Kirjoittanut Johanna Karimäki

Vuoden ensimmäisessä valtuustokokouksessa oli runsaasti asioita ja innostunutta keskustelua. Kokouksen aluksi oli kaksi lainan takauspäätöstäkäsittelyssä. Espoon Asunnot Oy on aloittanut vuonna 2021 peruskorjauksen vuonna 1987 valmistuneessa kerrostalokiinteistössä Espoonaukio 5, joka sijaitsee Espoon keskuksessa. Päätimme myöntää hankkeelle kaupungin omavelkaisen takauksen vakuuksin. Lainan määrä on enintään 2 142 700 euroa. Espoon Asunnot Oy on aloittanut vuonna 2021 peruskorjauksen vuonna 1991 valmistuneessa kiinteistössä Tiistinkallio 1, joka on luhtitalo Matinkylässä. Päätimme myöntää hankkeelle kaupungin omavelkaisen takauksen vakuuksin. Lainan määrä on enintään 2 142 700 euroa.

Esityslistalla oli Kiviruukin osayleiskaavan hyväksyminen, mutta asia päätettiin jättää yksimielisesti pöydälle, jotta valtuutetut saavat tarkemman esittelyn tästä merkittävästä kaavasta. Tavoitteena on Kivenlahden tulevan metroaseman lähellä sijaitsevan Kiviruukin pienteollisuus- ja varastoalueen muuttaminen monipuoliseksi ja viihtyisäksi kaupunkiympäristöksi, jonne varataan asumisen lisäksi alueita elinkeino-, koulutus- ja tutkimustoiminnalle.

Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma 2021-2030 herätti valtuustossa laajan keskustelun, jonka lopuksi hyväksyttiin kolme valtuustotoivomusta. Meri Löyttyniemi (vihr.) vaati parempaa laatua Rinnekodin käyttövedelle. Hän puhui myös hulevesistä, joihin on erillinen ohjelmansa. Merin mukaan ilmastonmuutoksen sekä tiivistyvän kaupunkirakenteen takia hulevesien käsittelyyn pitää panostaa lähivuosina enemmän. Meri nosti esiin myös vesiensuojelun ja rantojen suojelun. Haukilahden Mellstenin ranta on todella usein uimakiellossa ylivuotojen takia ja Gräsanoja on kovin rehevöitynyt, totesi Meri. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti Merin esittämän toivomuksen: ”Valtuusto toivoo, että kaupunki edistää toiminnallaan Rinnekodin vesihuollon kehittämisvaihtoehtojen selvittämistä yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa vesihuollon toimintavarmuuden turvaamiseksi.”

Tiina Elo (vihr.) kertoi puheessaan, että kymmeneksi vuodeksi kerrallaan laadittava Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma on tärkeä dokumentti, joka luo perusteet sille, missä järjestyksessä alueita otetaan keskitetyn vesihuollon piiriin. Tiina nosti puheessaan esiin myös Espoon Pitkäjärven tilan sekä Ympäristökeskuksen teettämän selvityksen järven hajakuormituksesta. Tiinan mukaan on tärkeää, että vesihuollon kehittämissuunnitelman kohteita priorisoitaessa myös ympäristökuormitus on yhtenä keskeisenä kriteerinä. Tiina esitti toivomuksen: “Valtuusto toivoo, että vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen yhteydessä kiinnitetään huomiota Espoon Pitkäjärven ja muiden Espoon pintavesien hajakuormistuksen vähentämiseen.” Toivomus hyväksyttiin yksimielisesti.

Myös Markku Markkulan (kok.) esittämä toivomus hyväksyttiin kokouksessa yksimielisesti ja se kuului näin: ”Valtuusto esittää toivomuksenaan, että kaupunki edistää toiminnallaan HSY:n ja Suvisaariston vesiosuuskunnan suunnitelmia vesihuoltotoiminnan siirtymisestä HSY:lle 1.1.2023 ja Uudenmaan ELY:n lausunnossaan korostamaa suunnitellun yhdyskuntakehityksen huomioimista. Osana tätä on tarpeen selvittää ja edistää saarissa ja muilla haja-asutusalueilla tarvittavan vesihuollon järjestämistä.”

KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman toimenpiteiden raportointi sekä ohjelman päivitys oli seuraavana käsittelyssä. Mikki Kauste (vihr.) iloitsi siitä, että valtuustossa puhutaan kulttuurista. Mikki muistutti, että kaupunginhallitus palautti viime kesänä asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että ohjelmassa huomioitaisiin laajemmin myös korona ja koronan jälkeinen aika sekä uusi organisaatiomuutos. Mikki nosti esiin laajasta kokonaisuudesta muutamia positiivisia huomioita. Ensiksikin Mikki kertoi, että kaupunkiympäristön viihtyisyyden parantaminen sekä kulttuurihistorian kunnioittaminen ovat ohjelmassa isossa roolissa, mikä on kasvavassa kaupungissa erityisen tärkeää. Mikin mukaan jatkossa on huomioitava paremmin sekä eri alueiden kulttuurihistoria että kulttuurihistorialliset rakennukset. Toinen Mikin nosto liittyy kulttuurihyvinvointiin, jolla tarkoitetaan kulttuurin ja taiteen mahdollisuuksia edistää terveyttä ja hyvinvointia. Mikin mukaan kulttuuri edistää yhteisöllisyyttä, ehkäisee syrjäytymistä, antaa virikkeitä, tuo mielekkyyttä elämään, tukee mielenterveyttä sekä ylläpitää aktiivisuutta ja toimintakykyä. Mikki peräänkuulutti, että kulttuurihyvinvointi on huomioitava soteuudistuksessa ja aluevaltuuston päätöksenteossa. Mikki korosti Espoon kaupungin yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa. Mikin esittämä valtuustotoive hyväksyttiin selvin luvuin äänestyksen jälkeen, ja se kuului näin: ”Valtuusto toivoo, että Espoo pyrkii edistämään kulttuurihyvinvointia osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä omassa toiminnassaan että yhdessä tulevan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa.”

Valtuustossa virisi vilkas keskustelu myös taloudesta. Pieni vähemmistö valtuustosta (kok ja ps) vastusti Mikin toivomusta sillä perusteella, ettei julkisella puolella ole taloudellisia edellytyksiä tukea kulttuuria. Risto Nevanlinna (vihr.) muistutti osuvasti, että 90-luvun laman säästöistä oli merkittävää haittaa hyvinvoinnille, mistä seurasi myös kustannuksia.

Tiina Elo (vihr.) korosti, että kaupunki toimisi asukkaiden omaehtoisen toiminnan mahdollistajana. Tiinan mukaan se tarkoittaa kaikenlaisten tekemisen kynnysten estämistä, asukastoiminnan rahallista tukemista ja erilaisten tilojen käytön mahdollistamista. Tiina mainitsi erikseen Karhusaaren huvilan ja Träskändan kartanon kunnostusten tärkeyden.

Inka Hopsu (vihr.) korosti, että on tärkeää turvata Espoossa kaikkien halukkaiden pääsy taideharrastusten pariin. Inka mainitsi puheessaan koululaisten kulttuuripolun KULPsin jatkon tärkeyden. Hän nosti esiin myös prosenttitaiteen kaupungin rakentamisessa sekä toivoi, että aloittava Länsi-Uusimaan hyvinvointialue ja Espoo voisivat pohtia yhdessä kulttuuripassin käyttöönottoa. Inkan mukaan kulttuuripassin (Kaiku-kortin) voisi saada esimerkiksi sote-keskuksista, neuvoloista ja eri sote-ammattilaisilta.

Käsittelyssä oli Meri Löyttyniemen (vihr.) ja Mervi Kataisen (kok.) valmistelema valtuustokysymys mailapelihallien tilanteesta Tapiolassa. Meri kiitti puheessaan kaupungin viranhaltijoita vastauksesta. Hänen mukaansa on hyvä uutinen espoolaisille, että Tapiolan Tennispuisto voi saada vielä toistaiseksi jatko-aikaa. Meri kertoi, että vuokrasopimuksen jatko mahdollistaa nyt myös tarvittavat kenttien pintojen ja valaistuksen uusimiset. Lopuksi Meri vetosi vielä, ettei uusia padel-kenttiä rakennettaisi Toppelundin puistoon, vaan ne sijoitettaisiin huomattavasti tarkoituksenmukaisempaan paikkaan Haukilahteen tai Westendiin, esim. Pattisten puistoon tai Westendin bussiaseman ja rannan väliin.

