Espoon valtuutetut kokoontuivat kesäloman jälkeiseen ensimmäiseen kokoukseen varsin mietteliäinä. Puheenjohtaja Jyrki Kasvin (vihr.) avaussanat Turun iskusta kertoivat miksi.
Hiljaisen hetken jälkeen päästiin kokousasioihin, ja kaikille on kunniaksi sanottava se, ettei Turun tuoreita tapahtumia yritetty yhdessäkään puheenvuorossa kommentoida poliittisesti. Niistä ei tahdikkaasti puhuttu lainkaan.
Kokouksen alussa PS:n uusi tilanne aiheutti käräjäoikeuden lautamiehen vaalin, mikä luonnollisesti jonkin verran venytti aikataulua.
Ensimmäinen keskustelua aiheuttanut asiakohta oli “kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Koy Tynnyripuiston Pysäköinnin otettavalle lainalle” . Vihreiden valtuutetut Tiina Pursula ja Risto Nevanlinna käyttivät asiasta selventävät puheenvuorot. Nevanlinnan puheenvuoro oli varsin uimahallimyönteinen mutta parkkipaikkakriittinen.
Tässä on kyse Tynnyripuiston pysäköintilaitoksen rakentamisesta, joka tehdään kaupungin osalta KOY Matinkylän Uimahallin nimissä.
Kokonaiskustannukset tulevat olemaan vajaa 15 me, josta kaupungin osuus on noin 7,5 me. KOY Matinkylän Uimahallin omistamiin osakkeisiin kohdistuva osa pysäköintiyhtiön rahoituksesta esitetään hoidettavaksi kaupungin takaamalla lainalla. Lainaa tullaan lyhentämään osakkailta saaduilla rahoitusvastikkeilla.
KOY Matinkylän Uimahalli on Espoon kaupungin 100 % omistama tytäryhtiö, minkä perusteella vastavakuutta ei vaadita.
Valtuutettu Inka Hopsun laatiman tekstin mukaan “valtuusto toivoo, että etsitään keinoja keventää parkkipaikkojen tuomaa kustannuspainetta käyttäjätoimialojen budjettiin. Esimerkiksi Espoon kaupungin hallussa olevat Tynnyripuiston pysäköintitalon parkkipaikat voisivat olla käyttäjille maksullisia, jolloin käyttäjät osallistuvat parkkipaikkojen kustannuksiin.”
Takauksen myöntäminen hyväksyttiin äänin 59-9-6.
Asiakohta 10 käsitteli logistiikan korjaamotoiminnan siirtoa työsopimuslain mukaisena liikkeenluovutuksena. Valtuutettu Liisa Kivekäs (SDP) esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.
Vihreiden valtuutetut Tiina Pursula ja Tiina Elo käyttivät asiasta puheenvuoron. Pursulan toivomusesityksen mukaan valtuusto toivoo, että korjaamopalvelusopimuksen kilpailuttamisen yhteydessä huomioidaan myös sopimuskaudella mahdollisesti käyttöön otettavan uuden vähäpäästöisen kaluston vaatimukset, kuten esimerkiksi sähkötoiminen kalusto. Espoo Logistiikan Auto- ja konepalvelut on tuottanut Espoon kaupungin sisäisenä tukipalveluna korjaamotoimintaa. Pääasiallisesti korjaamotoimintaa on tuotettu teknisen ja ympäristötoimen toimialalle.
Korjaamotoiminnan kilpailutuksen valmistelu on käynnistynyt Logistiikassa ja Hankintakeskuksessa. Liikkeenluovutus on tarkoitus toteuttaa niin, että siirtyvä henkilöstö ja muut resurssit luovutetaan korjaamotoiminnan kilpailutuksessa valitulle sopimustoimittajalle työsopimuslain 1luvun 10 § mukaisin liikkeenluovutuksen periaattein. Edellä mainittu tarkoittaa, että henkilöstö siirtyy vastaanottavalle yritykselle ns. vanhoina työntekijöinä ja että korjaamotoiminnan kilpailuttamisessa otetaan huomioon liikkeenluovutuksen ehdot.
Seuraavaksi valtuusto hyväksyi yksimielisesti Pakankylän kartanon asemakaavan. Tavoitteena on Pakankylän kartanomiljöötä kunnioittavalla tavalla mahdollistaa Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiön ylläpitämän kuntoutus-, hoiva-, virkistys- ja lomakeskus Kaisankodin ja Espoon automuseon kehittyminen ja toiminta myös tulevaisuudessa.
Asemakaava sisältää noin 19 000 k-m² rakennusoikeutta, josta noin 11 000 k-m² on uutta kerrosalaa. Asemakaavasta on rajattu pois alueen länsiosaan suunniteltu siirtolapuutarha-alue. Siirtolapuutarha-alue käsitellään myöhemmin omana asiana.
