Vuoden ensimmäisen kokouksen aluksi kaupunginjohtaja Mäkelä selvitti valtuustolle maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelua. Sote- ja maakuntauudistuksen tulisi olla valmiina vuoden 2019 alussa. Kiire tulee. Tammikuussa 2018 presidentinvaalien yhteydessä pidetään maakuntavaalit, jolla uusi maakuntahallitus ja -valtuusto valitaan. Tänä keväänä pääsemme ottamaan kantaa vielä pääkaupunkiseudun kasvupalvelujen järjestämiseen, sote-palvelujen valinnanvapauteen sekä maakunnan muihin tehtäviin.

Espoon Elä ja Asu Oy:n lainalle myönnetyn omavelkaisen takauksen tarkistaminen

Valtuusto on myöntänyt Espoon Elä ja Asu Oy:lle 5 miljoonan euron kaupungin omavelkaisen takauksen Leppävaaran Elä ja Asu keskuksen rakentamista varten. Hankkeen kustannukset ovat nousseet muun muassa heikompien perustamisolosuhteiden vuoksi. Nyt yhtiö anoi kaupungilta takauksen korottamista 11,7 miljoonaan euroon. Tämä hyväksyttiin keskusteluitta.

Kirstin ja Viherlaakson koulujen hankesuunnitelman muuttaminen tavoitekustannuksen osalta

Elinkaarimallilla korjattaviin kouluihin on varattava enemmän rahaa, sillä saadut tarjoukset ylittivät hankkeisiin varatut rahat. Vaativat peruskorjaukset eivät ole rakennusfirmoille houkuttelevia kohteita, joten jatkossa on punnittava tarkkaan, että tehdäänkö vastaavia elinkaarimallilla. Hyväksyttiin ilman keskustelua.

Westendin liikekeskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen

Hyväksyttiin keskusteluitta asemakaava, joka mahdollistaa asuinkerrostalojen ja uusien liiketilojen rakentamisen Westendin nykyisen ostarin paikalle. Kaupunginhallitus oli päättänyt jo aiemmin käynnistää selvityksen siitä, miten tontilla olevat nykyiset päiväkotipaikat korvataan.

Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, asemakaavan muutoksen hyväksyminen

Valtuusto hyväksyi Espoonlahden keskustan Mårtensbron korttelin asemakaavan. Se mahdollistaa kaupungin tiivistymisen tulevan metroaseman välittömässä läheisyydessä. Kortteli on pääosin asumista, mutta sen sisälle sijoittuvat tilat uudelle päiväkodille ja maantasokerroksiin tulee liike-, työ- ja palvelutiloja.

Keskustelua herätti korttelin pääosin Kivenlahdentien ja Espoonlahdenranta –kadun varsille nouseva korkea rakentaminen. Tiivis kaupunkirakenne metroaseman välittömässä ympäristössä mahdollistaa kuitenkin yhä useammalle espoolaiselle elämisen ilman omaa autoa ja vähentää painetta nakertaa hupenevia viheralueita.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen (Vihr.) piti tärkeänä, ettei alue jää vuosikausiksi epämääräiseksi työmaa-alueeksi vaan, että sen rakentumisen vaiheistumiseen kiinnitetään huomiota.

Louhelainen muistutti myös, että Espoonlahden keskuksen rakentaminen kasvattaa Sammalvuoren merkitystä virkistysalueena. Sammalvuoren tärkeyttä puolustettiin useassa muussakin puheenvuorossa yli puoluerajojen.

Muuttolinnunmäki I, asemakaavan hyväksyminen

Hyväksyttiin ilman keskustelua Muuttolinnunmäki I asemakaava, joka mahdollistaa täydennysrakentamisen vanhalla omakotitaloalueella Lintuvaarassa.

