Espoon Vihreät – Vihreät muuttavat maailmaa, jotta elämä maapallolla voi kukoistaaValtuuston kokous oli kyllästetty lukuisilla valtuustoaloitteilla ja valtuustokysymyksillä. Ilta venyi pitkäksi, koska kaikki asiat oli määrä käsitellä tässä kokouksessa ilman takarajoja. Harmi etten muistanut ottaa makuupussia mukaan, mietin, mutta muistutin itseäni saman tien, ettei sellaiselle ole koskaan ollut näissä hommissa käyttöä. Yleensä valtuuston keskustelut vievät mukanaan ja niin sitä aina huomaa istuvansa tiiviisti paikallaan vilkasta keskustelua seuraten. Espoolaisvaltuutetut ovat hyvin keskustelunhaluista väkeä, joskus jopa rasittavuuteen asti. Seuraavassa joitakin poimintoja pitkän illan keskustelunaiheista.
Huolta koulujen sisäilmaongelmista
Valtuuston kokouksen alkupuolta puhuttivat koulujen jatkuvat sisäilmaongelmat ja korjausrakentamisen hoitaminen. Käsittelyssä oli rakennettavan uuden Karhusuon koulun hankesuunnitelman hyväksyminen. Karhusuon koulu on yksi esimerkki Espoota vaivaavasta koulujen kunto-ongelmasta.
Keskustelussa haluttiin löytää ratkaisuja koko vyyhtiin ja siksi keskustelu lainehti laajemmin koulurakentamisen ympärillä. Kokouksessa jätettiin myös valtuustoryhmien puheenjohtajien muotoilema yhteinen valtuustokysymys, jossa perätään erilaisia skenaariota ja rahasummaa, jolla koulut saataisiin kuntoon ja samalla vastattua myös kasvavan oppilasmäärän tilatarpeeseen.
Tiina Elo
Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja tilajaoksen puheenjohtaja Tiina Elo oli sitä mieltä, että jatkossa terveydensuojelunäkökulmaan on paneuduttava entistä paremmin sen lisäksi että rakennuksia pannaan kuntoon. Elo totesi, ettei pidä lähtemään korjaamaan väkisin sellaista, mikä on korjauskelvotonta. Elo korosti, ettei hyvästä suunnittelusta pidä tinkiä. Karhusuon koulun tiloihin esimerkiksi tulee jatkossa kirjasto ja monipuolista kuntalaiskäyttöä.
Korjausrakentamisessa tilanteen pitkittäminen johtaa Elon mukaan kalliisiin ja ennakoimattomiin väistöihin. Elo muistutti, että hyvä suunnittelu maksaa itsensä takaisin.
Mari Anthoni
Mari Anthoni vetosi valtuutettuihin todeten, että hoidetaan edes yksi asia tässä valtuustossa kuntoon ja ratkaistaan sisäilmaongelmat. Espoolla ei ole Anthonin mukaan varaa siihen, että koululaiset ja oppilaat sairastuvat kouluissa. Anthonin mielestä ei pidä säästää niin, että erilaiset tunnelit, areenat ja kentän laidan kopit menevät järjestyksessä koulukorjausten ohi.
Lisäksi Anthoni korosti vanhemmille viestimisen tärkeyttä. Asioita ei pidä peitellä. Se, ettei viestitä, lisää huhuja ja vääriä tietoja. Siksi vanhemmille olisi kerrottava asioista avoimesti ja reaaliaikaisesti.
Rakentamisen laatua on puitu ennenkin
Jyrki Kasvi
Jyrki Kasvi muistutti, ettei koulujen huono kunto ole uusi ilmiö. Jo vuosisadan vaihteessa teknisessä lautakunnassa jouduttiin teettämään kaikkien koulujen kuntokartoitukset johtuen vakavista sisäilmaongelmista. Tuolloin kävi ilmi, että 1970-90 -luvulla rakennetut koulut olivat lahoamassa yhtä aikaa. Sen sijaan 1950 -lukujen rakennukset olivat kunnossa. Nykyisten rakennusmääräysten ja energiatehokkuuden taakse ei siis voi Kasvin mukaan mennä piiloon. Suomalaisen rakentamisen laatu on Kasvin mukaan valitettavan huono.
