Espoon uusi kaupunginvaltuusto aloitti työnsä kokoontumalla kauden ensimmäiseen kokoukseensa 30.8.

Peräti kolmekymmentäkolme 75:stä valtuutetusta on uusia ja kokouksen tunnelma ainakin meidän ryhmässä on odottava ja innokas. Paikan päälle valtuustotalollekin saapuu pitkästä aikaa ehkä noin kolmasosa valtuutetuista. Kokous pidettiin hybridimuodossa.

Ensimmäisen kokouksen isoimman osan lohkaisevat aina henkilövalinnat eri toimielimiin. Paikat on kuitenkin neuvoteltu etukäteen vaalituloksen mukaisesti pisteytysjärjestelmän avulla, eikä Espoossa ole tavattu nähdä äänestyksiä paikkajakoon liittyen. Kokouksen avaa valtuuston vanhin ja sitten hetimmiten valitaan valtuustolle uusi puheenjohtaja. Tälle vuodelle nuijaan tarttuu meidän Henna Partanen.

Hennan hieno avauspuhe painottaa yhteistyön ja kompromissien tärkeyttä, kaikkien espoolaisten näkemysten kuulemista ja luontoarvoja. Katso Hennan puhe täältä!

Seuraavaksi valitaan kaupunginhallitus puheenjohtajistoineen. Kokoomus on päättänyt antaa nuoremmalle polvelle valtaa ja valinnut puheenjohtajaksi Henrik Vuornoksen. Meiltä puheenjohtajistoon palaa Tiina Elo.

Pitkän henkilövalintalistan jälkeen (vihreiden paikka löytyy täältä) päästään jatkamaan kokouksen muutamien sisältökysymysten käsittelyä.

Metsolan päiväkodin hankkeen hinta kohoaa mm. hulevesivaatimusten ja kilpailutilanteen vuoksi. Nousevista hankehinnoista on tullut arkipäivää Espoossa. Valitettavaa on, että viime kädessä investointiohjelmasta sitten tipahtaa kohteita pois.

Kaksi valtuustokysymyksistä käsittelee viihtyisää, laadukasta ja toimivaa kaupunkirakentamista. Meiltä puheenvuorot käyttävät Risto Nevanlinna, Tiina Elo ja Johanna Karimäki.

Johanna nostaa tärkeän ja kasvavan kohderyhmän muistisairaat: ”Muistiystävällinen kaupunki on esteetön ja siellä on helppo liikkua. Kaupunkisuunnittelussa  pitää lisäksi huomioida asukkaiden osallistaminen jo varhaisessa vaiheessa.”

Tiina muistuttaa asetetuista tavoitteista:
”Juuri päättyneelle valtuustokaudelle asetimme tavoitteeksi, että sisäilmakohteita ja hätäväistöjä on nolla. Tätä kohden onkin määrätietoisesti edetty varhaisella puuttumisella ja koulukorjauksia vauhdittamalla. Tila- ja asuntojaoston juuri valittuna puheenjohtajana näen, että tulevalla kaudella Tilapalveluissa on jatkettava määrätietoista työtä sen eteen, että rakennusvirheiden määrä saadaan kaupungin rakennus- ja korjaushankkeissa painettua nollaan. Tämän lisäksi on varmistettava, että mahdollisiin virheisiin reagoidaan takuuaikojen puitteissa, jotta korjauskustannukset eivät jää kaupungille.”

Illan eniten keskustelua herättävä aihe on Saara Hyrkön aloite teinineuvoloista.

Saara kertoo iloitsevansa, että palvelun saatavuus on lisääntynyt, mutta muistuttaa jatkotyön tarpeista:

”Olen todella iloinen, että Espoossa on nyt laajennettu perheneuvolan ikähaarukkaa eli nostettu ikärajaa 13 vuodesta 18 vuoteen. Uskon että se tulee todella tarpeeseen ja pidän tärkeänä, että perheet myös saavat tästä mahdollisuudesta tietoa. Erityisesti osana koronakriisin jälkihoitoa on huolehdittava siitä, että tukea perheille on saatavilla myös ihan käytännössä, ei vain paperilla.

Samaan aikaan kannan huolta siitä, onko kynnys tuen ja avun ääreen hakeutumiselle edelleen liian korkea. Itse ajattelen, että mieluummin tarjotaan tukea liian monelle perheelle hyvissä ajoin kuin liian harvalle liian myöhään.

Tavoitteena tulisi olla, että apua ja tukea vanhemmuuteen olisi saatavilla kaikille matalalla kynnyksellä – ja että vanhemmuuden murroshetkien äärelle pysähtyminen olisi yhtä itsestäänselvää kuin neuvolakäynti vauvan kanssa.”

Elli Keisteri-Sipilä kertoo ensimmäisessä valtuustopuheessaan oman perheen positiivisista palvelukokemuksista:

”Samassa tilanteissa olevilta  perheiltä saa näkökulmia uuteen elämänvaiheeseen. Pohdin, että voiko teini-ikäisten perheitä aktivoida alueellisesti yhteen. Vertaistuki on äärimmäisen toimiva tapa tukea.” Elli kertoi, että hänellä on käynyt tuuri kun tutustui  neuvolan perhevalmennuksessa  5 perheeseen 14 vuotta sitten. Ystävyys jatkuu ja vertaistuki teini-iän haasteisiin ja iloihin on tärkeää.

Myös Pinja Nieminen korosti, että on erittäin hyvä, että perheneuvolan palvelut ovat tänä vuonna laajennettu koskemaan myös teini-ikäisiä. Hän muistutti, että juuri murrosikä on kriittistä aikaa esimerkiksi mielenterveyden häiriöiden puhkeamisen suhteen ja esimerkiksi syömishäiriö tai koulua käymättömyys haastaa koko perheen vuorovaikutusta ja jaksamista.

Lopuksi hän nosti myös muiden nuorten palveluiden merkitystä: ”Nuorten ja perheiden jaksamista tuetaan myös toiminnoilla ja palveluilla, jotka eivät ole varsinaisesti vanhemmille suunnattu. Opetuksen ja koulu- ja opiskeluhuollon hyvä resursointi on myös hyvin tärkeää. Myös neuropsykiatrisista haasteista kärsivien lasten ja perheiden tukipalveluita sekä oppimisympäristöjä tulisi kehittää. Kaiken kaikkiaan perheiden hyvinvointia tuetaan sekä universaaleilla, laajasti väestöön suunnatuilla keinoilla että kohdistetuilla erityispalveluilla.”

Seuraava valtuusto kolkutteleekin jo nurkan takana, myös Espoo-tarinan eli strategian työstö jatkuu valtuustoseminaareissa pitkin alkusyksyä. Saa olla yhteydessä toiveista sen suhteen!

Inka Hopsu
Kansanedustaja, vihr.
Espoon vihreän valtuustoryhmän pj