Kaupunkisuunnittelulautakunnassa vihreät ja muutkin olivat kriittisiä siirtolapuutarha-aluetta kohtaan ja lautakunta kehotti kaupunginhallitusta arvioimaan, onko tarpeen jakaa kava kahteen osaan niin, että siirtolapuutarha rajataan pois. Nyt virkamiehet ovat jo tehneet sen, mikä on hyvä.
Valtuusto hyväksyi yksimielisesti myös lausunnon Kirkkonummen kunnalle Siikajärven kyläyhteisön esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta. Pohjaehdotus Espoon kannaksi oli, että kaupunki ei näe estettä sille, että Siikajärven kylän läntinen osa siirretään osaksi Espoota. Ennen päätöksen tekemistä siirrettävän alueen rajausta tulisi muuttaa siten, että kuntaraja noudattaa olemassa olevaa kiinteistöjaotusta.
Perusteluissa todetaan mm. että Siikajärven kylän läntinen osa liittyy liikenneverkkoon Espoon katuverkon kautta. Autolla Espoon keskukseen on matkaa noin 15 kilometriä ja Leppävaaraan noin 23 kilometriä. Kirkkonummen keskustaan on puolestaan matkaa noin 30 kilometriä. Alueen joukkoliikenteen järjestää HSL, joten kuntaraja ei aiheuta palvelutasoon muutoksia.
Esitys on tullut Kirkkonummen Siikajärven kyläyhteisöltä. Liitettäväksi esitettävällä alueella on sekä vakituista että loma-asutusta. Alueen liittäminen Espooseen eheyttäisi järven ympäristön kyläaluetta. Kirkkonummen kunnanhallitus katsoo, että kuntajakolaissa mainittuja perusteita osakuntaliitokseen Espoon kaupunkiin ei ole.
Myös valtuustoaloite konserniohjeen päivittämisestä ja valtuustoaloitteen kaupungintalon osallistavasta valotaideteoksesta hyväksyttiin yksimielisesti.
Konserniohjeessa ei toisteta muissa ohjeissa jo mainittuja asioita, vaan ohje on laadittu täydentämään niitä. Nykyistä konserniohjetta tullaan kuitenkin vielä täydentämään ja täsmentämään tulevan valtuustokauden aikana.
Valtuuston myös hyväksymä aloite kaupungintalon osallistavasta valotaideteoksesta käsiteltiin jo kulttuurilautakunnassa ja se etenee osana Suomi100-juhlavuoteen kuuluvaa Valovuosi-hanketta.
Asiakohta 15 eli valtuustoaloite pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettujen asuntoloiden mitoitusrajoituksista ja ohjeista asuntoloiden sijainniksi oli illan puhuttavimpia aiheita.
Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettujen asuntojen mitoitusrajoituksista ja ohjeista asuntoloiden sijainniksi tehtyä valtuustoaloitetta kokouksessaan 31.5.2017. Pitkäaikaisasunnottomat päihteidenkäyttäjät pyritään jatkossa ensisijaisesti sijoittamaan pienempiin yksiköihin ja asuntoihin eri puolille Espoota.
Valtuutettu Ulla Palomäen (kok.) toivomusesityksen mukaan Kuninkaankallion asumisyksikön purkaminen ja päihdeongelmaisten sijoittaminen pienempiin yksiköihin aloitetaan mahdollisimman pian, ja ettei yksiköitä sijoiteta koulujen ja päiväkotien läheisyyteen.
Vihreiden Pinja Nieminen totesi tilanteesta mm. näin:
“Tämän valtuustoaloitteen taustalla ovat Kuninkaankallion asumisyksikön läheisyydessä asuvien ihmisten kokemukset. Asumisyksikön asukkaista vain osa on aiheuttanut ongelmia, mutta nämä ongelmat ovat sitten olleet hyvin suuria ja aiheuttaneet kohtuutonta haittaa paikallisille asukkaille.
Yksikön tilanteeseen on vain pakko edelleen hakea aktiivisesti ratkaisuja. On hyvä, että asukasvalintoihin on tarkoitus kiinnittää enemmän huomiota, mutta on myös mietittävä, milloin yksikkö vain on kerta kaikkiaan liian iso, eli se ei edes mahdollista asukkaiden kuntoutumista, koska ympärillä on 100 muuta päihteiden käyttäjää. On myös huomioitava se, että alkoholin ja huumeiden ongelmakäyttäjät ovat ryhminä usein varsin erilaisia ja huumeiden käyttäjien ympäristölle aiheuttamat haasteet esimerkiksi arvaamattoman käytöksen takia ovat yleensä suurempia.