Keskustelu eteni johtamiseen ja prosesseihin. Tilaaja-tuottajamallissa käyttäjistä, eli käytännössä koulun rehtoreista tuli erilaisten lippusten ja lappusten täyttäjiä ja työn tilaajia. Tiina Elo muistutti, että kiinteistöliikelaitos on nyt yhdistetty tilapalveluihin ja tilaaja-tuottajamalli on purettu. Tätä nykyä tilojen hallinta on yksissä käsissä ja tilapalveluissa on uusi toimitusjohtaja. Johtamiseen ja prosesseihin on Elon mukaan kiinnitetty huomiota.
Henna Partanen muistutti, että rakennuksia pitää ylläpitää ja että korjausrahat eivät ole olleet riittäviä.
Katse siirtyi myös toimintatapojen kehittämiseen sekä talouteen. Kokoomuksesta laskeskeltiin, että jos 20 koulua korjataan ja ne maksavat 30 miljoonaa euroa, kuten Karhusuon koulu, korjaushanke maksaisi yhteensä 600 miljoonaa. Se merkitsisi kuulemma, että veroprosenttia olisi nostettava 2,5 prosenttiyksikköä ja veron korotuksia on kokoomuksessa perinteisesti paheksuttu.
Kokoomuksen Sanna Lauslahti sen sijaan tunnusti, että korjausvelan hoitamiseen tarvitaan rahoitus. Hän mainitsi, että keinoja ongelman ratkaisemiseksi ovat priorisointi, rahastonpurut, kuluihin vaikuttaminen sekä myös määräaikainen veroprosentin nosto. Tässä hän siis poikkesi joidenkin ryhmätovereidensa verokannasta. Saa siis nähdä, miten talousarvioneuvotteluissa asialle käy.
Valtuustokysymyksellä selvyyttä korjauskustannuksiin
Inka Hopsu
Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varapuheenjohtaja Inka Hopsu oli valmistelemassa valtuustoryhmien kysymystä sisäilmaongelmista. Kysymys jätettiin kokouksen aikana. Kysymys tähtää siihen, että päätöksentekoa varten saataisiin kunnon selvityksiä ja laskelmia. Hopsu kertoi, että opetuslautakunnalla ja tilajaoksella on ollut hyvä yhteistyö ja että tieto kulkee. Kehysneuvotteluissa on päätettävä, miten ongelmia lähdetään ratkomaan.
Valtuustoryhmien kysymyksessä perätään tulevaa päätöksentekoa varten skenaariota ja rahasummaa, jolla saadaan kirittyä ongelma kiinni. Kysymyksessä nostetaan esiin valtuuston vuonna 2012 solmima valtuustosopimus, jossa jo edellytettiin sisäilmaongelmien tarkkaa kartoitusta ja haltuunottoa.
Korjausvelkaa ei ole kuitenkaan saatu hallintaan ja väistötiloiksi on jouduttu hankkimaan siirtokelpoisia tiloja. Toinen haaste on vastata oppilas- ja opiskelijamäärien kasvuun. Suomenkielisen opetuksen oppilasmäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 3300 oppilaalla. Koulutilaa tarvittaisiin lisää 9-10 koulun verran.
Kysymyksessä pyydetään selvittämään väistötilajärjestelyjen vaihtoehdot ja kustannukset. Lisäksi pyydetään arviota rahasummasta erilaisilla skenaarioilla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Myös korjausrahoituksen erilaiset vaihtoehdot, kuten rahasto, yhtiöittäminen ja muut mallit tulisi selvittää.
Tiistilän aluetta tiivistetään
Lukuisten kysymysten ja aloitteiden lomassa valtuusto päätti myös asemakaavamuutoksesta Tiistilän alueelle. Alue sijaitsee lähellä metroasemaa ja sen myötä Espoon asunnot voi rakentaa lisää asuntoja.
Risto Nevanlinna
Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Risto Nevanlinna kertoi, että kyseessä on fiksu hanke, jossa toteutetaan järkevää tiivistämisrakentamista. Hän korosti, että ennakkoluulottomia hankkeita tarvitaan niin Matinkylässä kuin monessa muussakin Espoon kolkassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kaavamuutoksesta yksimielinen.
Nevanlinnan mukaan on käynyt ilmi, että alueen asukkailla on ollut epäselvyyksiä siitä, miten ja missä vaiheessa kaavoitukseen voi puuttua. Tässä kaupungilla olisi Nevanlinnan mielestä varaa skarpata. Asukkaat pitää hänen mielestään saada jatkossa paremmin mukaan ja osallisiksi kaavoitusprosessin.
Valtuustoaloite Nupurin alueen vesihuolto-ongelmista
Valtuustossa päästiin keskustelemaan myös vesien pilaantumisesta Pohjois-Espoon alueella. Asia oli esillä Veera Ruohon (perus) aloitteesta.
