Espoon kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2022 talousarviosta kokouksessaan 8.12.2021.

Ennen tätä kokousta valtuustoryhmät olivat neuvotelleet lisäyksiä kaupunginjohtajan tekemään pohjaesitykseen. Vihreä ryhmä priorisoi neuvotteluissa erityisesti lisäyksiä perusopetukseen, lukiokoulutukseen, mielenterveyspalveluihin sekä muuhun terveydenhuollon hoitovelan purkuun, minkä ohella vaikutimme muun muassa siihen, että myös ympäristöön ja luontoon liittyviä kirjauksia saatiin sekä varhaiskasvatuksen henkilökuntapulaan korjauskeinoja etsivä pöytäkirjamerkintä. Lopullisen talousarvioesityksen allekirjoittivat kaikki muut ryhmät paitsi perussuomalaiset.

Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu kertoi myös puheenvuorossaan, että Vihreissä neuvottelujen painopisteitä oli lasten ja nuorten hyvinvointi ja oppiminen. ”Olemmekin tyytyväisiä, että saimme ohjattua rahoitusta koronasta johtuvan oppimisvelan purkamiseen. Vihreiden mukanaolo vähensi myös perusopetukseen kohdistuneita leikkauksia ja kasvatti varhaiskasvatuksen henkilöstöresurssia.”

Hopsu toi myös esille ryhmämme tyytyväisyyden siihen, että Tyttöjen talolle saatiin jatkoa ja muistutti siitä, miten pandemia on vaikuttanut lasten ja nuorten hyvinvointiin. ”Nyt on entistä tärkeämpää satsata nuorten hyvinvointiin ja ehkäistä alkanutta syrjäytymiskehitystä esimerkiksi vahvistamalla harrastustoimintaa ja nuorisotyötä.”

Lopuksi Hopsu nosti vielä Espoo-tarinan linjauksen luonnon monimuotoisuuden kohentamisesta: ”Tätä toteuttamaan lisättiin nyt talousarviossa rahoitusta luonnon ja vesiensuojeluun. Ilmastotavoitteita tullaan jatkossa seuraamaan entistä pontevammin ilmastovahti -seurantatyökalun avulla.”

Risto Nevanlinna toi esiin sen, että talousarvioon tehtiin pöytäkirjamerkintä siitä, että laaditaan suunnitelma puiden, pensaiden ja muiden kasvien suunnitelmallisesta istuttamisesta Espooseen osana ilmastonmuutostoimia sekä kaupunkimaisten ja luonnonmukaisten tilojen vehreyden, viihtyisyyden ja kauneuden edistämiseksi. Nevanlinna kertoi tehneensä samasta asiasta valtuustoaloitteen: ”Totean kuitenkin jo nyt asian, joka on kenties itsestäänselvyys: puilla on suuri vaikutus kaupunkitilan viihtyisyyteen. Puista on monia muitakin hyötyjä, kuten rakennetun ympäristön lämpösaarekeilmiön ehkäiseminen ja hulevesien hallinta, ja siksi on tärkeää, että osoitamme asemakaavoituksessa säilytettäviä puita ja riittävästi uutta istutettavaa puustoa.” Nevanlinna pohti puheenvuorossaan myös sitä, miten tärkeää on kaupungin toimesta edellyttää uudisrakennuttamiselta maisemaan ja kaupunkiympäristöön sopivia julkisivuratkaisuja.

Meri Löyttyniemi sanoi puheenvuorossaan, että ”Suhteessa strategiamme tavoitteisiin ja todelliseen budjetointiin, olen luottavainen, että jatkossa pystymme vielä nykyistä paremmin ulottamaan budjetin valinnat tukemaan kaupunkimme erinomaisia tavoitteita.” Löyttyniemi jatkoi: ”Erityisesti ympäristötavoitteisiin meidän pitää satsata jatkossa enemmän, sillä esimerkiksi ilmastonmuutoksen osalta toimimattomuuden hintaa maksamme jo nyt osana ilmastokriisistä kärsivää kaupunkiseutuamme. Ilmastotiekartta, sen toimenpiteet ja ilmastovahti ovat kriittisen tärkeitä, myös mm. yritysten näkökulmasta.”

Mikki Kauste sivusi puheenvuorossaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita espoolaisia rakennuksia: ”Henttaa, Träskända, Karhusaari, Kungsgårdskolan, Keran keramiikkatehdas ovat muutamia esimerkkejä sellaisesta kulttuurihistoriasta, jota Espoossa ei ole ylitsepursuavan paljon.” ”Taloustilanne on tiukka, mutta olen iloinen, että osalle näistä on pystytty osoittamaan budjetissa hieman kunnostamisvaroja”, Kauste jatkoi ja muistutti, että mikäli haluamme parantaa asuinalueiden viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä ja sitä kautta espoolaisen identiteetin vahvistamista, on tehtävä alueiden kulttuuria, historiaa ja identiteettiä ylläpitäviä ja vahvistavia asioita. Kauste jätti aiheeseen liittyvän valtuustotoivomuksen:
”Valtuusto toivoo, että kaupungin omistuksessa olevien vanhojen kiinteistöjen ja kulttuurikohteiden käyttöä, korjausta tai myymistä suunniteltaessa huomioidaan nykyistä paremmin kulttuurin tulosyksikön näkemyksiä sekä KulttuuriEspoo 2030 -ohjelman toimenpidelinjauksia.”

