Espoon valtuusto kokousti ensimmäistä kertaa vuonna 2021 maanantaina 25.1.
Asialistalla oli koulu- ja päiväkotihankkeita, sekä asemakaavoja ja niiden muutoksia. Valtuutetuista Yrjö Rossi, Johanna Värmälä ja Tiina Elo olivat täyttäneet pyöreitä vuosia. Koronatilanteesta huolimatta valtuusto muisti päivänsankareita ja kukin pitkän linjan valtuutettu piti lyhyen puheenvuoron omasta vaikuttajaurastaan Espoon valtuustossa.

Vihreiden kaupunginvaltuutettuna 12 vuotta toiminut kansanedustaja Tiina Elo puhui kauniisti siitä, mikä häntä on ajanut vaikuttamaan: ”Halusin valtuustoon suojelemaan luontoa ja viheralueita, vauhdittamaan ilmastotyötä, edistämään pyöräilyä ja joukkoliikennettä, rakentamaan viihtyisää kaupunkia, lisäämään päätöksenteon avoimuutta ja parantamaan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Paras syntymäpäivälahja olisi allekirjoittaa minun ja Mikki Kausteen yhdessä jättämä Valtuustoaloite luontoratkaisujen vauhdittamiseksi.”
Paljon onnea Tiina Elo ja lämmin kiitos työstäsi paremman Espoon puolesta!

Elon ja Kausteen aloitteen lisäksi valtuustossa jätettiin Johanna Karimäen Valtuustoaloite aurinkoenergian edistämiseksi sekä Mikki Kausteen ja Inka Hopsun Valtuustoaloite Henttaan kylätalon korjaamisesta ja vuokraamisesta partiolaisten, yhdistysten ja asukkaiden käyttöön.

Valtuuston kokouksessa oli ensimmäistä kertaa käsittelyssä myös Mari Anthonin ja Ekim Özdemirin vuonna 2017 jättämän aloitteen seurauksena Espoon nuorisovaltuuston aloitteet ja kannanotot. Niitä esitteli nuorisovaltuuston viime vuoden puheenjohtaja Lauri Hietanen. Nuorisovaltuusto oli vuonna 2020 tehnyt aloitteita maksuttomasta ehkäisystä, nuorten äänestysaktiivisuudesta kuntavaaleissa ja paremmista kierrätysmahdollisuuksista kouluissa. Väistyvä puheenjohtaja Hietanen muistutti valtuustoa siitä, että nuorten äänen on tärkeä kuulua myös maakunnan tasolla. ”Maakuntavaltuustossa pitää olla nuorisovaltuustolle oma edustaja”, Hietanen linjasi. Pääkaupunkiseudun nuorisovaltuustot olivat myös yhdessä ottaneet kantaa siihen, ettei koronatilanteesta huolimatta HSL:n lippujen hintoja tulisi nostaa.

Vihreiden Inka Hopsu esittikin toivomuksen, jonka valtuusto yksimielisesti hyväksyi. Toivomuksessa esitettiin, että Espoon edustajat vaikuttavat HSL:n suuntaan, että joukkoliikenteen lipunhintoja ja reittejä uudistettaessa HSL kuulee suurta julkisen liikenteen käyttäjäryhmää nuoria aktiivisesti ja laajasti.
”Joukkoliikenteen käyttäjinä nuoret ovat merkittävä ryhmä, mutta liian usein heidän näkemyksensä ei tule kuulluksi joukkoliikennettä kehitettäessä”, Hopsu sanoi.

Nuorisovaltuuston aloitteiden ja kannanottojen käsittely herätti myös laajempaa keskustelua. Nuorisovaltuuston linjaa useasti puolustanut Mari Anthoni kritisoi sitä, miksei nuorten aloitteita käsitellä silloin, kun ne ovat ajankohtaisia ja miksei niihin laadita viranhaltijoiden vastauksia.

”Jotkut epäilivät, että nuoret tehtailisivat aloitteita niin paljon, ettei niiden käsittelyyn olisi aikaa. Nuoret ovat osoittaneet jälleen kerran näillä aloitteilla, että niitä on syytä käsitellä arvokkaasti. Aloitteisiin tulisi saada virkavastuulla annettu vastaus, josta me sitten voisimme keskustella täällä valtuustossa. Malli, jossa aloitteet tuodaan vain kerran vuodessa tiedoksi valtuustolle ei ole paras malli, mihin me pystymme”, Anthoni linjasi.

