Hei, kaikki Vihreät ystävät ja vihreästä politiikasta kiinnostuneet.

Valtuusto kokousti jälleen ja tällä kertaa pitkän ajan jälkeen livenä ja fyysisesti valtuustotalolla.

Ennen varsinaisen kokouslistan läpikahlausta saimme yleiskatsauksen Ukrainan kriisin vaikutuksista Espoossa, ja koska tiedän asian kiinnostavan ja koskettavan laajasti myös espoolaisia, päätin koota tähän alkuun muutamia yksityiskohtia saamastamme tilannekatsauksesta.

Ukraina

Ukrainasta on tällä hetkellä paennut 3,5 miljoonaa ihmistä. Suurin paine on kohdistunut Puolaan.
EU:ssa on otettu käyttöön tilapäisen suojelun direktiivi ja myös Suomi on velvollinen noudattamaan tätä EU-tason päätöstä.
Maahanmuuttovirasto valmistelee uusien vastaanottokeskusten perustamista. Tämä koskettaa myös Espoota.
Espoossa he tulevat ensalkuun majoittumaan Nihtisillan vastaanottokeskukseen.

Espoo on varautunut myös alaikäisten yksintulevien vastaanottoon ja heidän osaltaan myös hätämajoituskapasiteettia on kartoitettu.
Tämä on hyvä, sillä Ukrainasta, sen lähialueilta ja muista maista on kuulunut huolestuttavia tietoja ihmiskauppaan liittyen. Erityisesti yksin liikkeellä olevat alaikäiset ovat haavoittuvassa asemassa.

Huijausyritykset ovat lisääntyneet myös Espoossa, mutta muuten kansallisen kyberturvallisuuden tilanne on tällä hetkellä melko normaali.

Espoossa asui 2020 lopussa 463 Ukrainan kansalaista.
Kaupungin toimintakyky on tällä hetkellä hyvä ja näin odotetaan olevan myös tulevaisuudessa.

Maahanmuuttoviraston mukaan 24.2. jälkeen Suomesta on hakenut kansainvälistä suojelua 9247 ukrainalaista, mutta Suomeen tulevien ukrainalaisten kokonaismäärää on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Todennäköisesti puhumme joka tapauksessa kymmenistä tuhansista tulijoista, ja varsinkin, jos sota pitkittyy. Joka tapauksessa Ukrainan jälleenrakentaminen tulee kestämään pitkään.

Suomeen tulevat ukrainalaiset saavat oleskeluluvan ja työnteko-oikeuden mutta heistä ei tule kuntalaisia, vaan vastaanottokeskuksen asiakkaita.
Vastaanottojärjestelmä vastaa mm. majoituksesta, toimeentulosta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista.
Jos tilanne pitkittyy ja/tai volyymit kasvavat dramaattisesti, syntyy painetta tarkastella julkishallinnon sisäistä työnjakoa uudelleen.
Vastaanottokapasiteettia on nostettu nopeasti ja Espoota on pyydetty varautumaan 1500 henkilön hätämajoitukseen.
Nihtisillan vastaanottokeskuksen kapasiteetti on n. 500 henkilöä, joten lisämajoitustarvetta tarvitaaan. Tällä hetkellä 3/4 tulijoista on siirtynyt laitosmaisen vastaanottokeskuksen sijaan yksityismajoitukseen. Maahanmuuttovirasto on perustanut yksityismajoituksessa olevien palvelupisteitä.

Sitten varsinaisen kokouksen pariin

Kalevan kisat 2025

Valtuusto myönsi ensimmäisenä varsinaisena päätösasianaan takauksen Kalevan kisojen 2025 järjestämistä varten.
Meri Löyttyniemi korosti puheenvuorossaan kisojen järjestämisessä hiilijalanjäljen minimointia ja positiivisen kädenjäljen maksimointia. Kisat Leppävaarassa on tärkeää järjestää kestävän kehityksen mukaisesti ja tässä työssä voidaan hyödyntää kaupungin aikaisempia kokemuksia mm. yleisurheilun MM-kilpailujen 2005 ECOmass-ohjelmasta ja monista muista urheilutapahtumista.

Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 2022-2025 ja ikäkausittaiset hyvinvointisuunnitelmat

Erityisesti lasten- ja nuorten hyvinvointi ja sen edistäminen puhututti valtuutettuja. Varsinkin inkluusion lisääntyneet haasteet nousivat monessa puheenvuorossa esiin.

Inka Hopsu nosti Vihreiden ryhmäpuheenvuorossa esiin monia oleellisia asioita, kuten sen aivan oleellisen asian, että
hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtäviä, myös hyvinvointialueiden käynnistymisen jälkeen.
Yhteisöllisyyden vahvistaminen on myös erityisen tärkeää, se luo kuntaan kestävyyttä eri kriisitilanteissa.
Inka nosti esiin myös varsin korkealla tasolla olevan työttömyyden sekä yksinäisyyden ja uupumuksen lisääntymisen kuntalaisten keskuudessa.
Asuinalueiden eriytymiskehityksen torjuminen on tärkeää hyvinvoinnin edistämistä.
Nuorten pahoinvointi ja eriarvoistuminen on lisääntynyt, mikä johtuu osin matalan kynnyksen palveluiden riittämättömyydestä.

