erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien äärelle voidaan jatkossakin kaavoittaa myös kokonaan autottomia opiskelija-asuntokohteita, kuten Tapiolan Tuuliniityssä.” Alkuperäinen kuva Henna Partasen blogista
ja ”Valtuusto toivoo, että kaupunki osaltaan varmistaa, että laadittavan suunnitelman mukaisilla opiskelija-asunnoilla on tosiasialliset edellytykset toteutua ja että opiskelija-asuntojen tuottajat ovat jatkossakin tiiviisti mukana Espoon opiskelija-asuntotuotannon suunnittelussa.”
Hyrkön ohella alkuperäisen valtuustoaloitteen tekijä Kari Uotila (vas) jätti myös kaksi toivomusesitystä. Näistä neljästä toivomuksesta valtuusto päätyi hyväksymään vain toisen Hyrkön esityksistä. Henna Partanen (vihr) avaa blogissaan valtuuston aiheesta käymää varsin käsittämätöntä keskustelua (katso myös kuvat). Enemmistö valtuutetuista todellakin oli sitä mieltä, että jos vaihtoehtona on enemmän ja halvempia opiskelija-asuntoja tai nykyinen autopaikkamitoitus, niin on valittava autopaikat.
Repliikissäni kerroin työskennelleeni Otaniemessä sosiaalipoliittisten asioiden parissa yli vuosikymmen sitten ollen muun muassa Helsingin opiskelija-asuntosäätiön HOASin valtuuskunnan jäsen ja jo tällöin ajateltiin niin, että autopaikkoja ei kannattaisi rakentaa jokaista asuntoa kohden, koska autopaikkojen hinnat siirtyvät vuokriin, vaikka suurella osalla opiskelijoista ei edes ole autoa.
Henna Partasen sanojen mukaisesti kuitenkin: ”Autopaikat tuntuvat olevan joillekin valtuutetuille niin pyhä asia, ettei edes metroaseman välittömässä läheisyydessä tai Otaniemen kampuksella voi olla autopaikatonta opiskelija-asuntolaa, vaikka siten saataisiin opiskelija-asuntoja rakentumaan enemmän.”
Johanna Karimäki ja Sirpa Hertell jättivät kokouksessa myös valtuustoaloitteen koululuokkien ilmaisista joukkoliikennematkoista
Raportin kirjasi sosiaali- ja terveyslautakunnan ja Vihreän valtuustoryhmän jäsen Pinja Nieminen