Myös alkuperäisen aloitteen toinen tekijä Ekim Özdemir oli Anthonin kanssa samoilla linjoilla: ”Erinomaisia aloitteita, nuorisovaltuusto on ollut ajan hermolla. Espoon nuorisovaltuuston asema on muihin kaupunkeihin verrattuna esimerkillinen, mutta aina tulee kehittää malleja paremmiksi nuoria itseään kuunnellen”, Özdemir totesi.

Keskustelun lopuksi Saara Hyrkkö esitti vielä kaikille pohdittavaksi tärkeän haasteen: ”Mikä olisi seuraava konkreettinen askel, jolla saadaan entistä laajemman lasten ja nuorten joukon ääni kuuluviin. Olisi tärkeää, että ihan jokainen lapsi ja nuori – taustasta ja iästä riippumatta – kokee, että heidän mielipiteellään on merkitystä”, Hyrkkö sanoi.

Valtuusto hyväksyi Espoonlahden päiväkoti 2:n hankesuunnitelman. Vihreiden Pinja Nieminen kiteytti hyvin, miksi hanke on esimerkillinen: ”Tämä on kolmesta syystä erityisen hyvä hanke. Ensiksikin jo siksi, että meillä on kova tarve uusille varhaiskasvatuspaikoille Espoonlahdessa, ja tämä päiväkoti rakentuu todella keskeiselle paikalle. Varhaiskasvatuspaikan sijainnilla on huomattava vaikutus perheen arjen sujuvuudelle. Toiseksi rakennuksen tilat on tarkoitus tehdä niin monikäyttöisiksi, että niitä voidaan ilta-aikaan käyttää myös kuntalaisten kulttuuritiloina. Juuri tämän tyyppisiin ratkaisuihin meidän tulisi yhä useammin pyrkiä, että kaikista tiloista saadaan maksimaalinen hyöty. Kolmanneksi tässä on hyvää se, että samaan rakennukseen tulee sekä suomen- että ruotsinkieliselle varhaiskasvatukselle tiloja. Tämä ei missään nimessä vaaranna sitä, että ruotsinkieliset ryhmät saavat varhaiskasvatusta ruotsiksi. Tämä on periaate, josta ei edes voi joustaa. Uskon kuitenkin, että parhaimmillaan tässä voidaan saada kokemuksia elävästä kaksikielisyydestä ja lisätä kiinnostusta ruotsin kieltä kohtaan.”

Yksi illan pisimmistä keskusteluista virisi Kalajärven koulun, päiväkodin ja nuorisotilan uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksymisestä. Vihreiden Henna Partanen korosti, että Vihreät ovat systemaattisesti puolustaneet Kalajärven koulun sisäliikuntatiloja sekä energiatehokkaita ratkaisuja, jotka nyt valitettavasti ovat investointiohjelmasta karsiutuneet.

”Kalajärvi on kasvava kaupunkikeskus, eikä Pohjois-Espoossa ole liiaksi liikuntapalveluja. Koulun hallin toteuttaminen suurempana olisi minusta ollut perusteltua alueellisen yhdenvertaisuudenkin näkökulmasta, ja sen vuoksi me Vihreät äänestimme Tila- ja asuntojaostossa laajemman salin puolesta. Tila- ja asuntojaostossa esitin myös, että mukaan olisi otettu hankkeesta nyt karsittavaksi esitetyt aurinkosähkö- ja maalämpöjärjestelmät”, Partanen sanoi. Partanen jätti vielä toivomuksen, jonka valtuusto yksimielisesti hyväksyi. Toivomuksessa esitettiin, että rakennussuunnittelussa huomioidaan mahdollisuus lisätä kohteeseen jälkikäteen aurinkopaneelit, mikäli kaupunki näin myöhemmin päättäisi. Vihreät kuitenkin kannattivat hankkeen hyväksymistä, jotta rakentaminen pääsee alkamaan jo tänä vuonna, ja projekti voisi valmistua suunnitellussa aikataulussa vuonna 2024.

Myös Kaitaan metrokeskuksen asemakaavan muutoksen hyväksyminen herätti runsasta keskustelua. Vihreiden Henna Partanen jätti kaksi toivomusta, jotka niin ikään valtuusto yksimielisesti hyväksyi. Toivomukset käsittelivät liito-oravien latvusyhteyksien huomioimista myös s-1 ja VL-1 ulkopuolisilla kaava-alueen osilla sekä rakentamisen alle jäävän metsän säästämistä luonnontilaisena niin pitkään kuin se on rakennushankkeiden etenemisen kannalta mahdollista.