Keran osayleiskaavan hyväksyminen

Keran aseman ympäristöä on suunniteltu vuosikausia ja nyt vihdoin valtuusto pääsi päättämään alueen osayleiskaavasta. Valmistelun lähtökohtana on ollut luoda ihmisen mittakaavaista, jalankulkuystävällistä tiivistä ja elävää kaupunkia joukkoliikenteen solmukohtaan.
”Kerasta tulee pieni kaupunki Espoon sisällä. Se sijaitsee kaupunkiradan varrella ja sinne kulkenee tulevaisuudessa myös raitiotie.” kaavaa jo kaupunkisuunnittelulautakunnassa evästänyt Risto Nevanlinna (Vihr.) kuvaili.

Alueelle onkin tulossa jopa 14 000 uutta asukasta ja 10 000 työpaikkaa. Kestävä kehitys ohjelmaryhmän pj. Sirpa Hertell (Vihr.) muistutti, että alueesta piti tulla Kädentaitojen Kera -teemainen kampusalue, joka houkuttelee erityisesti pienyrittäjiä. Tämä kunnianhimoinen tavoite tulee pitää mielessä kaavan jatkosuunnittelussa.

Kaupunkisuunittelulautakunnan varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen (Vihr.) kiitti lautakuntaa hyvästä yhteistyöstä ja valmistelulle asetetuista tavoitteista. ”Kerasta tulee energiatehokas, toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkimainen ja omaleimainen alue.” hän luetteli. Lisäksi tavoitteissa on korostettu työpaikkaomavaraisuutta ja hyviä pyöräilymahdollisuuksia. Jotta jatkosuunnittelussa hyvät tavoitteet kävely- ja pyöräilypainotteisesta keskuksesta ei lässähtäisi, teki Louhelainen valtuustotoivomuksen siitä, että kävelyn ja pyöräilyn suunnittelussa sovellettaisiin Tanskan ja Hollannin toimivaksi todettuja suunnittelukäytäntöjä.

Vihreille tärkeää on ollut säilyttää viheryhteydet ja alueen paikallishistoriaa. Tiina Elo (Vihr.) on aiemmin tehnyt yhdessä Harriet Klar-Kristolan (SDP) kanssa valtuustoaloitteen Keran vanhan tillitehtaan päärakennuksen säilyttämisestä. Asiasta ei päätetä osayleiskaavassa, mutta on tärkeää että se selvitetään huolella asemakaavavaiheessa. Elo muistutti valtuustoa, että myös kaava-alueen koillisosissa sijaitseva vanha liikennepuisto ansaitsisi tulla ainakin osin säilytetyksi.

Elo teki lisäksi valtuustotoivomuksen, että asemakaavoituksen yhteydessä kiinnitettäisiin erityistä huomiota siihen, että Ruotukallion metsäalue säilyy mahdollisimman laajasti virkistyskäytössä.

Kaava ja Elon toivomus hyväksyttiin yksimielisesti. Louhelaisen pyöräilyä koskevasta toivomuksesta jouduttiin äänestämään, sillä kaikki valtuutetut eivät ilmeisesti halua soveltaa Espoossa parhaita jalankulun ja pyöräilyn suunnittelukäytäntöjä.

Espoon hyvinvointiraportti 2015 – 2016

Hyvinvointia edistävät toimenpiteet tulevat kunnissa entistä keskeisempään asemaan, kun sote-palvelut siirtyvät maakunnille. Valtuusto seuraa Espoon väestön hyvinvointia kerran vuodessa hyvinvointiraporttien avulla sekä kerran valtuustokaudessa tehtävällä laajemmalla hyvinvointikertomuksella.

Hyvinvointiraportti herätti pitkän keskustelun. Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu (Vihr.) nosti esille nuorten mielenterveyspalvelujen tärkeyttä. Raportin suositus on, että koulujen ja oppilaitosten oppilashuolto ottaisi entistä vahvemman roolin ensikontaktipisteenä ja varhaisen tuen antajana. ”Meidän päättäjien pitäisi pitää tämä mielessä resursseista päättäessämme.” Hopsu linjasi. Myös Johanna Karimäki (Vihr.) vaati, että Nupolin ja kouluterveydenhoidon resursseja lisätään.

