Etukäteen oli tiedossa, että valtuuston viimeinen kokous ennen kesätaukoa tulee olemaan pitkä. Valtuuston puheenjohtaja Timo Soini (perus) ei ollut kokouksessa paikalla ja puikoissa oli varapuheenjohtaja Markus Torkki (kok). Hän sanoi vetävänsä kokouksen kaikki asiakohdat läpi, kesti miten kauan tahansa. Siis vaikka myöhään yöhön.

Matinkylän palvelutori

Alussa oli muutamia valintoja. Sitten seurasi Tapiolan urheilupuistoon toteutettavan harjoitusjäähallin lainaehtojen muutos, joka tuotiin valtuustoon, koska kaupunki on lainan takaaja. Kurt Byman (sitperus) kyseenalaisti muutoksen, mutta muut ryhmät eivät lämmenneet hänen ehdotukselleen. Matinkylän palvelutorin hankesuunnitelma kirvoitti keskustelun Matinkylän keskustan suunnitelmista vähän laajemminkin. Keskustelussa mm. Kurt Byman ja Carl Haglund (rkp) kantoi matinkyläläisten puolesta huolta Tynnyripuistosta, johon ollaan sijoittamassa koulu ja uimahalli. Paikka oli heidän mielestään liian ahdas. Toisissa puheenvuoroissa kävi ilmi, että uimahallia on odotettu Matinkylään jo vuosikymmeniä ja että paikka on siihen ihan sovelias. Kirsi Louhelainen ryhmästämme kävi näyttämässä karttaa, mistä ilmeni, että puistoa on kyllä vielä muutostenkin jälkeen jäljellä. Uimahalli on tulossa siihen osaan aluetta, joka on nyt soraisena joutomaana. Louhelainen totesi, että asia on kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa esillä.

Tiina Elo käytti puheenvuoron, jossa hän kävi läpi palvelutorihanketta. Palvelutorille on tulossa kuntalaispalvelut hyvin tavoitettavaan liikenteen solmukohtaan ja sinne keskitetään aluekirjasto, terveysasema, suun terveydenhuolto, neuvola, nuorisopoliklinikka ja yhteispalvelupiste. Myös poliisilla, Kelalla, TE-keskuksella ja muilla julkisilla palveluntarjoajilla on mahdollisuus sijoittaa toimintojaan yhteiseen asiointipisteeseen. Palvelutorista on tulossa uudenlainen kuntalaisten yhteinen olohuone ja omasta mielestäni hanke on konseptina kiinnostava ja kannatettava. Pienoinen miinus on se, että tilat omistaa kiinteistönsijoittaja Citycon, jolle maksetaan tiloista vuokraa. Muilla alueilla voisi kokeilla vastaavaa mallia myös kaupungin itse omistamissa tiloissa. Asian yhteydessä hyväksyttiin myös Pirjo Kemppi-Virtasen (kok) toivomus, joka koski kulkuyhteyttä uimahalliin.

Nuorisotoimen organisaatiomuutos

Sivistystoimen johtosääntö- ja organisaatiomuutokset puhuttivat valtuustoa odotetusti paljon. Asiakohdassa käsiteltiin paitsi ehdotusta nuorisotoimen siirrosta liikuntatoimen yhteyteen, myös työväenopiston siirtoa koulutuskuntayhtymä Omnian katon alle. Jälkimmäinen asia ei ollut suoranaisesti valtuuston päätettävänä, koska kaupunginhallitus oli jo päättänyt asian valmistelusta. Silti valtuuston kokouksessa annettiin evästyksiä tätä jatkovalmistelua koskien.

Saara Hyrkkö teki ryhmämme tukemana esityksen, jonka mukaan nuorisotoimi olisi pitänyt säilyttää itsenäisenä. Hän puhui niin hyvin, että perussuomalaisten Seppo Huhta äityi kehumaan puheenvuoroa Saaran tähänastisista puheenvuoroista parhaaksi. Saara perusteli esitystään sillä, että nuorisotoimelle on taattava vahva rooli, myös organisatorisesti. Nuorisotoimen johtajuutta ei saisi
hajauttaa eikä nuorisotoimea saisi haudata syvemmälle organisaatioon. Hän vetosi siihen, että sulauttamisen hyödyt ovat jääneet valmistelussa kyseenalaisiksi ja että tavoiteltavat hyödyt on saavutettavissa hyvällä arjen yhteistyöllä. Myös henkilöstö oli esittänyt huolensa esityksen johdosta.