Pinja Niemisen (vihr.) valtuustokysymys psykologien rekrytointi- ja sitouttamiskäytännöistä kirvoitti valtuustossa vilkkaan keskustelun. Pinja korosti, että esimerkiksi koulupsykologien rekrytointiin on vaikuttanut työn määrä -jos se koetaan kohtuuttomaksi, niin uusia työntekijöitä ei saada rekrytoitua eikä nykyisiä saada pidettyä. Pinjan mukaan on haettava keinoja, joilla työmäärää saadaan kohtuullistettua ja työnkuvat ja sisällöt optimaalisiksi. Pinja pohti, saataisiinko Nupolin resursseja ja palvelua lisäämällä vähennettyä koulupsykologien työtaakkaa? Toisena kysymyksenä Pinja nosti esiin työn etuudet ja joustot. Hän peräänkuulutti mahdollisuutta tehdä 80 % tai muuta osa-aikaista työaikaa, mikä voi olla tärkeä tekijä työtyytyväisyyden ja työntekijöiden jaksamisen kannalta. Pinja korosti, että meidän on tehtävä päätöksiä, jotka ennalta ehkäisevät mielenterveyden haasteita -lasten on saatava kouluissa ja varhaiskasvatuksessa riittävästi tukea, kiusaamiseen on puututtava aktiivisesti ja köyhyyttä ja syrjäytymistä torjuttava. Pinjan esittämä valtuustotoivomus hyväksyttiin yksimielisesti ja se kuului näin: ”Valtuusto toivoo, että Espoo keräisi aktiivisesti psykologien näkemyksiä työhön sitouttamista ja uusien psykologien rekrytointia edistävistä keinoista ja hyödyntäisi näitä mahdollisuuksien mukaan nyt ja viestisi niistä hyvinvointialueelle palveluiden siirtymisvaiheessa.”

Myös Inka Hopsu (vihr.) korosti puheessaan varhaisen tuen merkitystä. Inka korosti riittävän pieniä opetusryhmiä, että opettaja ehtii tarttua esimerkiksi kiusaamiseen tai oppimisvaikeuksiin ajoissa, avustaja- ja erityisopetusresursseja ja perhepalveluja. Hän kertoi myös eduskuntakäsittelyssä olevasta hallituksen lakiesityksestä, jonka mukaan oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin tulisi sitovana henkilöstömitoituksena kaikille perusopetukseen ja toiselle asteelle vähintään yksi kuraattori 670:tä oppilasta/opiskelijaa kohti ja yksi psykologi 780 oppilasta/ opiskelijaa kohti 1.8.2023 alkaen.

Käsittelyssä oli myös Inka Hopsun valtuustoaloite melonnan edellytysten parantamiseksi Espoossa. Inka kiitti rakentavasta vastauksesta aloitteeseen ja siitä, että vastausta valmisteltiin yhdessä melontatoimijoiden kanssa. Inka korosti, että harrastajien keskuudessa yksi näkyvä seikka on melontalaiturien puute, erityisesti esteettömiä melontalaitureita ei ole. Inka sanoi, että esitys rantautumisverkostosta on kuitenkin vastauksen mukaan kokonaisuudessaan toteutettavissa lähivuosina.