Tiina Elo jatkoi tästä teemasta: ”Esimerkiksi Henttaan kylätaloa ja Kungsgårdsskolan vanhaa rakennusta asukkaat toivovat paikallisiksi harrastus- ja kokoontumispaikoiksi.” Elo huomautti myös, että Laajalahden kirjaston toiminta saatiin turvattua ensi vuodeksi asukkaiden vahvalla tuella. Elo jatkoi: ”On muistettava, että nämä tilat ja palvelut ovat asukkaille monesti juuri niitä tärkeitä syitä, jotka ovat saaneet muuttamaan ja pysymään Espoossa.  Talousarvion kirjaus kehottaa nyt herättämään nämä rakennukset eloon yhdessä aktiivisten toimijoiden kanssa. Se luo osaltaan kaupunkiin elinvoimaa, pitovoimaa ja ajassa eläviä historiallisia kerrostumia. Yleisesti ottaen meillä on osallisuustyössä vielä paljon parannettavaa. Asukkaat kannattaa ottaa mukaan kehittämään kaupunkia, esimerkiksi osallistavan budjetoinnin keinoin.”

Saara Hyrkkö kertoi, että hänen puheenjohtamansa hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta peräänkuulutti omassa budjettivalmistelussaan hoitovelan purkua sekä terveysasemien ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamista. Lautakunta oli painottanut myös, että koronan jälkihoidossa onnistuminen edellyttää panostuksia lasten, nuorten ja perheiden palveluihin. Myös Espoon sairaalan päivystyksen toimintaedellytyksiin ja haasteet työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden osalta olivat nousseet esille.

”Näitä lautakunnan esiin nostamia asioita myös vihreät ajoivat budjettineuvotteluissa ja moni asia onneksi etenikin oikeaan suuntaan. Erityisesti minua ilahduttaa se, että saimme vahvan selkänojan mielenterveyspalveluiden vahvistamiselle ja kehittämiselle”, Hyrkkö sanoi.

”Talousarviossa on paljon hyvää, mutta kaikkia huolenaiheita se ei poista. Yksi näistä liittyy koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon sekä oppilas- ja opiskeluhuoltoon laajemmin. Se on yksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin kivijaloista – monesti se ensimmäinen lenkki ketjussa ja parhaimmillaan myös paikka, jossa nuoresta pystytään ottamaan koppia ja ehkäisemään ongelmien syvenemistä. Tiedämme kaiken tämän, mutta silti emme tälläkään talousarviolla taida päästä tilanteeseen, jossa opiskeluhuollon henkilökunnan määrä vastaisi valtakunnallisia suosituksia”, Hyrkkö jatkoi ja toi vielä esille sitä, miten riittämättömät henkilöstörseurssit lisäävät olemassa olevan henkilöstön kuormitusta ja vaikeuttavat edelleen rekrytointia.

Myös Peppi Seppälä nosti esille nuorten tilannetta: ”Uupumus on lisääntynyt, joka viides nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja mielenterveyden häiriöt ovat syventyneet. Etenkin nuorten jaksaminen on ollut koetuksella ja erilaisten tukimuotojen puute on syventänyt ja lisännyt ongelmia.”

Seppälä teki seuraavan valtuustotoivomuksen: ”Valtuusto toivoo, että nuorten mielenterveyspalveluita priorisoitaisiin tulevalla budjettikaudella. Nuorten mielenterveyspalveluissa tulisi huomioida oikea-aikaisuus, ketteryys ja helppo saavutettavuus. Matalan kynnyksen palveluita tulisi tarjota ilman suurta byrokratiaa ja pompottelua.”

Elli Keisteri-Sipilä jatkoi samasta teemasta ja toi esille myös ennalta ehkäisyn tärkeyden ja sen, että mielenterveyttä edistetään ihmisten arjessa: ”Mielenterveyteen vaikuttaa kaikki ympärillä tapahtuvat asiat. Toimivat palvelut, saavutettava lähiluonto, kohtaamiset, kunnioittava käytös, avun saaminen, sosiaaliset suhteet, mahdollisuus harrastukseen, uuden mahdollisuuden luominen, ymmärtäminen. ”

Keisteri-Sipilä jatkoi: ”Erityisesti nuorten keskuudessa mielenterveysongelmat ovat kasvaneet ja keskustelutuen piiriin pääseminen vaikeutunut. Varhaiset ja nuoren ympäristössä toteutettavat palvelut tulisi saada mahdollisimman laajasti ja ketterästi käyttöön. Varhainen keskustelutuki on tutkitusti tehokasta ja voi näin ehkäistä myöhempää erikoissairaanhoidon tarvetta.” ”Lapsuudessa ja nuoruudessa rakennetaan myöhemmän elämän hyvinvoinnin perusta”, Keisteri-Sipilä muistutti puheenvuoronsa lopussa.

Näiden sanojen pohjalta lähdemme toteuttamaan ensi vuoden talousarviota kaupungin eri toimialoilla.

Pinja Nieminen
kaupunginvaltuutettu