Espoon kaupunginvaltuusto kokoontui maanantaina 8. kesäkuuta kolmanteen etäkokoukseensa, joka oli kevätkauden viimeinen. Vihreä ryhmä puolusti kokouksessa ansiokkaasti muun muassa lasten, nuorten ja ikääntyneiden hyvinvointia, joukkoliikennettä, viihtyisää kaupunkia ja liikuntapaikkoja sekä sujuvia pyöräteitä. 

Kokous alkoi valtuuston puheenjohtajan vaihdoksella, kun vihreiden Inka Hopsu luovutti nuijan Kokoomuksen Kai Mykkäselle. Lämmin kiitos Inka Hopsulle ansiokkaasta työstä valtuuston johdossa erityisesti poikkeuksellisena korona-aikana!

Vahva vihreä edustus valtuuston johdossa jatkuu, kun Inka jatkaa valtuuston toisena varapuheenjohtajana ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittiin vihreiden Johanna Karimäki.

Laajin keskustelu käytiin taloudesta, kun käsittelyssä oli tämän vuoden ensimmäinen osavuosikatsaus. Luvut osoittavat, että koronan vaikutus kaupungin taloudelle on todella raskas. Vero- ja maksutuotot ovat vähentyneet merkittävästi ja koronakriisi on kääntänyt työttömyyden rajuun nousuun. Koronan aiheuttamat kokonaistappiot kaupungille ovat arviolta 150-170 miljoonaa euroa.

Valtio tukee kuntia tässä tukalassa tilanteessa. Espoon osalta suoran kompensaation määrä on noin 70 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi tulevat MAL-neuvottelujen kautta saatavat tuet infrarakentamiseen sekä muun muassa lapsille ja nuorille sekä vanhuksille kohdistettavat tukitoimet.

Vihreiden valtuutettu Pinja Nieminen totesi, että korona on aiheuttanut suuria haasteita monen ihmisryhmän elämään. Jos ja kun sopeutustoimia tullaan tekemään, niiden aiheuttamat ihmisiin kohdistuvat vaikutukset tulisi arvioida mahdollisimman tarkasti etukäteen. Pinja korosti, että säästöjä tulisi ensisijaisesti hakea sellaisista hankkeista ja investoinneista, joiden lykkääntymisellä tai peruuntumisella on mahdollisimman vähän negatiivisia vaikutuksia kuntalaisten elämään. Esimerkiksi hän nosti 10 miljoonaa euroa maksavan Puolarintien jatkeen.  Lue Pinjan koko puheenvuoro täältä!

Tila- ja asuntojaoston puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Henna Partanen kertoi Tilapalveluiden tilanteesta. Vuosikorjausrahojen puute on jatkuvaa. Jo huhtikuussa tuli tieto, että vuosikorjausrahat ovat käytännössä loppuneet tältä vuodelta ja osa aivan pakollisistakin ja jo käynnissä olleista akuuteista korjauksista on ollut keskeytettynä. Onneksi tähän on puututtu ja Tilapalvelut voivat jatkaa tarpeellisia vuosikorjauksia suunnitelmien mukaan. Henna painotti, että kaupungin rakennusten kunnosta on huolehdittava, jotta voimme välttää vielä kalliimmat vikakorjaukset, sisäilmaongelmat, vesivahingot ja hätäväistöt. Kiitos Hennalle perusteellisesta ja vastuullisesta työstä jaoston puheenjohtajana.

Valtuuston uusi 3. varapuheenjohtaja Johanna Karimäki korosti taloustilanteen vakavuutta ja ilmaisi huolensa lasten ja nuorten tilanteesta. Vaikeassa taloustilanteessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten hyvinvointipalveluihin. Johanna iloitsi siitä, että valtion ja suurten kaupunkien väliset maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat MAL-sopimukset saatiin maaliin. Espoon kannalta tärkeää on, että kaupunkirata Leppävaarasta Kauklahteen saadaan vihdoin liikkeelle valtion rahoittaessa 50% rakentamiskustannuksista.

Vihreä kaupunginhallituksen jäsen Mikki Kauste nosti esiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta tärkeän yksityiskohdan: kuntouttavan pienluokkatoiminnan, jonka tavoitteena on integroida oppilaita takaisin yleisopetuksen piiriin. Resursseja on löydettävä erityisopetukseen, muuten laskun maksavat tulevat sukupolvet.

Valtuustoryhmämme puheenjohtaja Sirpa Hertell korosti, että MAL-sopimuksen joukkoliikennehankkeet paitsi tukevat kaupungin hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, lisäävät kaupungin elinvoimaa ja tukevat siten yritystoimintaa. Sirpa muistutti, että valtio tukee joukkoliikennettä myös osoittamalla rahaa kompensoimaan menetettyjä lipputuloja. Tämä helpottaa osaltaan Espoon taloustilannetta ja vähentää painetta lipunhintojen nostamiseen tai palvelutason heikentämiseen.

