Valtuusto kokoontui jälleen 26.2.2018 ja tällä kertaa eniten puhutti vuoden 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto sekä Espoon kotouttamisohjelma.
Tilinpäätöksen ennakkotieto
Tilinpäätöksen kohdalla keskusteltiin aktiivisesti investointikatosta ja rahastojen tuotoista sekä niiden käytöstä. Tilinpäätös oli odotettua parempi. Tiina Elo kertoi puheessaan positiivisen tuloksen olevan mm. sen ansiota, että rahastot tuottivat ennakoitua enemmän ja työllisyys parani. Haasteena on edelleen velkaantumisen taittaminen ja samaan aikaan asukkaille tärkeiden palveluiden turvaaminen. Vaikka talouskehitys näyttää varovaisen positiiviselta, synkän varjon kaupungin taloudelle luo sote- ja maakuntauudistus. Espoo on nyt vahvasti sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tilinpäätöksessä ei kuitenkaan ole mitään mittaria tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja Tiina Elo ehdottaa seuraavaan tilinpäätökseen lisätään tiedot kaupungin vuosittaisista ilmastopäästöistä ja niiden kehityksestä. Iso osa valtuutetuista ja koko Vihreä valtuustoryhmä on valmis avaamaan investointikaton, että Espoon koulukorjaukset saadaan tehtyä nopeasti ja saadaan kouluverkko kuntoon. Tälle ajatukselle alkaa löytymään yhä enemmän tukea myös Kokoomuksesta, kun Piia Kauma kertoi, että ”investointikatto ei ole kiveen kirjoitettu, vaan sitä voidaan nostaa”.
Espoon kotouttamisohjelman 2018-2021 hyväksyminen
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Rauli Virtanen avasi keskustelun. Hän kertoi, että kansainvälinen muuttoliike on osa tätä päivää. Me emme voi poimia joukosta vain korkeasti koulutettuja ja samalla torjua ihmisiä, joiden potentiaalia emme suostu näkemään. Tämä kotouttamisohjelma antaa työkalut rakentaa entistä kansainvälisempää ja inhimillisempää Espoota. Kotouttamisohjelmassa on hyvät mittarit. Puheenvuoroissa nousi esille lasten ja heidän vanhempien kielitaito. Kielitaito on erittäin tärkeä osa sopeutumista ja kotoutumista ja siihen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Erityisesti työelämän ulkopuolella olevien naisten kielitaidon kartuttaminen olisi tärkeää. Inka Hopsu kertoi, että on huolestuttavaa, kun varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen osallistuneiden vieraskielisten lasten heikko osaaminen jatkuu edelleen. Yhtenä kehittämisen mallina hän mainitsee Helsingissä toimivan positiivisen erityiskohtelun kouluille, joissa on paljon vieraskielisiä koululaisia. Se on lisännyt suomenkielisten ja vieraskielisten lasten hakeutumista jatko-opetukseen. Keskustelun päätteeksi valtuusto hyväksyi kotouttamisohjelman.
Niittykallio, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 212307, 15. kaupunginosa Niittykumpu
Keskustelua herätti se, että alueella ei ole juurikaan vieraspysäköintiin parkkipaikkoja. Niitä tulisi lisätä kaavaan tiesuunnittelussa mahdollisuuksien mukaan. Kaava hyväksyttiin esittelyn mukaisesti. Valtuustokysymys purettavien päiväkotien ja koulujen rakennusten ympäristön turvallisuudesta. Vastaus hyväksyttiin. Vastaus ei täysin tyydyttänyt Pentikäistä, sillä siinä kerrottiin vain ylimalkaisesti kiinteistöjä hoidettavan, mutta siinä ei kerrottu miten niitä hoidetaan eikä vastauksessa käynyt ilmi minkäänlaista toimintamallia.
Valtuustokysymys toimenpiteistä toteuttaa elä ja asu -seniorikeskuksia eri kaupunginosiin, hoivapalvelujen ostamisen periaatteista ja Soukan elä ja asu -seniorikeskuksesta
Useat valtuutetut olivat huolissaan Soukan ja Espoonlahden vanhuspalveluiden riittävyydestä ja toteutumisesta. Palvelusetelin käyttö on oikein hyvä tapa tarjota palveluita, mutta palvelusetelin suuruus ei ole riittävällä tasolla. Helka Hosia puhui, että vanhusten palvelujärjestelmä on pirstaloitumassa. Tämä johtaa tiedonkulun ongelmiin, jotka tulee ratkaista. Mutta kaikkein tärkeintä on, että muistisairaiden potilaiden hoito ja hoiva onnistuvat ilman tarpeettomia viiveitä ja muistisairaat ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut. Hosia kertoi, että vastauksessa Elä ja asu – keskuksia koskevaan valtuustokysymykseen todetaan Elä ja asu – keskusten olevan lähtökohtaisesti kaupungin toimintaa ja tulevaisuudessa muu hoiva-asuminen on pääasiassa ostopalvelua. Elä ja asu – mallissa tavoite on, että asukkaan toimintakyvyn heikkeneminen tai hoivapalvelutarpeen kasvu ei edellyttäisi asukkaan muuttamista toiseen laitokseen. Toteutuakseen tämä tavoite vaatii mahdollisuutta hoitohenkilökunnan jatkuvaan läsnäoloon myös yöaikaan. Hosian mukaan kaupungin linjauksilla on iso merkitys, sillä vain harva voi kustantaa hoiva-asumisensa itse ilman taloudellista tukea. Puheenvuoroissa myös Päivi Raunu nosti esiin sen, että Elä ja Asu keskuksien tulee olla kaupungin toimintaa.
Valtuustoaloite valtuustoaloitteiden kokoamisesta kaupungin internetsivuille
Aloitteet tullaan kokoamaan kaupungin nettisivuille. Inka Hopsu ehdotti, että sivulle listättäisiin aloitteet takautuvasti muutaman vuoden ajalta ja tämäkin sai kannatusta. Aloitteet tulevat löytymään osoitteesta: http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Valtuusto/Aloitteet
Valtuustoaloite sähköpyörien latausverkoston perustamisesta kuuden aluekeskuksen läheisyyteen
Vastaus hyväksyttiin yksimielisesti eikä latauspisteitä tule sähköpyörille. Erityisesti tässä painoi se, että usein akkua ei jätetä pyörään silloin, kun pyörä on vartoimatta ja mukana kulkiessa akkua ladataan mm. työpaikoilla. Lisäksi sähköpyörien lataus ei ole standardoitua ja paikka pitäisi olla säältä suojassa.
Valtuustoaloite englanninkielisten opaskylttien asettamisesta
Vastaus hyväksyttiin sillä saatteella, että opastus pitää saada kuntoon. Nyt puutteita on erityisesti Tapiolan ja Otaniemen alueella, mutta myös mm. metroasemilla. Lisäksi toivotaan, että merkeissä tullaan käyttämään mahdollisuuksien mukaan symboleita.
Valtuustoaloite kulttuuripassin käyttöönotosta kannustamaan harrastuskokeiluun
Valtuusto jätti asian yksimielisesti pöydälle.