Vihreät ovat kantaneet pitkään huolta nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä, ja on hyvin huolestuttavaa, että tämä ongelma on tuntunut lisääntyneen. Hyvinvointi- ja oppimisvelan kuromiseen on osoitettava jatkossa riittävät resurssit, Inka painotti.

Nuorten pahoinvointia lisäävä asia on se, että ihon väriin, kasvojen piirteisiin, kieleen jne. perustuva syrjintä ja häirintä ovat lisääntyneet. Inka muistuttikin valtuutettuja, että vietimme (kokouspäivänä 21.3.) rasisminvastaista päivää ja tehtävää Espoossa tällä saralla riittää! Huolestuttavaa on myös se, että nuorten tyttöjen kokema seksuaalinen ahdistelu on lisääntynyt.

Inka puuttui myös tukea tarvitsevien lasten inkluusion toimimattomuuteen. Oppilaalle on osoitettava riittävät tukitoimet, joko pienryhmässä, erityiskoulussa tai luokkaopetuksessa. Inkluusiota ei saa lisätä säästöpäätöksenä.
Puheessa nousi esiin myös lapsibudjetoinnin edistäminen sekä Unicef -kuntamalliin siirtyminen, joiden edistämisten eteen Vihreät ovat tehneet pitkään systemaattisesti työtä.

Inkan puheessa korostettiin myös kulttuuri- ja liikuntapalvelujen roolia hyvinvoinnin edistämisessä.

Pinja Nieminen nosti omassa puheenvuorossaan erityisenä huolena esiin lasten- ja nuorten mahdollisuudet saada erityisopetusta erityisluokalla sekä suunnitelmassa olevan mittarin kirjauksen, joka nykyisellään ei välttämättä takaa riittävää tukea erityisopetuksen tarpeessa olevalle lapselle tai nuorelle. Pinja puhui asiantuntevasti siitä, kuinka on paljon lapsia, joille nimenomaan iso opetusryhmä tuottaa haasteita tai joille ei kyetä tuomaan riittävää tukea isoon opetusryhmään. Tavoitteemme tulee olla kyetä pitämään kaikki lapset hyvän opetuksen ja oppimisen piirissä ja osan kohdalla se tapahtuu parhaiten erityisluokissa.

Johanna Karimäki keskittyi lasten ja nuorten lisääntyneisiin oppimisvaikeuksiin ja koulupudokkaisiin, ongelmakohtia, joita korona-aika ja etäkoulu on lisännyt.
Putoavista lapsista on otettava kiinni. Johanna korosti puheessaan myös koululääkärien työn tärkeyttä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana ja edistäjinä sekä terveellisen kouluruoan merkitystä lasten ja nuorten jaksamisessa.

Leila Arstila nosti keskusteluun arkiliikunnan moninaiset hyödyt hyvinvoinnin edistämisessä. Leila toivoi sääolojen ääri-ilmiöiden parempaa huomioimista tulevaisuuden teiden kunnossapidossa. Tänä talvena haasteet arkiliikunnan suhteen ovat olleet melkoiset jalankulku- ja pyöräilyreittien aivan poikkeuksellisen ja pitkäaikaisen huonon kunnon vuoksi.

Marjaana Siivola toivoi kasvun ja oppimisen lautakunnan kiinnittävän huomiota erityisen tuen piirissä olevien lasten onnistuneeseen siirtymiseen yleisopetuksen pariin, päättöluokan inkluusioluokkien koulupudokkaiden määrään verrattuna muihin luokkiin, inkluusioluokan opettajien sairaslomien määrään ja koulun hyvinvointikyselyn tuloksiin. Marjaana jätti myös asiaan liittyvän, samansisältöisen valtuustotoiveen, joka hyväksyttiin yksimielisesti.

Kuntalaisaloite Karhusaaren suojelukaavan purkamisen estämiseksi

Tiina Elo kiitti kuntalaisaloitteen tekijöitä ja Karhusaaren puolesta ahkerasti toimineita asukkaita sekä luottamushenkilöitä, kuten Vihreiden Mari Anthonia ja Henna Partasta, arvokkaasta työstä Karhusaaren suojelemiseksi ja elävöittämiseksi.

Karhusaari on Espoon kulttuurihistoriallinen helmi, jota kannattaa hioa sen vahvuuksia huomioiden.
Tiina lisäsi vielä Karhusaaren olevan arvokas kokonaisuus historiaa ja luontoa, ja hänen mielestään on hienoa, että alueella tullaan järjestämään monenlaisia tapahtumia osana Espoon 50-vuotisjuhlallisuuksia.