Näiden yksiköiden pitäisi kaiken kaikkiaan ehdottomasti olla pienempiä. On myös todella arvokasta, että toimiala pyrkii kehittämään kotiin vietäviä palveluja niin, että ihmisestä ei missään vaiheessa tulisikaan asunnoton. Poliittisesti meidän pitää myös panostaa siihen, että päihdekuntoutus ja mielenterveyspalvelut ovat kunnolla resursoitu Espoossa. Ennaltaehkäisy säästää näissä asioissa rahaa ja vähentää inhimillistä kärsimystä.
Aina on kuitenkin olemassa se ryhmä ihmisiä, jotka eivät pärjää kotona eivätkä edes kovin kevyen tuen avulla asumisyksikössä. Tästä syystä erilaisia tukiasumispaikkoja ja kuntoutusta on kerta kaikkiaan oltava jatkossakin riittävästi.
Kaiken kaikkiaan toivon, että näiden palveluiden kehittäminen jatkuu kuitenkin näitä ihmisiä demonisoimatta ja muistaen se, että suurin osa asukkaista ei aiheuta ongelmia. Kaikki nämä kyseiset ihmiset ovat jonkun poikia tai tyttäriä, mahdollisesti jonkun sisaruksia tai isiä ja äitejä. Kukaan ei syrjäydy vapaaehtoisesti ja monella heistä on ollut todennäköisesti varsin traaginen elämä. Kaikki he ovat myös espoolaisia eli meidän kuuluu huolehtia myös heidän hyvinvoinnistaan. Eli jatketaan päihde- ja mielenterveyspalveluihin panostamista ja niiden kehittämistä sekä torjutaan yhdessä asunnottomuutta.”
Myös Mari Anthoni ja Saara Hyrkkö esittivät näkökulmia ongelmalliseen tilanteeseen Hyrkön muistuttaessa, että päihdeongelmaisten leimaaminen tai yleistäminen ei todellakaan ole asian käsittelylle hyväksi.
Espoon kaupungin perusturvajohtaja Juha Metson antaman lausunnon mukaan Kuninkaankallion tilanteesta on käyty ja käydään tiiviitä neuvotteluja yksikköä ylläpitävän Diakonissalaitoksen kanssa. Kyseisessä yksikössä asuu 108 espoolaista asunnotonta joiden laajempaa uudelleensijoittamista Metso ei kuitenkaan vielä lupaa.
Valtuusto hyväksyi aloitteen äänin 31 – 20 – 24.
Seuraavaksi käsiteltiin valtuustoaloite aluekehittämisryhmien perustamiseksi jokaiselle alueelle. Susanna Rahkosen ja 40 muun henkilön aloitteessa esitetään, että jokaiselle Espoon asukasfoorumin alueelle perustetaan aluekehittämisryhmä, jonka tavoitteena on alueen kaupunkirakenteen, palveluiden, elinvoiman ja yhteisöllisyyden kehittäminen. Ryhmät toimisivat kumppanuusperiaatteella ja hyödyntäen digitaalisia välineitä. Espoon kaupunki toimisi kaikkien ryhmien fasilitaattorina.
Vastauksessa todetaan, että asukasfoorumitoimintaa ja aluekehittämisryhmiä tullaan arvioimaan ja kehittämään osana Osallistuva Espoo kehitysohjelmaa.
Lisäksi vastauksessa kuvataan asukasfoorumien sekä Espoon keskuksen aluekehittämisryhmän toimintaa. Aluekehittämisryhmä syntyi vuonna 2015 Laurean tutkimushankkeessa esiin nousseiden havaintojen pohjalta. Sen tekemät kokeilut ovat tuoneet aitoa lisäarvoa kehittämistoimintaan ja tukeneet Espoon keskuksen moniarvoista kehittämistä, mutta sen monistamista muille alueille sellaisenaan pidetä järkevänä alueiden erilaisten tarpeiden takia. Lopuksi kuvataan kaupungilla käytössä olevia digitaalisia työkaluja ja niiden hyödyntämistä.
Vihreiden Mari Anthoni totesi puheenvuorossaan, että pelkät ryhmät eivät riitä vaan on mietittävä matalan kynnyksen osallistumista lukuisille ryhmille lapsista ja nuorista maahanmuuttajiin.
Aloite hyväksyttiin yksimielisesti.
Asiakohta 17 oli aloite, jossa pyydetään kaupunginhallitusta raportoimaan valtuustolle rakennusvalvonnan digitalisuuden nykytilanteesta ja selvittämään mitä askeleita voitaisiin ottaa sen edistämiseksi. Edelleen pyydetään arvioita syvemmän digitalisaation tuomista potentiaalisista säästöistä ja siitä, missä määrin säästyneitä resursseja voidaan kohdentaa asiakaspalveluun asiakaskokemuksen parantamiseksi ja ei-digitaalisten pienlupien käsittelyn sujuvoittamiseksi.