Henna Partanen
Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Henna Partanen totesi, että virkamiesten on otettava vastuu puhtaan käyttöveden saamiseksi Mustapurontien asukkaille. Ruduksen jatkolouhintojen uusi ympäristölupa tulee velvoittamaan Rudusta teettämään kaivokortit lähialueen kaivoista sekä selvittämään räjähdysten vaikutukset kaivovesien laatuun. Jatkuvien selvitysten teettäminen ei kuitenkaan auta asukkaita heidän arjessaan.
Partanen kertoi erään asukkaan kirjeestä. Asukas kertoi, ettei vesi kelpaa enää juomiseen, ruuanlaittoon, tiskaamiseen tai edes pesemiseen. Vedet on kannettava kanisterissa kilometrin päästä. Suihkussa on käytävä ystävien luona tai uimahallissa. Kaivovesi on saastunutta ja asuminen vuoden ajan ilman juoksevaa vettä on osoittautunut hankalaksi.
Partanen vetosi, että kaupungin tulisi auttaa asukkaita hankkimaan jälleen puhdasta vettä.
Valtuusto hyväksyi äänestyksen jälkeen Vera Ruohon toivomusesityksen, jonka mukaan kaupunginhallituksen tulisi mm. selvittää, voisiko Rudus Oy:n velvoittaa vastaamaan räjäytystensä vaikutusalueen vesihuollon järjestämisen kustannuksista. Lisäksi valtuusto hyväksyi toivomuksen, jonka mukaan alueen vesihuollon tilannetta on seurattava sekä tarkennettava kunnallistekniikan rakentamisen kiireellisyysjärjestystä.
Vastuullisista hankinnoista ja ostopalveluista
Saara Hyrkkö
Illan pimeinä tunteina päästiin keskustelemaan myös vastuullisista hankinnoista sekä ostopalveluiden ja ulkoistusten periaatteista. Kaupunginhallituksen jäsen Saara Hyrkkö korosti, ettei ulkoistaminen ole mikään taikasana: se vaatii erinomaista valvontaa siinä missä oma toiminta edellyttää erinomaista johtamista.
Hyrkkö kiinnitti huomiota siihen, että kaupungin väestömäärä ja palvelujen tarve ovat kasvaneet, mutta henkilöstömäärä on pysynyt ennallaan. Samalla ostopalveluiden osuus on kuitenkin kasvanut. Onko henkilöstömäärän vahtiminen johtanut ostojen harkitsemattomaankin lisäämiseen? Viranhaltijapäätöksinä tehdyt ostopäätökset hautautuvat usein valvottavien päätösten kansioon ja niihin ei aina huomata puuttua. Hyrkön mielestä olisi syytä tarkastella viranhaltijoiden hankintavaltuutta. Hyrkkö muistutti myös, että ostamisosaamisessa olisi vielä opittavaa. Hän pohti, onko esimerkiksi hankintojen sanktiointi ollut riittävää, kun kosteusongelmia on löytynyt uusistakin rakennuksista.
…ja vielä turvapaikan hakijoista
Inka Hopsu puhui vielä illan päätteeksi aloitteestaan, jossa perättiin toimia syksyllä tulleen suuren turvapaikanhakijajoukon auttamiseksi. Espoo otti Hopsun mukaan suuren vastuun yksin maahantulleista alaikäisistä nuorista. Tällä hetkellä heitä on Espoossa noin 200 ja todennäköisesti he tulevat saamaan oleskeluluvan. Tämän hetken akuuteimpia ratkaistavia asioita on löytää heille perheryhmäkotipaikkoja. Espoon vihreiden kannanoton voit lukea täältä.
Valitettavasti jotkut valtuutetut sortuivat myös vähemmän ymmärtäväiseen puheenparteen, jossa ei tunnettu ymmärrystä vaaroja paenneiden lapsien tilanteesta. Vierustoverini Jyrki Kasvi tuhahtikin, että miinoittaako Välimeri pitäisi? Kun kaikkein penseimpiä puheita kuuntelimme. Onneksi Saara Hyrkkö jaksoi nostaa vielä esiin inhimillisyyden ja ihmisoikeudet, lapset ja perheet hädässä, joita voimme auttaa.
Päätän raporttini tähän. Kello on 00:12, mutta kokous vielä jatkuu jokusen tovin.
Raportin kirjoitti Susanna Rahkonen
