Kaupunginvaltuusto käsitteli ennakkotietoa viime vuoden talousluvuista ja keskusteli sen myötä myös tulevaisuudesta. Vihreät nostivat keskusteluun koronan vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Kaupungin talouteen jäi mm. valtion koronatukien myötä hieman ylimääräistä ja samaan aikaan muun muassa opetuksesta ja lasten iltapäivähoidosta on nipistetty. Tätä pidämme kestämättömänä. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa olemme esittäneet lisäbudjettia ja sosiaali- ja terveyslautakunnassa käynnistettiin esityksestämme selvitys koronan hyvinvointi- ja mielenterveysvaikutusten kartoittamiseksi ja korjaamiseksi.

“Meidän tulee nyt tehdä kaikkemme, jotta tämä pandemia aiheuttaa mahdollisimman vähän vaurioita lastemme ja nuortemme elämään, oppimiseen ja jatko-opintomahdollisuuksiin”, totesi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varapuheenjohtaja Pinja Nieminen.

“Etsivää työtä ja nuorten mielenterveyspalveluita tulee vahvistaa pikaisesti. Yksi tärkeimmistä tehtävistämme on varmistaa, että yksikään tukea tarvitseva nuori ei jää ilman nopeaa apua”, muistutti sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Saara Hyrkkö.

“Miten voi olla mahdollista, että kun neuvottelimme budjetista monta päivää ja yritimme etsiä kissojen ja koirien kanssa kohteita, joista voisimme yhdessä nipistää, jotta saisimme positiivisen tuloksen, kaupungin talousjohdolla ei olisi ollut mitään vihjeitä tästä taloustilanteesta?” ihmetteli kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Henna Partanen.

Valtuuston varapuheenjohtaja Inka Hopsu muistutti monista keinoista, joilla lisääntyneeseen pahoinvointiin ja oppimisvajeeseen tulisi vastata: “Erityinen tuki ja tukiopetus kouluissa, koulupsykologien ajat, etsivä nuorisotyö, tyttöjen talon jatkon turvaaminen, harrastustoimijoiden ja seurojen toiminnan jatko – näitä palveluita tarvitaan nyt kipeämmin kuin meidän päättäjäaikanamme koskaan.”

Valtuustokauden lähestyessä loppua tehtiin päätöksiä kaupungin organisaation uudistamisesta. Eli siitä, millaisissa lautakunnissa ja jaostoissa espoolaisten asioita jatkossa hoidetaan ja miten demokratiaa Espoossa kehitetään. Myös toimialarakenne muuttuu. Jos Vihreät olisivat yksin saaneet päättää, Espoossakin olisi vahvistettu demokratiaa siirtymällä pormestarimalliin sekä säilytetty ympäristölautakunta ja varhaiskasvatusjaosto omina toimieliminään. Nämä vaihtoehdot eivät kuitenkaan saaneet riittävästi tukea. Pyrimme kuitenkin toivomusponsilla evästämään jatkotyötä parhaaseen mahdolliseen suuntaan. Valtuusto hyväksyikin yksimielisesti Tiina Elon toivomuksen luonto- ja ilmastotyön vaikuttavuuden varmistamisesta sekä Inka Hopsun toivomuksen varhaiskasvatusjaoston palauttamisen harkitsemisesta.

“Ilman vahvaa ympäristöasiantuntijuutta ja mandaattia toimia, luonto ja ympäristö jäävät päätöksenteossa helposti merkitystään pienempään rooliin. Tämä ei vastaa tarvetta eikä asukkaiden toivetta voimakkaasti kasvavassa kaupungissa. Esitimme neuvotteluissa itsenäisen ympäristölautakunnan säilyttämistä, mutta emme saaneet sille riittävästi tukea”, totesi valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Tiina Elo.

“Kuuden vuoden kokemuksella tiedän, että opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa työtaakka on jo aiemmin ollut suuri. Nyt se kasvaa entisestään. Kun uudistuksen etenemistä seurataan, on pohdittava, olisiko erilliselle varhaiskasvatusjaostolle kuitenkin tarvetta”, toivoi valtuuston varapuheenjohtaja Inka Hopsu.