Asiassa tehtiin keskustelun kuluessa myös Bymanin palautusesitys ja Huhdan tekemä hylkäysesitys sekä joukko toivomuksia. Lopulta meidänkin kannattamamme palautusesitys kaatui. Sen jälkeen käsitelty Hyrkön muutosesitys kaatui äänin 55-20 ja Huhdan hylkäysesitys kaatui äänin 69-4 Hyrkön ja Heli Halavan äänestettyä tässä äänestyksessä tyhjää.

Omasta mielestäni sulautus liikuntatoimeen antaa oudon viestin. Ikään kuin liikunnalla ja nuorisotyöllä olisi enemmän tekemistä keskenään kuin itsenäisellä nuorisotoimella olisi kaikkien eri kaupungin toimialojen ja eri tahojen kanssa. Nuorisoa koskevia asioita käsitellään eri toimialoilla, joiden yhteistyötä itsenäinen nuorisotoimi olisi voinut koordinoida parhaiten. Valtuuston enemmistö oli kuitenkin toista mieltä ja jatkossa edetään valitulla linjalla. Valtuusto hyväksyi useita toivomuksia. Inka Hopsun ehdotuksesta päätettiin yksimielisesti, että nuorisoasioista vastaavan tulosyksikön
johtamisessa ja nuorisopolitiikan johtamisessa painotetaan kasvatus- ja nuorisoalan korkeakoulututusta, monipuolista kokemusta nuorisotyöstä sekä näkemystä espoolaisen nuorisotyön ja nuorisopolitiikan kehittämisestä. Myös nuorten omia vaikutusmahdollisuuksia tulee lisätä ja nuorisovaltuuston vahvaa asemaa vaalia.

Työväenopisto

Ryhmämme kantoi huolta työväenopiston tulevaisuudesta. Siirrolle Omniaan ei mielestämme ollut esitetty tarpeeksi vahvoja perusteita ja muutoksen taustaideakin oli vielä vähän hakusessa. Kaupunginhallituksessa asiasta oli jo äänestetty ja enemmistön ehdotuksensa oli, että Omniaan siirrettäisiin aikuislukio ja työväenopisto ja Omniaan synnytettäisiin aikuiskoulutuksen palvelukeskus. Kokonaisuutta perusteltiin jonkinlaisilla synenergiaeduilla, mutta toisaalta ruotsinkielinen työväenopisto on jo linjattu jätettäväksi kaupungin omaan organisaatioon muusta työväenopistosta erilleen.

Tiina Elo, Inka Hopsu ja allekirjoittanut käyttivät asiasta puheenvuoron. Viestimme oli, että valmistelulle tarvitaan vielä vaihtoehtoja. Lopuksi hyväksyttiinkin useita toivomuksia. Tiina Elon esittämänä päätettiin, että valmistelussa tulee huomioida myös sellainen vaihtoehto, jossa työväenopisto tai koko aikuiskoulutus säilytetään kaupungin omassa organisaatiossa. Lisäksi
päätettiin, että asia tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn heti, kun tiedossa on Omnian ja muiden jäsenkuntien (Kauniainen ja Kirkkonummi) sekä opetusministeriön kannat. Oman toivomukseni mukaisesti päätettiin, että työväenopiston käyttäjien näkemykset otetaan huomioon ja käyttäjät otetaan mukaan ideoimaan työväenopiston toimintaa. Inka Hopsun toivomuksen mukaan
maahanmuuttajataustaisten suomen kielen opetuksen järjestämisestä laaditaan pitkäjänteinen suunnitelma.

Espoo-tarina

Espoo-tarinasta päättäminen jäi illan myöhäisille tunneille. Se oli sääli, sillä väsymyksen kasvaessa puheenvuorojen taso ei välttämättä nouse. Toisaalta ne lyhenivät, mikä voi joskus olla hyvä(kin) asia. Espoo-tarina saatiin käsiteltyä kello 00.04, mutta prosessi ei ollut erityisen ylevä.

Ryhmämme oli saanut prosessin aikaisemmissa vaiheissa osan muutosesityksistämme sisällytettyä pohjaesitykseen. Moni kuitenkin jäi sieltä uupumaan, joten ryhmämme päätti poimia esityksistä tärkeimmät ja tehdä ne muutosesityksinä kokouksessa. Sirpa Hertell esitti, että Espoon arvoihin lisätään toteamus siitä, että Espoo on kestävän kehityksen kaupunki ja että kaupunki noudattaa
kaikissa ratkaisuissaan kestävän kehityksen periaatteita. Edelleen toiminnassa tulisi edistää ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Inka Hopsu esitti, että pienet ryhmäkoot lisätään opetusta ja kasvatusta koskevaan kohtaan. Lisäksi muutosesityksessä mainittiin, että ryhmäkokojen tulisi olla pieniä ja että opettajilla ja kasvattajilla tulisi olla aikaa keskittyä lapsiin.