Valtuustoaloite luontoratkaisujen vauhdittamiseksi

Asialistalla oli myös Tiina Elon ja allekirjoittaneen (Mikki Kauste) pitkään valmistelussa ollut valtuustoaloite luontoratkaisujen vauhdittamiseksi. Aloitteessa esitämme monia tärkeitä toimia espoolaisen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Tiina Elo kiitti kaupunkia siitä, että se on päättänyt olla edelläkävijä kasvavan kaupungin ja monimuotoisen luonnon yhteensovittamisessa tavoitellen luonnon monimuotoisuuden kokonaisheikentymättömyyttä vuoteen 2035 mennessä.
Tiina nosti esiin myös sen, kuinka espoolaiset arvostavat kaupunkinsa luontoa ja luontokohteita. Esimerkkeinä näistä hän nosti esiin mm. Keskuspuiston, merenrannat, saaristoluonnon, Laajalahden lintuveden, Finnoon lintukosteikon sekä asukkaille tärkeät lähimetsiköt.

Tiina jätti asiakohdassa valtuustotoivomuksen, joka koski Keran uutta, tulevaa kestävän kehityksen kaupunginosaa, jossa olisi Tiinan mukaan hyvä kokeilla kaupunkiympäristöön sopivia uusia innovatiivisia luontoratkaisuja.
Toivomuksenaan hän esitti, että
”Valtuusto toivoo, että selvitetään mahdollisuus käynnistää Keran alueella luonnon monimuotoisuutta vahvistava ja alueen identiteettiä muovaava kärkihanke, esimerkiksi yhteisöllisyyttä ja monimuotoisuutta tukeva puutarhakonsepti, jossa luontonäkökulma voidaan nivoa yhteen esimerkiksi liikunnan tai kulttuurin kanssa asukkaita ja alueen toimijoita osallistaen.” Toivomus hyväksyttiin yksimielisesti.

Minä korostin omassa puheenvuorossani IPCC:n tuoreita näkemyksiä monimuotoisen luonnon suojelemisen tarpeesta sekä sitä, kuinka Espoon työ monimuotoisen luonnon eteen on tärkeää myös, mikäli haluamme kasvavassa kaupungissamme asuvan tyytyväisiä asukkaita myös tulevaisuudessa.
Nyt, jos koskaan on tärkeää nostaa luonnon monimuotoisuuskadon torjuminen entistä isommin kaupungin agendalle, tärkeäksi asiakokonaisuudeksi kunnianhimoisen ilmastotyömme rinnalle.
Suomen toiseksi suurimpana kaupunkina meidän on osoitettava tässäkin asiassa nykyistä enemmän kunnianhimoa ja näytettävä samalla muille kaupungeille sekä kunnille esimerkkiä, ulkomaita myöten.
Uskon vahvasti, että se on ehdottomasti Espoon edun mukaista ja samalla se on myös espoolaisten toiveiden mukaista työtä.
Monimuotoisuustyössä Espoota tulee kirittämään uudet lait sekä EU:n uusi biodiversiteettistrategia, jossa tavoitteena on saada luonnon monimuotoisuus elpymään vuoteen 2030 mennessä. Suomessa se tarkoittaa merkittäviä monimuotoisen luonnon vahvistamis- ja ennallistamistoimia myös täällä Etelä-Suomen tiheämmin asutuilla kaupunkialueilla.

Auli Elolahden ollessa estyneenä, jätin asiakohdassa hänen puolestaan hänen järjestelmään kirjaamansa valtuustotoivomuksen, jossa ”Valtuusto toivoo, että Espoo pilotoi uudenlaisia luonnoltaan monimuotoisia pienelinympäristöjä uusissa kaavahankkeissa, myös asuinrakennusten piha-alueilla.”
Tiina Elo kävi tätä toivomusta kannattamassa ja nosti kannatuspuheenvuorossaan esiin Aulin huomioita siitä, kuinka yksi tapa lisätä kaupunkiluonnon monimuotoisuutta on pienelinympäristöjen lisääminen rakennetussa ympäristössä.
Tällaisia voivat olla esimerkiksi sadepuutarhat, hulevesialtaat, viherkatot ja -seinät sekä niityt.
Uudenlaisten ja rohkeiden luontoratkaisujen kokeilujen ja pilotointien myötä voidaan löytää toimivia ratkaisuja, jotka skaalautuvat vähitellen koko Espooseen ja sen ulkopuolelle.
Näin voimme kasvattaa omaa luontokädenjälkeämme.

Toivomus hyväksyttiin äänestyksen jälkeen selvin numeroin 59-8, 7 valtuutetun äänestäessä tyhjää.

Myös Johanna Karimäki kävi puhumassa tässä asiakohdassa ja korosti erityisesti Espoon uuden Luonto- ohjelman edistämisen ja toimeenpanon sekä luonnonsuojelualueiden lisäämisen tärkeyttä.
Johannakin korosti puheenvuorossa arvokkaan Suomenojan lintukosteikon turvaamisen tärkeyttä.

Valtuuston piti käsitellä myös Vihreiden Risto Nevanlinnan ja Inka Hopsun aloitetta kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Espooseen, mutta se pöydättiin Riston eli toisen aloitteentekijän ollessa poissa kokouksesta.

Tässäpä tämänkertainen valtuusto olikin meidän Vihreiden osalta.

Hyvää alkavaa kevättä kaikille.

Mikki Kauste, kaupunginvaltuutettu