Valtuuston kokous 22.8.2016: Fillarikommunismi leviää

Espoon sairaalan rakentamiskulut ovat kasvaneet budjetoidusta, ja lisätakaus täytyi hyväksyä valtuustossa. ”Hintakatto on hyvä asia, mutta se tarkoittaa että on tärkeää tietää, mitä tilataan. Osa kuluista on hyvin perusteltuja, mutta nekin olisi voinut ennakoida. — Näin ei ole sairaalan kohdalla tehty, vaan ne ovat tulleet yllätyksenä myös sotelautakunnalle. Kaupungilla oikean käden on tiedettävä, mitä vasen tekee,” ripitti Inka Hopsu.

Omistajaohjausta vahvistettava. Läpinäkyvyyttä on lisättävä. Tässä yhteydessä Inka Hopsu ja Martti Hellström jättivät yhteisen valtuustokysymyksen kaupungin yhtiöiden pöytäkirjojen lähtökohtaisesta avoimuudesta.

Ison keskustelun ja liudan toivomuksia nostatti suunnitelma Espoon ikääntyneen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi vuosille 2016-2021. Suunnitelma on laissa vaadittava paperi joka on tarkistettava valtuustokausittain. Painopiste on kääntynyt yhä enemmän kotona asumiseen. Erityisesti resurssit puhuttivat. Mm. valtuutettu Mustakallio ehdotti, että omaishoidon tuen kattavuutta nostettaisiin STM:n laatusuosituksia vastaavaksi. Kalevi Kivistö toivoi että vanhusneuvosto pääsisi osallistumaan vanhustyön kannalta keskeisten toimielinten toimintaan.

Johanna Karimäki nosti esiin erityisesti muistisairaiden tilanteen ja palveluntarpeen. Ongelmia voi syntyä esimerkiksi jo sähköisten palveluiden käytössä. On hyvä, että Espoon linja on tuettu asuminen kotona, mutta se vaatii huolellista tukea. Erityisesti muistisairaiden kohdalla se on vaativaa. Karimäki jättikin yksimielisesti hyväksytyn toivomuksen siitä, että kohdennetaan erityisesti tukea muistisairaille ja tässä hyödynnetään Muistibarometrin suosituksia.

Muistibarometrissa on nostettu esiin mm. asioita, joita yleisesti hoidetaan kunnissa heikommin ja se auttaa kohdentamaan toimenpiteitä.

Päivi Salli kehui ohjelmaa kattavaksi ja hyväksi. Salli jäi kuitenkin kaipaamaan konkretiaa ja moitti toteutusta käsitellyttä osuutta paperinmakuiseksi. Palvelurakenteen kehittämisessä kotona asumisen ensisijaisuus tarkoittaa että kotona tarjottavien palveluiden määrää on kasvatettava. On vaikea hyväksyä, että olemme hyväksymässä tavoitteita jotka ovat valtakunnallista keskiarvoa alhaisemmat.

Valinnanvapaus muodostaa vaaran, jossa osattomat voivat jäädä kokonana palvelujen ulkopuolelle. Aktiivinen osallistuminen ei oile mahdollista kaikille. Siirtääkö tämä aktiivinen osallistuminen vastuuta yhä enemmän yksilöille ja murentaa yhteistä järjestelmää?

Myös Inka Hopsu painotti, että vaikka kotihoito kuulostaa houkuttelevalta, se ei ole aina paras ratkaus eikä automaattinen kululeikkuri.

Päivän pääaihe ja kauaskantoisin käsiteltävä asia oli ilmasto-ohjelma. Vihreät ovat vaatineet ilmasto-ohjelmaa jo pitkään ja olemme myös ohjanneet vahvasti sen tekemistä. Ilo on ollut huomata että työ on otettu kaupungilla vakavasti ja kaupunginjohtaja on ollut tiiviisti ohjelmatyössä mukana. Ohjelma hyväksyttiin odotetusti yksimielisesti muutaman toivomuksen kera höystettynä, mutta keskustelu kävi vilkkaana.

Ilmasto-ohjelman tekemistä ohjannut Kestävä kehitys -ohjelmatyöryhmän puheenjohtaja Sirpa Hertell avasi ohjelmaa. Ohjelma on todellinen vihreä työvoitto. Hertellin ja Henna Partasen avulla olemmekin saaneet hyvän, toimivan ja konkreettisen avauksen Espoon nykyistä kunnianhimoisempiin ilmastotavoitteisiin.

Olennaisinta paperissa on hiilineutraali Espoo vuoteen 2050 mennessä. Tämän välitavoitteena on 60% asukaskohtainen päästövähennys 2030 mennessä. Kuusi kohtaa joilla tätä lähdetään toteuttamaan ovat

1) Joukkoliikenteen palvelutason parantaminen ja päästöjen vähentäminen
2) Pyöräilyn edistäminen
3) Lähiöiden korjausrakentaminen ja täydennysrakentaminen (energiatehokkuus, tiivistäminen)
4) Uusiutuvien energianlähteiden käyttöönoton edistäminen
5) Vähäpäästöisen kaupunkirakenteen edistäminen
6) Espoon oman toiminnan ilmastovaikutusten vähentäminen.

Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Henna Partanen kiitteli sitä, että ilmasto-ohjelman tekemiseen ovat osallistuneet kaikki, ja että siinä on riittävästi kunnianhimoa. Hän peräänkuulutti myös konkretiaa: toimenpiteiden on päädyttävä seurantaan ja toteutukseen. Partanen jätti lisäksi toivomuksen, jossa vaaditaan Fortumia esittämään konkreettisen suunnitelman siitä, millä käytännön ratkaisuilla se etenee Espoossa kohti hiilivapaata energiantuotantoa jo seuraavien vuosien aikana.

Henna Partasen toivomus: ”Valtuusto toivoo, että kaupunki peräänkuuluttaa Fortumia esittämään konkreettisen suunnitelman siitä, millä käytännön ratkaisuilla se etenee Espoossa kohti hiilivapaata energiantuotantoa jo seuraavien vuosien aikana.”

Suurin osa puheenvuoroista joka ryhmästä oli positiivisia ja kannustavia, ja yli puoluerajojen suurin huolenaihe oli siinä, että saamme konkreettisesti toteutettua ilmasto-ohjelman. Valitettavasti muutama valtuutettu erityisesti perussuomalaisten suunnalta, etunenässä Timo Soini, lähtivät puhumaan mitä sylki suuhun tuo. Osittain yritys osui lopulta omaan nilkkaan, kun tämän jälkeen useampikin valtuuston jäsen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Torkki etunenässä kävi julistautumassa fillarikommunistiksi. On typerää ja lyhytnäköistä yrittää väittää, että ilmastopaperissa pienenä osana oleva pyöräilyn kehittäminen olisi kenenkään pakottamista – sen sijaan kävelyn, pyöräilyn ja muun kevyen liikkumisen mahdollistaminen on olennaista hyvän ja ihmisenkokoisen kaupungin tekemisessä. Tämän valtaosa valtuutetuista toki ymmärtää.

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kaikille hyvän, ekologisen, kestävän ja viihtyisän Espoon kehittämistä.