1. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

2. Pöytäkirjan tarkastajien valinta

3. Teknisen lautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali

Vihreiden Tiina Hoffström luopui tehtävästään muutettuaan toiselle paikkakunnalle ja tilalle valittiin niin ikään Vihreiden Marjo Matikka.

4. Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Elä ja Asu Oy:lle Leppävaaran Elä ja Asu seniorikeskuksen rakentamista varten otettavalle lainalle

Elä ja Asu -seniorikeskusten ajatuksena on tarjota hoivapalvelua ympärisvuorokautista hoivaa tarvitseville senioreille sekä aktiviteetteja ikäihmisille. Kauklahdessa on ensimmäinen valmistunut Elä- ja asu -keskus. Seuraava Elä ja  Asu -keskus on nousemassa Leppävaaraan. Hankkeen kustannusarvio on 28 253 000 euroa. Tässä vaiheessa Espoon Elä- ja Asu Oy anoo Espoon kaupungilta 5 miljoonan euron omavelkaista takausta lainalle. Hanke on kaikin puolin hyvä ja tarpellinen. Päätösehdotus hyväksyttiin keskustelutta.

5. Korjaus valtuuston päätökseen 9.6.2014 § 74 sivistystoimen toimialan johtosäännön muuttamisesta

Valtuusto hyväksyi 9.6.2014 Svenska rum -tulosyksikön nimikemuutoksen Svenska Bildningstjänsteriksi, mutta muutos oli jäänyt pois ko. johtosäännön yhdestä kohdasta. Näin ollen valtuuston päätöstä korjattiin päätösehdotuksen mukaisesti.

6. Vuoden 2014 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat toimenpiteet

Kävimme pitkän keskustelun seurantaraportista. Keskustelussa peräänkuulutettiin muun muassa realistista erikoissairaanhoidon ja toimeentulotukien budjetointia jatkossa. Tälläkin kertaa nämä menot olivat ylittyneet odotetusti reippaasti.

Kaupungin työttömyysaste on tällä hetkellä 10,3%, kun se vielä viime vuonna oli 8,9%. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut nopeasti, mikä on tuonut kaupungille lisäkuluja.

Susanna Rahkonen (Vihr.) peräänkuulutti Kari Uotilan (Vas.) säestämänä tarvetta ottaa työllisyysasiat paremmin hoitoon. Espooseenkin tarvitaan oma työllisyysstrategia.

Huolestuttavaa on, että tuottavuutta ja katetta koskevat tavoitteet jäävät saavuttamatta. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman tavoitteet eikä asetettu investointikatto ole toteutumassa. Verotuloja on kertynyt elokuun arvion mukaan 14,6 milj. euroa vähemmän kuin talousarviossa.

Henkilöstön määrä kasvanut vuoden aikana 147:llä. Lisäys painottunut lähes täysin sosiaali- ja terveystoimeen, johon lisäkäsiä on kipeästi tarvittukin.

Vanhuspalveluissa ollaan onnistuttu säästämään 2,5 miljoonaa euroa. Tästä määrärahavähennyksestä käytiin pitkä keskustelu. Demarit ehdottivat että säästöistä huolimatta määrärahoja vähennettäisiin vain 1,5 miljoonaa euroa. Vihreät eivät olleet tämän esityksen takana vaan kiittivät vanhuspalvelua hienosta toiminnan tehostamisesta, mihin kaupungin toimialoja oltiin kannustettukin. Säästöjä oltiin saatu muun muassa ylimääräisten sairaalan osastolla vietettävien päivien vähentämisellä. Määrärahan leikkaus ei tarkoita siis sitä, että hoitohenkilökuntaa vähennettäisiin tai että ketään hoidettaisiin huonommin, päinvastoin.

Saara Hyrkkö (Vihr.) muistutti, että hoidon tarpeessa olevat tullaan totta kai hoitamaan ja mikäli nyt esitetty säästö osoittautuu ennenaikaiseksi, määräraha tietenkin palautetaan, eikä ketään jätetä heitteille.

Kirsi Louhelainen (Vihr.) iloitsi puheessaan siitä, että Espoossa ollaan ottamassa käyttöön uutta ICT-toimintamallia vuoden loppuun mennessä. Hänen mukaansa Espoon ICT-puolella pitäisi olla paljonkin tehostettavaa ja niitä euroja voitaisiin käyttää palveluihin ja investointeihin.

Tarkastuslautakunta lisäksi huomautti, että seurantaraportti 1 vahvistaa monituottajamallin pelättyjä riskejä. Samalla, kun tilataan palveluja yksityiseltä, jää kaupungin omia resursseja käyttämättä. Liikelaitosmallia ja tilaaja-tuottaja -menettelyä tullaan tarkastelemaan myöhemmin valtuustossa.

