Kokouksen aluksi valtuusto muisti hiljaisella hetkellä edesmennyttä pitkän linjan valtuutettua Leo Hiltusta.

Ennen varsinaisia asioita saatiin selonteko Espoon kaupungin kiinteistöjen rakentamis- ja kunnossapitotilanteesta. Aivan liian monissa Espoon kaupungin kiinteistöissä kuten kouluissa ja päiväkodeissa on sisäilmaongelmia. Etenkin Tapiolan alueen kouluissa on käynnissä varsinainen väistötilaruletti.

Selonteon mukaan kiinteistöjen kunnossapitoon normaalisti varattujen rahojen lisäksi koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseen on tehty erillinen 10 miljoonan euron varaus, jonka käytön yksityiskohdista päätetään kevään kuluessa. Lisäksi selonteossa kiinnitettiin huomiota kiinteistöjen kunnossapitoon vaurioiden korjaamisen lisäksi. Edellisestä korjauskierroksesta on otettu selvästi opiksi, eikä nyt remontoitavien (usein 10-15v sitten viimeksi remontoitujen) tilojen haluta kärsivän uusista kosteus- ja homevaurioista taas muutaman vuoden kuluttua.

Ensimmäisenä varsinaisena asiana käsiteltiin lausunto alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Uudenmaan maakunnassa. Itse asia on kannatattava eli pääkaupunkiseudulle on räätälöity oma ratkaisu elinkeino-, työllisyys ja maahanmuuttopalveluista. Nämä ovat toimineet hyvin pääkaupunkiseudun kuntien omissa käsissä, eikä niitä olla siirtämässä kaupungeilta Uudenmaan maakunnalle.

Keskustelu lipsahti maahanmuuttokeskusteluksi, kun perussuomalaisten valtuutettu Grönroos esitti keskustelun aluksi lausuntoa muutettavaksi siten, että Uudenmaan maakunnan tehtäväksi tulisi laissa asettaa maahanmuuttajien paluumuuton edistäminen ja valtion tulisi lopettaa humanitaarinen maahanmuutto. Pian tämän jälkeen puheenjohtaja joutui jo puuttumaan asiattomaan ja leimaavaan kielenkäyttöön. Grönroosin Esitykset hylättiin.

Vihreiden Tiina Elo kiinnitti puheenvuorossaan huomiota vaikeasti työllistyville tarkoitettujen palveluiden saatavuuteen ja laatuun, kun kasvupalveluita ollaan viemässä markkinoille. Miten varmistetaan, että palvelut linkittyvät saumattomasti esimerkiksi aikuissosiaalityöhön, joka on siirtymässä sote-uudistuksen myötä maakunnalle? Tämän palvelukokonaisuuden hallinta on erityisen kriittistä heille, jotka tarvitsevat monenlaista apua ja tukea. Koska suuri osa palveluista on tarkoitus yhtiöittää, on muistettava, että palveluja tuottavien yritysten tavoitteena on tuottaa omistajilleen voittoa, mikä johtaa helposti osaoptimointiin, jos emme tarkkaan tiedosta, mitä palveluita ostamme.

Lopuksi Tiina Elo esitti poistettavaksi lausunnosta kappaleen, jonka mukaan Espoon mielestä maakunnassa hyväksyttävä maakuntakaava ei enää muodostaisi oikeusvaikutusta kuntien yleis- ja asemakaavoitukseen. Tai kuten Tiina puheenvuorossaan totesi: ”Ylikunnallisella maankäytön suunnittelulla on tärkeä merkitys seutujen kestävän rakentumisen kannalta ja maakuntakaava on siihen ohjaava väline.” Valitettavasti esitys hylättiin.

Valtuuston jo kolme vuotta sitten tekemä päätös Suviniityn päiväkodin rakentamisesta ei ole edennyt, koska yhtään hankkeen budjettiin mahtuvaa tarjousta ei ole saatu. Nyt päiväkodin hankesuunnitelmaa esitettiin päivitettäväksi karsimalla siitä neuvolatilat.

Mm. vihreiden valtuutettu Henna Partanen ihmetteli, miksi esimerkiksi liikuntatilahankkeiden ja metron kustannusylityksiin kyllä löytyy rahaa, mutta Espoon keskukseen sijoitettavan neuvolan kustannusylitykseen ei. Kokoomuksen valtuutettu Paattiniemi teki lisäysesityksen, että nyt hankkeesta pois jätettävät neuvolatilat on toteutettava erillisenä hankkeena ja vanhojen neuvolatilojen sisäilmanongelmat on ratkaistava välittömästi. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Tapiolan keskustan asemakaavasta keskusteltiin pitkään. Vastakkain oli Tapiolan menneisyyden muistelu ja tulevaisuuden elinvoiman parantaminen. Keskustelun aikana ei kuitenkaan tehty muutos- eikä toivomusesityksiä.

Esityslistasta valtaosa koostui vastauksista valtuutettujen tekemiin kysymyksiin ja aloitteisiin, ensimmäisenä valtuutettu Jaana Jalosen (kok) valtuustoaloite harrastustakuusta syrjäytymistä vastaan. Vastausta pidettiin yleisesti hyvänä, ainoastaan sen keskittymistä liikuntaharrastuksiin kritisoitiin. Valitettavasti paitsi espoolaisessa myös suomalaisessa keskustelussa nuorten harrastuksista kaikuu edelleen vanha ajatus, että vain liikuntaharrastukset ovat oikeita harrastuksia.

Vihreät esittivät vastaukseen kaksi toivomuspontta. Saara Hyrkkö esitti toivomuksessaan, että uusilla asuinalueilla ja vanhojen täydennysrakentemisessa otettaisiin jo suunnitteluvaiheessa lasten ja nuorten harrastustoiminnan tarpeet huomioon. Nyt harrastusten tarpeisiin havahdutaan yleensä vasta jälkikäteen. Henna Partasen toivomuksessa esitettiin kartoitettavaksi sopivia tiloja erityisesti matalan kynnyksen kulttuuriharrastuksille. Liikuntaharrastuksissa on jo ymmärretty, että kilpaurheilun rinnalle tarvitaan höntsäliikuntaa. Sama pätee myös kulttuuriharrastuksiin. Molemmat toivomukset hyväksyttiin.

Matinkylän terveyskeskuksen tilanteesta oli tehty valtuustoaloitteen lisäksi kaksi valtuustokysymystä. Kysymys on terveysaseman peruskorjauksen aikataulusta, jonka avaaminen on herättänyt epävarmuutta sekä alueen asukkaissa että terveysaseman henkilökunnassa. Peruskorjauksen aikataulua mutkistaa terveyspalveluiden siirtyminen sote-uudistuksen yhteydessä maakuntien vastuulle ja valinnanvapaus, joka siirtää osan terveyspalveluiden käyttäjistä alueen yksityisten terveyasemien asiakkaiksi. Vastauksissa todettiin, että terveyspalveluiden katkoton saatavuus turvataan, mutta sisäinen ja ulkoinen viestintä tilanteesta ei ole täysin onnistunut. Vastaukset hyväksyttiin yksimielisesti ilman toivomuksia.

Valtuusto keskusteli kuntavaalien jälkeisessä väsymyksessä poikkeuksellisen ripeästi, ja saimme illan aikana käsiteltyä yhteensä 15 asiaa. Vain valtuustokysymys kaupungin toimintojen ulkoistamisesta jäi pöydälle vanhan valtuuston viimeiseen kokoukseen, kun puheenjohtaja noin kello 11 päätti kokouksen.