Valtuuston kokouksen suurin asia oli Espoon teatterin uusien tilojen hankesuunnitelman hyväksyminen. Teatteri saa uudet tilat Tapiolaan Espoon kulttuurikeskuksen viereen. Vihreät ovat tehneet vuosikausia töitä sen eteen, että teatterin tilaongelmiin löydetään pysyvä ratkaisu. Hienoa että hanke viimein etenee!

Valtuustossa teatterihanke sai laajan kannatuksen vain perussuomalaisten vastustaessa. Vihreiden valtuutetut kiittelivät hanketta ja korostivat puheenvuoroissaan ekologisen kestävyyden näkökulmia, kulttuurin merkitystä kaupungin elinvoimalle, sujuvien kävelyn ja pyöräily-yhteyksien turvaamista sekä Tapiolan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan puutarhakaupungin huomioimista hankkeen toteutuksessa.

Johanna Karimäki muistutti, että kansainvälisesti tunnettu Tapiolan puutarhakaupunki on yksi Museoviraston arvokkaiksi määrittämistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Hän toivoi, että lopputuloksena on kaupunkikuvallisesti onnistunut teatterirakennus sekä paljon istutuksia teatterin ympäristöön. Karimäki piti valitettavana, että Silkkiniityn suunnalta tuleva kevyen liikenteen reitti Tapiolaan olisi menossa tukkoon. Lopuksi hän totesi, että Espoon tasoisessa kaupungissa on hyvä olla oma teatteri sekä toivoi, että se olisi koko kansan teatteri, joka houkuttelee myös uusia katsojia.

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa pitkään toiminut Risto Nevanlinna kertasi hankkeen historiaa. Edellisen kerran Espoon teatterille kaavoitettiin tilat vuonna 2014. Nevanlinna piti silloin kaupunkisuunnittelulautakunnassa hyväksyttyä asemakaavaa hyvänä, mutta uskoi, että tämä kulttuurikeskuksen yhteyteen toteutettava hanke tuottaa monin tavoin paremman lopputuloksen.

Tiina Elo iloitsi hankkeen etenemisestä ja totesi, että kaupunkisuunnittelulautakunnalla on nyt tärkeä tehtävä löytää toteutukseen parhaat kaavalliset ratkaisut. Lisäksi hän korosti, että Espoon kaupunginteatterin henkilökunnalla on ollut uusien tilojen kehittämisessä tärkeä rooli ja näin on oltava jatkossakin. 

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Elon tekemän toivomuksen, että kaupunginteatteri ja kulttuuritoimi pidetään tiiviisti mukana hankkeen jatkovalmistelussa sen varmistamiseksi, että tilat ovat teatterin toimintojen kannalta tarkoituksenmukaiset.

Kestävän kehityksen ohjelmaryhmän puheenjohtaja Meri Löyttyniemi peräänkuulutti suunniteltavan teatterirakennuksen kestävyyttä energiaratkaisujen, materiaalien, muuntojoustavuuden ja esteettömyyden osalta ja totesi, että tässä on myös täydellinen sauma käyttää puuta mahdollisimman esteettisesti ja ympäristöystävällisesti. Lisäksi Löyttyniemi korosti, että kaikkien palveluiden olisi tarkoituksenmukaista löytyä saman katon alta niin teatterikävijälle kuin teatterin henkilökunnalle. 

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu yhtyi iloon siitä, että teatteritalo saadaan vihdoin syntymään. Hän korosti, että kaupungin elinvoimaa ei rakenneta vain liikennehankkein. Satsaukset kulttuuriin ja yhteisöllisyyteen luovat hyvinvointia, pitovoimaa ja lumovoimaa. Hopsu totesi, että tiloille tarvitaan mahdollisimman paljon käyttäjiä, uusia yleisöjoukkoja jotka löytävät teatterin ja kulttuurin pariin. 

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Hopsun toivomuksen, että teatterin ja kulttuurikeskuksen toimijoiden toiminnan jatkuvuus varmistetaan rakennusprojektin ja muuton aikana.

Keskustelun lopuksi Leila Arstila kävi vielä kiittämässä projektin valmistelijoita ja kannattamassa Hopsun toivomusta. Hän muistutti kulttuurin ja taiteen moniulotteisesta positiivisesta merkityksestä ihmisten hyvinvoinnin kannalta ja iloitsi siitä, että puheenvuorojen perusteella suurin osa valtuutetuista uskoo tässäkin asiassa tieteeseen ja tutkimukseen.