Vastauksessa todetaan, että Espoon kaupungin rakennusvalvonnan lupaprosessia kehitetään parhaillaan siten, että se olisi mahdollista hoitaa alusta loppuun sähköisesti. Muutosprosessia paperisesta sähköiseen ovat hidastaneet mm. pääpiirustusten sähköisen leimauksen, sähköisen allekirjoituksen ja sähköisen arkistointimahdollisuuden puuttuminen.
Lopuksi todetaan, että digitalisaatio tuo työhön lisää säästöjä siinä vaiheessa, kun mm. sähköinen arkisto saadaan käyttöön. Siihen asti asiakirjat pitää toimittaa sähköisestä luvanhausta huolimatta myös paperisina. Kahden eri lupaprosessin yhtäaikainen käyttö ei vähennä työmäärää. Siinä vaiheessa kun sähköinen asiointi on kokonaisuudessaan mahdollista ja käytössä siitä säästyvät resurssit voidaan käyttää lupakäsittelyn edelleen sujuvoittamiseen ja nopeuttamiseen. Digitaalisuudesta riippumatta rakennusvalvonnan työtä kehitetään siten, että asiakaspalvelun asiakaskokemukset paranevat.
Vihreiden Henna Partanen ja Inka Hopsu käyttivät puheenvuorot Partasen sanoessa sähköisestä järjestelmästä mm. näin:
”Pääkaupunkiseudun kuntien rakennusvalvonnat tekevät yhteistyötä mm. määräysten ja ohjeiden tulkintojen osalta. Kuitenkin Espoon käyttämä sähköinen järjestelmä on eri kuin muissa naapurikunnissa.
Valtuusto toivoo, että Espoossa selvitetään mahdollisuutta siirtyä käyttämään samaa palvelua kuin naapurikunnissa tai jotain vastaavaa, Espoon järjestelmää kehittyneempää ja käytössä paremmaksi todettua järjestelmää. Selvityksessä tarkastellaan nykyisen järjestelmän, pääkaupunkiseudun muiden kuntien käyttämän ja muiden mahdollisten järjestelmien hyviä ja huonoja puolia. Asia viedään luottamushenkilöiden päätettäväksi.”
Aloite hyväksyttiin yksimielisesti.
Valtuuston viimeisenä asiakohtana oli Simon Elon (PS) ja 24 muun allekirjoittama valtuusto- ja kuntalaisaloite, jossa esitetään, että Espoon kaupunki aloittaa prosessin espoolaisen alueen, paikan, rakennuksen, kadun tai puiston nimeämiseksi juhlavuoden kunniaksi.
Samaan aikaan on tehty kuntalaisaloite, jossa esitetään, että Espoon Laurinlahteen perustetaan Itsenäisyyden puisto Laurinlahdessa vaikuttaneen senaattori Alexander Frayn muistoksi.
Valtuusto- ja kuntalaisaloitteen johdosta ehdotetaan, että Espoon Laurinlahdessa sijaitsevalle puistolle annetaan nimeksi Alexander Freyn puisto – Alexander Freys park. Kun senaatin jäsenet 4.12.1917 jättivät ehdotuksen Suomen uudeksi hallitusmuodoksi, yksi allekirjoittajista oli pankkiiri, kansanedustaja, senaattori Alexander Frey. Hän lohkoi aikoinaan omistamansa Laurinlahden alueet 99 erilliseksi tontiksi.
Aloite hyväksyttiin yksimielisesti.
Illan aikana salissa kiersi myös uusia aloitteita valtuutettujen mahdollisia allekirjoituksia varten. Mari Anthoni ja Ekim Özdemir toivat esille hyvin tärkeän aloitteen jolla tulevaisuudessa saataisiin Espoon superaktiivisen nuorisovaltuuston aloitteita myös kaupunginvaltuuston käsittelyyn.
Salissa kiersi allekirjoitettavana myös vihreiden Sirpa Hertellin käynnistämä tärkeä valtuustoaloite Laaksolahden jäähallin purkamiseksi. Laaksolahden jäähalli on Espoon kaupungin rakentama ja omistama rakennus joka rakenteiden heikentymisen vuoksi on ollut jo viisi vuotta lähes käyttämättä. Halli pitäisi purkaa ja sen paikalle rakentaa ainakin tekojäärata ellei uuden hallin rahoitus järjesty.
Ennen ja jälkeen valtuuston istunnon on vihreiden työ jatkunut poikkeuksellisen aktiivisena, sillä Espoo-tarina on pian “menossa painoon”. Helsingin viime viikolla julkistettu strategia on pantu vihreiden piirissä ilolla ja rohkaisevana merkille. Mielialat ovat muutenkin korkealla johtuen mm. tuoreesta gallupista, joka nosti vihreät toiseksi suosituimmaksi puolueeksi.