Karin Cederlöfin (rkp) valtuustoaloite kuljetuspalvelun ongelmien korjaamiseksi herätti valtuutetuissa valtavan huolen palvelujen toimimattomuudesta sekä selvän tahtotilan kuljetuspalvelujen korjaamiseksi. Saara Hyrkkö (vihr.) kertoi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan puheenjohtajana, että asiaa on monesti käsitelty lautakunnassa sekä vaadittu korjauksia, palvelun seurantaa ja vuoropuhelua käyttäjien kanssa. Saara kertoi myös tulevasta palvelun uudesta kilpailutuksesta. Käytin itse myös puheenvuoron tässä asiakohdassa. Korostin puheessani, että Kulkukeskuksen toiminnasta on tullut paljon käyttäjien palautetta huonoista kokemuksista, eikä tältä pohjalta voida jatkaa uudella Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Korostin, että YK:n vammaisten ihmisten oikeuksien sopimus edellyttää osallisuutta ja saavutettavuutta, mutta selvityksen mukaan asiakas ei aina ole saanut yhteyttä Kulkukeskukseen, matkaa on saanut odottaa kohtuuttoman kauan eikä esteettömiä autoja ole riittävästi. Myös kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä käytti puheenvuoron. Hän sanoi, että valtuutettujen esiin nostamat huolet otetaan johtoryhmässä käsittelyyn. Valtuusto hyväksyi myös yksimielisesti Johanna Värmälän (sdp.) toivomuksen, joka kuului näin: ”Valtuusto toivoo, että Espoo edistäisi nykyistä toimivampien kuljetuspalvelujen saamista ja korjaisi kuljetuspalveluissa olevat epäkohdat, jotta ikäihmiset ja vammaiset saisivat turvallisia ja toimivia kuljetuspalveluja.”

Seuraavaksi käsittelyssä oli Inka Hopsun (vihr.) valtuustoaloite kirsikkapuiston perustamisesta Espooseen. Inkan mukaan pandemia-aika on lisännyt asukkaiden ulkoilua ja uudet ulkoilmakohteet ja helposti tavoitettavat ulkoelämykset ovat tervetulleita kasvavaan kaupunkiin. Inkan toivomus hyväksyttiin yksimielisesti ja se kuuluu näin: ”Valtuusto toivoo, että osana kaupunkikeskusten, kuten Espoon keskuksen, kehittämistä etsitään sopiva paikka kirsikkapuistolle siten, että puisto voidaan toteuttaa lähivuosien aikana.”

Käsittelyssä oli myös Risto Nevanlinnan (vihr.) valtuustoaloite kaupunkiviihtyvyyden lisäämiseksi puita istuttamalla. Risto kiitti aloitteeseen annetusta vastauksesta, joka on varsin positiivinen. Riston mukaan vastauksessa on tunnistettu monia tärkeitä asioita kuten vehreyden ja sitä kautta viihtyisyyden lisääminen, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen sekä parempi pienilmasto ja esimerkiksi lämpösaarekeilmiön ehkäiseminen. Risto iloitsi myös Matinkylän Tynnyripuiston huomioimisesta aloitevastauksessa.

Auli Elolahti (vihr.) käytti puheenvuoron koulumatkojen turvallisuudesta, kun käsittelyssä oli Pia Kauman (kok.) valtuustoaloite liikenneturvallisuuden parantamisesta koulujen läheisyydessä. Aulin mukaan koulumatkojen liikenneympäristön turvallisuus on keskeisin edellytys aktiiviselle ja kestävälle liikkumiselle. Hän vetosi tutkimuksiin, joiden mukaan aktiivisesti kuljettu koulumatka lisää päivittäistä kokonaisaktiivisuutta, kohottaa kuntoa sekä pienentää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Auli peräänkuulutti, että kaupunki tarjoaa turvalliset ja sujuvat olosuhteet pyöräilyyn ja jalankulkuun ympäri vuoden. Hänen mukaansa koulumatkojen turvallisuus paranee suunnittelemalla kävelyn ja pyöräilyn väylät ja risteykset sujuviksi sekä alentamalla nopeusrajoituksia.

Risto Nevanlinna (vihr.) puhui, kun käsittelyssä oli Henna Kajavan (ps.) valtuustoaloite valosaasteen vähentämisestä. Risto korosti, että tutkimustiedon perusteella ainakin 88 % Euroopan maapinta-alasta on yöllisen valosaasteen vaikutuspiirissä. Hän kertoi, että valosaasteen haitallisuus on tunnistettu, mutta verrattuna esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja saasteiden luontovaikutuksiin, valosaastetta on tutkittu vielä varsin vähän. Lopuksi Risto kiteytti, että suojelualueilla valosaasteen välttäminen on erityisen tärkeää.

Kiitos mielenkiinnosta valtuuston monipuoliseen keskusteluun! Jos kaipaat lisätietoa keskusteluista ja päätöksistä, voit katsoa valtuuston kokouksen tallenteen Espoon kaupungin verkkosivuilta.