Teatterin hankesuunnitelman lisäksi kokouksessa oli hyväksyttävänä pari pientä kaava-asiaa, Tuurinmäenlaita Henttaalla ja Komeetanrinne Olarissa.

Käsiteltävien valtuustoaloitteiden aiheina oli muun muassa oppivelvollisuuden suorittaminen loppuun lähikoulussa, koulupoliisitoiminnan käynnistäminen ja kulttuurihyvinvoinnin turvaaminen sote-palveluiden siirtyessä hyvinvointialueille.

Inka Hopsu kiitti oppivelvollisuutta koskevasta aloitteesta ja mainitsi myös eduskunnassa tehdyn lakimuutoksen, joka varmistaa että nuori voi jatkaa samassa koulussa opintonsa päätökseen. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksessa kannattaa Hopsun mukaan huomioida, että valmistavan opetuksen kesto on riittävän pitkä, jotta jokainen nuori saisi perusopetuksesta riittävät valmiudet jatko-opintoihin. Espoo voisi olla tässä aloitteellinen.

Olimme kuluneena keväänä ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa jokaiselle peruskoulunsa päättävälle oppilaalle oli osoitettava jatko-opiskelupaikka. Noora Koponen korosti, että oppivelvollisuutta toteutettaessa on ensiarvoisen tärkeää tarkastella asiaa siitä näkökulmasta, että nuorella on sekä oikeus, että velvollisuus oppia ja opiskella kunnes hän täyttää 18 vuotta. Joidenkin nuorten kohdalla paras paikka tähän on oma tuttu koulu, jossa henkilöstöllä on jo tarvittava osaaminen ja välineistö tätä opetustyötä yhdessä nuoren kanssa toteuttaa.

Myös aloite koulupoliiseista kirvoitti muutaman vihreän puheenvuoron. Inka Hopsu totesi, että koulupoliisitoiminta on tärkeää, mutta korosti ennaltaehkäisevän työn ja nuorisotyön merkitystä. Nuorisotyöhön saatiinkin ennen kokousta päättyneissä budjettineuvotteluissa lisättyä rahaa. Myös nuorten harrastustoiminnan tukemista Vihreät ovat esittäneet vuosittain talousarvioneuvotteluissa.

Nuorisoasiainjaoston jäsen Elli Keisteri-Sipilä näki koulupoliisitoiminnan tärkeänä ennaltaehkäisevänä toimintana, mutta totesi että suuri merkitys on myös sillä, miten poliisi tavoittaa sosiaalisen median kautta lapsia ja nuoria. Poliisien ennaltaehkäisevää toimintaa tapahtuu myös muun muassa jalkautuvan nuorisotyön ja muun yhteistyön kautta. Puheensa lopuksi Keisteri-Sipilä totesi viisaasti mitä kaikki voimme tehdä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi: “Hyväksytään nuori, välitetään, puututaan”.

Viimeisenä asiana käsiteltiin aloite kulttuuri- ja hyvinvointikoordinaattorin toimen perustamiseksi. Inka Hopsu kiitti hyvästä aloitteesta ja korosti kuntien roolia hyvinvoinnin edistämisessä myös sote-uudistuksen jälkeen. Tässä kulttuurilla on tärkeä rooli ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta on tärkeää tavoittaa myös niitä ryhmiä, jotka eivät itse löydä kulttuurin piiriin.

Kokouksessa jätettiin kaksi vihreiden tekemää valtuustoaloitetta, jotka keräsivät mukavasti allekirjoituksia: Johanna Karimäen, Meri Löyttyniemen ja Risto Nevanlinnan valtuustoaloite puiden istutuskampanjasta kouluihin ja varhaiskasvatukseen sekä Inka Hopsun valtuustoaloite naisten ja tyttöjen uimavuorosta. Vastaukset näihin tuodaan valtuuston käsittelyyn puolen vuoden kuluessa.

Sen verran sutjakasti kävi asioiden käsittely, että kokous päättyi jo kahdeksan aikaan, eikä kahvitaukoakaan tarvittu.

Kokousraportin kirjasi Tiina Elo.