Vihreät tekivät ison työn, jotta koulujen johtokunnat saatiin säilytettyä. “Johtokunnat ovat Espoossa vakiinnuttaneet roolinsa kodin ja koulun sekä koulun ja ympäröivän yhteiskunnan välisen yhteistyön tekijöinä. Vanhempainyhdistykset ovat tärkeitä, mutta ne eivät voi kaupungin yksipuolisella päätöksellä korvata johtokuntia”, sanoi valtuustoryhmän puheenjohtaja Sirpa Hertell.

Varavaltuutettu Marjaana Siivola puolusti myös koulujen johtokuntia: “Nyt on syytä oikeasti kuulla asianosaisia: nuoret, vanhemmat, rehtorit, opettajat sekä vanhempainyhdistykset. Tarvitaan aitoa vuorovaikutusta, että pystymme kehittämään johtokuntien tehtävää ja toimintaa.”

Tapiolan jalkapallostadionin kaava hyväksyttiin. Hienoa, että liikunnan ja urheilun toimintaedellytykset paranevat ja Urheilupuiston metroaseman ympäristö kehittyy!

“Olen iloinen, että tämä hankesuunnitelma lähtee vihdoin edistymään. Keskustelunavauksena otan esille ajatuksen, että voisiko jalkapallostadionin rakentaa puusta? Tällaisesta on kansainvälisiäkin esimerkkejä”, pohti kaupunginhallituksen jäsen Mikki Kauste.

Espoonlahden uimahallin peruskorjaus etenee, ja nyt keskusteltiin siitä, millaisena se tehdään. Valtuustossa oli erilaisia näkemyksiä siitä, onko mahdollista viedä korjauksen yhteydessä eteenpäin laajennusta ja missä laajuudessa. Vihreiden Mikki Kauste esitti, että pohjaesityksestä poiketen myös ulkoallas ja hiekkapelikenttä toteutettaisiin, mutta hyppyallasosan laajennus jäisi odottamaan sitä, että Matinkylän uimahalli ja Espoonlahden sekä Tapiolan uimahallien peruskorjaukset ovat valmistuneet, jolloin voidaan arvioida nykyistä paremmin sekä asukasmäärän kehitys Etelä-Espoossa että lisäallastilan todellinen tarve. Osa vihreistä kannatti myös demareiden esitystä vielä laajemmasta hankkeesta. Kausteen esitys sai enemmän kannatusta kuin demareiden esitys, mutta lopullisessa äänestyksessä pohjaesitys voitti (muun muassa demareiden tuella, mikä oli aika epäjohdonmukaista). Joka tapauksessa hienoa, että uimahallin korjaus etenee!

“Kaupunginhallituksen esitys ei palvele alueella asuvien espoolaisten ja etenkään lapsiperheiden tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Kaikkein laajin vaihtoehto puolestaan on kallis omaan esitykseeni nähden. Sen aiheuttamat lisäkustannukset olisivat väistämättä pois muiden lasten ja nuorten liikuntapalveluiden ja muiden kaupungin palveluiden rahoittamista, eikä hädässä olevien palveluista leikkaaminen ole minulle vaihtoehto. Siksi ehdotan pohjaesitystä laajempaa, mutta kaikkein laajinta vaihtoehtoa suppeampaa toteutusta uimahallihankkeelle”, sanoi kaupunginhallituksen jäsen Mikki Kauste.

Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston puheenjohtaja Henna Partanen piti Kausteen esitystä vastuullisena ja kannatti sitä: “Ulkoaltaat ovat mielestäni oleelliset etenkin lapsiperheiden ja alueellisen tasa-arvon näkökulmasta. Leppävaarassa on maauimala ja Tapiolassa kesäisin suosittu kahluuallas. Espoonlahden kasvava alue kaipaisi jotain vastaavaa ulkouimapaikkaa, jota voisi käyttää etenkin pahoina sinileväkesinä.”

Vihreät valtuustoaloitteet Karhusaaresta (Anthoni & Partanen) ja kestävän kehityksen budjetoinnista (Hyrkkö & Elo) jäivät pöydälle ajan loppuessa kesken. Ensin mainitulle tämä olikin vasta kolmas kerta pöytäystä ja jälkimmäinen pääsi 2,5(!) vuoden jälkeen ekaa kertaa käsittelyyn, joten varmasti jaksamme vielä kuukauden odottaa.