Keskustelun aikana koko Kaitaan metrokeskuksen asemakaavaa esitettiin kuitenkin palautettavaksi. Silloin Mikki Kauste muistutti valtuustoa siitä, että Espooseen muuttavat perheet nimenomaan hyvien palveluiden ja kulkuyhteyksien vuoksi.  Myös Jyrki Kasvi muistutti valtuustoa ”isosta linjasta”. ”Haluammeko olla rakentamassa joukkoliikenteen varassa toimivaa kaupunkia vai olemmeko rakentamassa amerikkalaista pientaloaluetta, joka nojaa vain autoihin ja peittää alleen kaiken luonnon”, Kasvi kysyi ja muistutti, että ainakin ennen koronakriisiä kaupungistuminen oli vallitseva trendi. ”Ihmiset muuttavat työn ja opiskelun perässä kaupunkeihin. Jonnekin on silloin rakennettava tiheästi ja tiiviisti ja metron ympäristö on juuri silloin siihen parhaiten sopiva alue”, Kasvi tiivisti. Johanna Karimäki puolestaan muistutti, että alueella on ainutlaatuinen luonto, jonka luontoarvoja on aiemminkin puolustettu. On tärkeää kaavoittaa niin, että kun alue toteutuu, mahdollisimman paljon lähiluontoa säilyy”, Karimäki toteaa.

Miilukorpi II, asemakaavaa Vihreät esittivät palautettavaksi. Palautusesityksen tehnyt Henna Partanen kommentoi kaavaa:”Maakuntakaava eli Uusimaa-kaava 2050 on hyväksytty maakuntavaltuustossa viime elokuussa. Siinä Miilukorven alueelle osoitettiin suojelualueita sellaisiin kohtiin, joissa katsottiin useiden eri luontoselvitysten perusteella olevan maakunnallisesti arvokasta luontoa. Tiedän, että moni myös toivoo asemakaavan pikaista etenemistä. Siksi itselleni ensisijainen ratkaisu olisi palauttaa kaava uudestaan valmisteltavaksi ja muokata sitä niin, että luontoarvot huomioidaan nyt esitettyä paremmin. Myös kaavan valmistumista odottaville varmasti se pahin ratkaisu olisi hyväksyä kaava, joka kaatuisi oikeudessa”, Partanen vetoaa.

Myös Vihreiden Risto Nevanlinna on tiukkana Miilukorven asemakaavasta: ”Miilukorven asemakaava sijaitsee Nuuksion eteläosan järviylängöllä, ne on selvityksessä todettu maakunnallisesti merkittäviksi luontokohteiksi. Suojeluvarauksella varustetut alueet tulee huomioida asemakaavassa. Nyt niin ei ole tapahtumassa”, Nevanlinna jatkaa. Johanna Karimäki muistuttaa, etteivät Vihreät vastusta pientalojen kaavoittamista, vaan että tämän kaavan kohdalla on luontoarvojen kannalta korjattavaa. ”Kaavoittamisen tulee olla ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää, jotta kaavat saavat lainvoiman”, Karimäki kiteyttää. Samaa linjaa Saara Hyrkkö: ”Vastuullista on tehdä kerralla kunnollista, sellaista kaavaa, joka vastaa espoolaisten tarpeisiin ja jossa pidetään myös luonnosta huolta. Se on vihreää kaavoitusta, jonka takana on helppo seistä.” Valtuusto päätyi kuitenkin Vihreiden vastustuksesta huolimatta äänestämään kaavan etenemisen puolesta. Joukko Vihreitä valtuutettuja jätti asiasta eriävän mielipiteen.

Viimeisenä asialistassa päästiin Keilahdenportin asemakaavan muutoksen hyväksymiseen. Kaava-alueella puhututti erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus. Mikki Kauste kertoi, että: ”Jalankulkijat ja pyöräilijät ovat antaneet melko karua palautetta alueen turvallisuudesta. Alueella on hyvin vaarallisia alueita, joissa on kuolleita kulmia, joissa on törmäysvaara.” Kauste jättikin toivomuksen, jossa Keilalahdenportin asemakaavan välittömässä vaikutuspiirissä sekä myös koko Keilaniemen rakentuvalla alueella kiinnitetään erityistä huomiota jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuteen ja pyritään parhaalla mahdollisella tavalla noudattamaan tuoreita Väyläviraston pyöräliikenteen suunnitteluohjeita. Myös Tiina Elo muistutti, että alueen turvallisuudesta on aiemminkin jo tehty valtuustoaloitteita: mm. hän on esittänyt, että alueen valaistukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota.  Kausteen toivomus hyväksyttiin yksimielisesti. Toivottavasti Keilaniemen rakentuvalla alueella on pian entistä turvallisempi liikkua.

– Verna Finström, 
varavaltuutettu