Hopsu oli huolissaan myös siitä, että lapsiperheiden lisääntynyt vähävaraisuus jakaa lapsia ja nuoria eri kastiin. ”Espoon tulisi huolehtia, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastaa monipuolisesti.” hän lisäsi.

Valtuutettu Mari Anthoni (Vihr.) nosti esiin, että perhetyö ja lapsiperheiden kotiapu ovat tärkeitä perheiden ongelmia ennaltaehkäiseviä palveluita, joita pitää jatkossakin kehittää. Hän muistutti valtuustokauden alussa tekemistään valtuustotoivomuksista, joista toisessa toivottiin, että perhetyön työntekijöiden jaksamiseen, fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä turvallisuuteen kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Toisessa taas, että Helsingin lapsiperheiden kotipalveluiden maksuttomuuskokeilua seurattaisiin. Hän kritisoi myös valtuustotoivomusten seurantaa, sillä usein toivomukset eivät etene valtuustosalia pidemmälle tai ainakaan valtuutetut eivät kuule niiden vaikutuksista.

Hyvinvointiraportissa nousi esiin kasvava vieraskielisten palvelujen tarve. Opetuslautakunnan varapuheenjohtajanakin toimiva Inka Hopsu kertoi, että Suomessa vieraskielisen väestön oppimistulokset ovat vielä toisen polven maahanmuuttajillakin heikompia kuin kantaväestöllä. ”Muissa Euroopan maissa onnistutaan paremmin uusien tulijoiden integraatiossa.” hän kritisoi.

Sirpa Hertell (Vihr.) puolestaan kritisoi ns. pyöröovi-ilmiötä, jossa heikkokuntoista vanhusta kärrätään ambulanssilla kotihoidosta, sairaalaan, sieltä parin viikon kuntoutuksen jälkeen takaisin kotiin ja sitten taas uudestaan sairaalaan. ”Pyöröovi-ilmiötä on mahdollista ehkäistä jos vanhuksille on tarjolla riittävästi palvelukotipaikkoja.” Hertell painotti.

Osallistuva Espoon ohjelmaryhmän varapuheenjohtaja Mari Anthoni ihmetteli, että raportin mukaan kuntalaisten tyytymättömyys kaupungin toiminnoista tiedottamiseen on lisääntynyt. ”Tästä kaupungin on otettava koppi.” hän vaati. ”Jos kuntalaiset kysyvät, haastavat ja osallistuvat, on siihen tarpeeseen vastattava.”

Valtuustoaloite kiinteistöverosta

Valtuutettu Bymanin (PS/sit.) aloitteessa toivottiin, että kiinteistöveroa laskettaisiin. Kaupunki ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan kiinteistöverojen ala- ja ylärajoihin. Espoon kaupungin kiinteistöverot on määrätty lain sallimille alarajoille. Jälleen kerran aloite, jonka olisi voinut jättää tekemättä, jos olisi kysellyt etukäteen vähän tietoja virkamiehiltä.

Valtuustoaloite Espoon pysäköinnin laskentaohjeen käsittelystä ja hyväksyttämisestä valtuustossa

Pysäköinnin periaatteet ja Pysäköinnin kehittämisohjelma on hyväksytty jo kaupunginhallituksessa. Se ei kuitenkaan estänyt räväkkää keskustelua valtuuston vakioaiheesta.

Kirsi Louhelainen (Vihr.) muistutti, että on vain ja ainoastaan kaupungin omasta tahdosta ja toiminnasta kiinni, kuinka paljon autoa tarvitaan. Hän painotti, että kaupunginhallituksen hyväksymä pysäköintiohje ratkoo useita pysäköintiin liittyviä ongelmia ja sen valmistelu perustuu tutkittuun tietoon.