Henna Partanen esitti, että kaikki hankinnat tulisi tehdä vastuullisesti kestävä kehitys huomioiden. Espoon ilmastopäästöjen tulisi vähentyä 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Katja Lahti esitti muutosta, jonka mukaan palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan ja että joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kulkumuoto-osuus kasvaa. Itse
esitin, että palveluiden järjestämiskohdassa mainitaan, että Espoo paitsi järjestää, myös tuottaa palvelut asukaslähtöisesti, yhteistyössä kuntalaisten kanssa.

Muutosesitykset herättivät myös närää, erityisesti Markku Sistosessa (sd), jonka oma ryhmä ei ollut tehnyt esityksiä. He heräsivät tässä vaiheessa ja sävelsivät lennosta esityksen, jonka mukaan Espoon tulisi taata riittävä henkilökunta turvaamaan hoiva- ja hoitopalvelut sosiaali- ja terveyspalveluissa
ja varhaiskasvatuksessa. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä taas ärähti siitä, että asia on liian tärkeä tullakseen käsitellyksi kokouksessa kevyesti naureskellen. Tästä sukeutui keskustelu, jossa vedottiin pohjaesityksen hienouteen, myöhäiseen ajankohtaan ja siihen, että asiaa voidaan viilailla myöhemmin. Lopulta asiasta kehkeytyi sekavahko soppa ja pidettiin neuvottelutauko.

Sen aikana ryhmien puheenjohtajat leipoivat kompromissin, jonka mukaan kaikki muutosesitykset muutettaisiin toivomukseksi, joita muut lupasivat kannattaa. Toivomukset huomioitaisiin jatkotyössä mm. ohjelmaryhmissä ja lautakunnissa. Prosessi koki aikamoisen mahalaskun, mutta päädyimme tarttumaan esitykseen. Vaikka kyseessä olivatkin vain toivomusponnet, ne tulisivat sentään hyväksytyiksi eivätkä jyrätyiksi. Nähtäväksi jää, miten esityksemme muuntuvat toivomusmuodossa todeksi.

Loppukokous

Kokouksen loppu vedettiin läpi ?hampaat irvessä?. Asioiden läpivienti yli puolenyön jälkeen tuntui hieman takkuiselta. Listalla oli useita aloitteita, joiden käsittelyä oli lykätty eteenpäin muista kokouksista. Mm. pitkään vireillä ollut terveydenhuoltopalveluiden saatavuuden ja laadun parantamista koskeva demareiden aloite käsiteltiin. Saara Hyrkkö esitti toivomuksen, että
terveyskeskuspalveluiden saatavuudesta raportoidaan valtuustolle syyskuun 2013 aikana esimerkiksi seminaarin muodossa. Asia on puhuttanut sen verran paljon, että on hyvä, että valtuusto saa käsitellä terveyskeskuspalveluidemme tilaa jatkossa perusteellisen ja ajantasaisen tausta-aineiston pohjalta.

Valtuusto käsitteli myös Mari Nevalaisen aloitteen eläinlääkäripalveluista sekä hänen toisen aloitteensa lapsiperheille tarjottavista kodin- ja lastenhoitopalveluista. Kello oli tässä vaiheessa 01 yöllä. Tämä oli harmillinen ajankohta ja Mari joutui typistämään asiasta valmistelemansa
puheenvuoron hyvin lyhyeen muotoon. Puheenvuoro löytyy kuitenkin hänen nettisivuiltaan ja facebookista. Jälkimmäisessä aloitteessa pyydettiin selvittämään 2014 talousarvion pohjaksi kustannukset kaupungille, mikäli lapsiperheiden kotipalveluista ei perittäisi maksua. Aloitteessa pyydettiin myös selvittämään Helsingin kotipalvelun maksuttomuuden vaikutuksia sekä parantamaan kotipalveluista tiedottamista. Aloite palautettiin 28.1. uudelleen valmisteltavaksi ja vastaus oli tällä kerralla perusteellisempi. Nevalainen teki toivomuksen, jonka mukaan perhetyössä toimivien työssä jaksamiseen ja turvallisuuteen kiinnitetään jatkossa enemmän huomioita ja että perheohjaajia
tulisi olla riittävästi suhteessa asiakasmääriin.

”Tulin viemään teiltä vähän nukkuma-aikaa, mutta asia on tärkeä”, oli eräänkin puheenvuoron anteeksipyytävä aloitus yön pimeinä tunteina. Toivottavasti näitä yökokouksia ei jatkossa harrasteta ylenmäärin ja jos asioita ei ehditä käsitellä inhimilliseen aikaan, pidetään ylimääräinen kokous.

Kokous päättyi joskus kello 01.30 ja 02 välillä.

T: Susanna Rahkonen