Inka Hopsu muistutti, että hallituksen lisätalousarvioon sisältyy paketti lasten ja nuorten hyvinvointiin ja kannusti kaupunkia hakemaan näitä avustuksia oppimiserojen tasaamiseen ja tarvittavien tukitoimien rahoittamiseen. Espoossa on satsattu pitkään kaiken ikäisten hyvinvointia edistäviin palveluihin, kuten liikuntatiloihin. Niistä on tärkeää pitää kiinni. Inka painotti, että satsaukset hyvinvointiin ovat kannattavia investointeja pitkälläkin aikavälillä.

Taloustilanteeseen palataan elokuussa erillisessä valtuuston seminaarissa.

Kokouksessa oli hyväksyttävänä myös muutama asemakaava: Tapiolan keskus sekä Valokeila Keilaniemessä.

Tapiolan keskuksen asemakaava mahdollistaa uusia asuntoja ja toimistorakennuksen Ainoan kannelle Merituulentien päälle, jossa nyt sijaitsee väliaikainen ulkokuntosali sekä kaksi koripallokenttää. Vihreiden Mari Anthoni kertoi, että paikasta on tullut lyhyessä ajassa hyvin monille eri-ikäisille ja erilaisille ihmisille tärkeä matalan kynnyksen lähiliikuntapaikka. Siksi Mari oli iloinen, että kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti hänen ehdotuksestaan, että rakentamisen alkaessa liikuntapaikalle etsitään uusi sijainti Tapiolasta. Mari painotti, että tällaisilla ratkaisuilla voidaan lisätä viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä sekä torjua rakennustöiden aiheuttamaa harmia ja muutosten synnyttämää vastarintaa. Alueen käyttäjät ovat kuulemma jo innolla ilmoittautuneet mukaan miettimään uusia paikkoja.

Mikki Kauste komppasi koripallokenttien tärkeyttä. Hän iloitsi siitä,että olemme onnistuneet luomaan kaupunkitilaa, jota kaupunkilaiset tykkäävät käyttää, mutta harmitteli samaan hengenvetoon, että se nyt menetetään. Mikki korosti, että kaupungin keskelle tarvitaan kaikille sopivia avoimia liikuntatiloja. Lisäksi Johanna Karimäki kertoi, että kaupunkisuunnittelulautakunta teki kaavaan parannuksia, joilla piha-alueita laajennettiin ja saatiin viihtyisämpää kaupunkiympäristöä.

Valokeila-niminen asemakaavaehdotus Keilaniemessä kirvoitti erikoisen keskustelun pyöräilystä. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti vihreiden Mikael Sorrin esityksestä, että katualueiden ja pyöräilyn laatukäytävän jatkosuunnittelussa etsitään suorempia ja sujuvampia vaihtoehtoja laatukäytävälle sekä muille pääpyöräreiteille. Näin olikin toimittu, mutta vielä on varaa parantaa.

Tiina Elo totesi, että Keilaniemi on kansainvälinen ikkunamme maailmalle ja siksikin on tärkeää, että onnistumme rakentamaan tähän raideliikenteen solmukohtaan viihtyisää kaupunkia, jossa kävelyn ja pyöräilyn järjestelyt ovat korkeaa kansainvälistä tasoa. Jatkosuunnittelua sparraamaan hän teki toivomuksen, että katualueiden ja baanaksi parannettavien yhteyksien jatkosuunnittelussa etsittäisiin edelleen suorempia ja sujuvampia vaihtoehtoja huomioiden mäkien ja jyrkkien mutkien välttäminen sekä yksisuuntaiset pyörätiet. Kokoomuksen Mia Laiho ja Pia Kauma vastustivat toivomusta muun muassa Keilaniemen toimistokeskittymän olemattomiin luontoarvoihin viitaten. Tähän Risto Nevanlinna kommentoi, että toivottavasti luontoarvot painavat myös silloin, kun on kyse autoteiden rakentamisesta keskuspuiston halki.

Toivomusesitys hyväksyttiin onneksi selvin numeroin 43-21, 8 tyhjää. 

 

Kokouksen lopuksi Mari Anthoni ja Henna Partanen jättivät valtuustoaloitteen: “Karhusaaresta vetovoimainen kohde kulttuurihistorialtaan arvokasta ympäristöä sekä luontoa vaalien ja hyödyntäen”. Johanna Karimäki ja Risto Nevanlinna jättivät valtuustokysymyksen meritaimenkantojen turvaamiseksi Espoossa. Näihin aiheisiin palataan virkavalmistelun tuottamien vastausten myötä.