Jyrki Kasvi (Vihr.) puolestaan valotti valtuustoa tieliikenteen nopeasta murroksesta ”Kun auto ajaa itseään, ei ole mitään mieltä seisottaa sitä käyttämättömänä. Autoja ei enää omisteta, liikkumisesta tulee palvelu.” Hän valmisti valtuustoa siihen, että kun murroksen jälkeen pysäköintipaikkojen tarve laskee nopeasti, niin pitäisi miettiä mihin keskustojen tyhjeneviä parkkihalleja, lähiöiden pysäköintikenttiä ja metroasemien liityntäpysäköintiluolia käytetään sen jälkeen.

Valtuustoaloite suojelualueiden perustamisesta Espoon keskuspuistoon

Risto Nevanlinnan (vihr.) aloite kolmen uuden suojelualueen perustamiseksi Espoon keskuspuistoon sai positiivisen vastaanoton sekä ympäristölautakunnassa että kaupunginhallituksessa. Myös valtuustossa aloitetta kiiteltiin. Sen pohjalta valmistelua jatketaan nyt Harmaakallion alueen, Mössenkärrin metsälammen ja Lillträskin suoalueen suojelemiseksi.
Nevanlinna kiitteli aloitteen saamaa positiivista vastaanottoa. ”Teemme suuren palveluksen luonnon monimuotoisuudelle, vieläpä ilman erityisiä kustannusvaikutuksia.”

Espoon keskuspuiston kartta

Espoon keskuspuiston kartta, ladattu sivulta http://www.espoo.fi/keskuspuisto 24.1.2017

Lisäksi hän teki valtuustotoivomuksen, että aloitteen toteuttamisen valmistelua jatketaan ja päätöstä suojelualueiden perustamisesta kiirehditään. Toivomus hyväksyttiin yksimielisesti.

Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Henna Partanen (Vihr.) kävi myös kiittelemässä aloitetta ja toi esiin Espoon keskuspuiston arvoa tiivistyvässä kaupungissa. ”Asukkaat mieltävät puiston alueena, jolla nykyisin on metsää huolimatta siitä, mitä yleiskaavaan on merkitty. Kaavoitettaessa tarkemmin keskuspuiston reuna-alueita on oltava tarkkana ettei puiston luontoarvot, sen metsäntuntu ja arvo virkistyskäytössä katoa.”

Valtuustokysymys kivenmurskaamotoiminnan sijoitusperiaatteista

Valtuutettu Bymanin (PS/sit.) valtuustokysymys kumpusi alunperin asukkaiden kiivaan vastustuksen kohdanneesta Ruduksen kivenmurskaamohankkeesta Kiviruukin teollisuusalueelle. Asia ratkesi kuitenkin jo syksyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan asettaessa alueen rakennus- ja toimenpidekieltoon. Ongelma murskaamoille sopivien paikkojen sijoittumisesta ja rakentamisessa ylijäävien maamassojen kuljettamisesta, kierrättämisestä ja läjittämisestä on kuitenkin vielä ratkaisematta.

Vihreiden vaatimuksesta tämän vuoden talousarvion pöytäkirjamerkinnäksi lisättiin, että valmisteilla oleva massojen sijoitussuunnitelma (lumenkaatopaikat, kivenmurskaamot, louhintajätteet, maamassat) tuodaan luottamushenkilökäsittelyyn kevään 2017 aikana.

Ympäristölautakunnan pj. Henna Partanen on vaatinut jo pitkään suunnitelmaa maamassojen käsittelyyn liittyvien monien ongelmien vuoksi. Hänen mukaansa oleellista olisikin miettiä miten loppusijoitettavan massan määrää saataisiin kokonaisuudessaan vähennettyä. Se voisi tuoda myös säästöjä kaupungin kassaan. ”Helsingissä toimintaa on koordinoinut asiaan vihkiytynyt massakoordinaattori. Sellainen virka Espooseenkin tarvittaisiin.” hän vaati.

Valtuustokysymys Espoon pysäkki-informaation asentamisesta Länsimetron liityntäliikenteen pysäkeillä

Valtuusto hyväksyi vastauksen valtuustokysymykseen.

Kokouksesta raportoi Henna Partanen

ps. katso miten Henna tiivisti kokouksen asiat ennakkoon videolla