7. Vuoden 2015 talousarvion sekä vuosien 2015 – 2017 taloussuunnitelman kehys

Aiemmin kehysneuvotteluja ei Espoossa olla käyty vaan valtuusto on päässyt puuttumaan asiaan vasta budjettineuvotteluvaiheessa. Tähän Vihreät ovat vaatineet muutosta jo pitkään. Nyt neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Inka Hopsu (Vihr.) on toteuttanut uuden käytännön, jossa valtuutetut saavat entistä aikaisemmassa vaiheessa vaikuttaa budjetin laatimiseen ja tähän oltiin muissakin valtuustoryhmissä varsin tyytyväisiä.

Nyt hyväksytyssä kehyksessä on huomioitu palveluntarpeen kasvu sekä valmistuvien uusien palveluyksiköiden kustannukset. Kehyksen vuosikate on noin 62 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 58 miljoonaa euroa tappiolla. Alijäämän kattamisesta tullaan päättämään  syksyn neuvotteluissa.

Maan hallituksen rakenneuudistus on vielä kesken ja se tulee vaikuttamaan myös Espoon talousarvioon kehyksen hyväksymisen jälkeenkin. Siksi kehys on todella vain lähtökohta budjettivalmistelulle. Tarvittaessa sitä voidaan muokata. Valtioneuvosto on muun muassa esittänyt kiinteistöveron alarajan nostoa, mutta siten, että tulevat tuotot siirtyisivät suoraan valtiolle. Myös tämä vaikuttaa kaupungin kehykseen. Samalla on käynnissä valtionosuusuudistus, jonka tuloksen oletetaan tosin olevan Espoolle neutraali.

Rahastojen purku ja veroprosentin päätös jätettiin suosiolla budjettineuvottelujen yhteyteen.

Investointikehys on myös todella tiukka, eikä valtuuston asettamaan 180 miljoonan euron investointikattoon kehyksessä päästä. Valtuusto edellytti kattoa asettaessaan pitkäntähtäimen investointiohjelmaa, jota ei vielä olla saatu. Tiina Elo (Vihr.) painotti, että sisäilmaongelmaisten koulujen korjauksia ollaan kehyksessä priorisoitu suhteessa muihin investointeihin, mutta peräänkuulutti kiinteistöjen perusparannuksiin ja ylläpitoon lisärahaa. Samalla hän esitti, että Espoossa otettaisiin yhdeksi kärkihankkeeksi korjausvelan selättäminen.

Päivi Salli (Vihr.) puolestaan vaati, että nykyisessä taloustilanteessa olisi laajennettava talouden tasapainotuksen näkökulmaa velanoton ja veronkorotusten lisäksi myös kaupungin taseen ja kiinteistöomistusten tarkasteluun. Myös Kirsi Louhelainen (Vihr.) painotti, että menojen lisäksi tulisi aidosti miettiä mistä kaupungille saataisiin tuloa. Hän vaati kaupungilta aktiivisempaa maapolitiikkaa, jolla voitaisiin saada paremmin tuloja koko kaupungin kuluja kattamaan. Nykyisellä maankäyttömaksukäytännöllä tulot jäävät tekniselle keskukselle, joka kattaa niillä perusinfran rahoitusta.

8. Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I/2014
Jäi pöydälle.

9. Högnäs, asemakaavan hyväksyminen, alue 633000, 65. kaupunginosa, Högnäs
Jäi pöydälle.

10. Gumböle, Espoonkartano, Kauklahti, Muurala, asemakaavan ja asemakaavan muutosten hyväksyminen, Blominmäki, alue 621300

Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamisen mahdollistava asemakaava. Tiina Elo (Vihr.) teki Henna Partasen (Vihr) ja Yrjö Rossin (Kesk) kannattamana asiassa toivomusesityksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti. Siinä ”valtuusto toivoo, että kaavamääräyksissä (EV-1) mainittu viheralueiden hoito- ja käyttösuunnitelma laaditaan välittömästi siten, että se on valmis ennen maanrakennustöiden ja puunkaadon aloittamista, ja että suunnitelma kattaa liito-oravien elinympäristöjen ja kulkureittien osalta EV-1 aluetta laajemman alueen.” Sen tarkoituksena on varmistaa, ettei metsähakkuita aleta tehdä huolimattomasti ennen hoito- ja käyttösuunnitelman laadintaa.

11. Valtuustokysymys rakennuslupakäsittelyn sujuvoittamiseen tarvittavista resursseista
Jäi pöydälle.

12. Valtuustokysymys Länsimetrosta aiheutuvien kustannusten kattamisesta yms.
Jäi pöydälle.

13. Valtuustoaloite säännöstelyaltaan suunnittelemiseksi Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle
Jäi pöydälle.

 14. Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämisestä
Jäi pöydälle.

Kirjoittaja: Henna Partanen