Valtuuston kokouksen esityslista oli tällä kertaa erityisen paksu pumaska paperia. Suurin paperimäärä aiheutui metropolihallintoa ja kuntaliitosta koskevasta materiaalista. Listalla oli muitakin asioita ja kaikkien yllätykseksi nekin saatiin käsiteltyä.

Kokouksen alussa valtuusto valitsi vuodelle 2015 valtuuston puheenjohtajiston. Puheenjohtajaksi kukitettiin meiltä Jyrki Kasvi sekä varapuheenjohtajiksi Marika Niemi (kok) ja Arja Juvonen (perusS). Jyrki sai kaulaansa puhetta aiemmin valtuustossa luotsanneelta Markus Torkilta (kok) hopeiset käädyt, jotka kaulassa hän ryhtyi johtamaan puhetta valtuustossa saman tien.

Jyrki piti ensin kiitos- ja linjapuheen, jossa hän viittasi valtuuston tulevan vuoden talouden haasteisiin sekä meneillään oleviin metropoli- ja Sote- suunnitelmiin, joiden toteutuessa olemme viimeinen valtuusto, jolla on näin laaja päätösvalta, kuin mihin olemme tottuneet. Lisäksi Jyrki mainitsi, kuinka lehden lukeminen on viime aikoina ollut ?jännittävä? kokemus. Hän viittasi mediassa esillä olleisiin Espoota koskeviin uutisointeihin lällälieruineen. Jyrkin mukaan sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä Espoolla on vielä petrattavaa sekä tietenkin hallinnossa, jotta se olisi aiempaa läpinäkyvämpää ja laadukkaampaa. Jyrki Kasvin koko puhe löytyy täältä. http://kasvi.org/index.php?id=12196

Metropolihallintoa koskeva Espoon lausunto sekä kannanotto selvittäjien kuntaliitosesitykseen käsiteltiin samassa yhteydessä, vaikka ne olivatkin listalla omina asiakohtineen. Metropolihallintoa koskevan esityksen oli valmistellut metropolihallintoa selvittänyt työryhmä ja valtuusto käsitteli Espoon lausuntoa esitykseen. Kuntaliitosta taas oli selvittänyt selvittäjäryhmä ja valtuusto käsitteli tähänkin esitykseen annettavaa kannanottoaan.

Alussa ryhmät pitivät omat ryhmäpuheenvuoronsa ja sitten muut. Inka Hopsu piti meidän ryhmämme puheenvuoron. Hän korosti yhteisen vision tarvetta ja eriarvoistumiskehityksen torjunnan tärkeyttä. Inka toi esiin, että maankäyttö ja liikenne tarvitsevat yhteistä linjaa ja että taloudellisesti, ekologisesti
ja sosiaalisesti on tärkeää etsiä koko seudulle parasta ratkaisua.

Inka mainitsi, että myös kuntaliitoesityksessä on paljon hyvää, mutta myös riskejä, minkä vuoksi ryhmässämme ei ole halua tämän riskin ottamiseen. Espoo on sitoutunut jo aiemmin metropoliratkaisuun ja Inka totesi meidän vievän sitä nyt eteenpäin. Inkan puheenvuoro löytyy täältä. http://www.inkahopsu.fi/?p=311 Kokoomuksen kanta kävi ilmi Pia Kauman ryhmäpuheenvuorosta. Hän totesi, ettei seudulle oikeastaan edes tarvita uusia hallintomalleja, vaan vain nykyisten kehittämistä. Mitä tämä kehittäminen olisi, hän ei maininnut. Hän otti kuitenkin esiin Uudenmaan liiton. Kauma korosti, ettei metropolihallinto saa olla liian vahva eikä liian tehokas ja hän pelkäsi Helsingin runnovan siellä päätöksiä Espoon pään menoksi.

Tässä kulki perusero meidän ja kokoomuksen ajattelun välillä. Ryhmämme esitti jo kaupunginhallitusvaiheessa Espoon lausuntoon muutamia muutoksia, jotka valtuuston kokouksessa uudistettiin. Muutosesitysten punaisena lankana oli pyrkiä tukemaan metropolihallinnon vahvuutta, kun Espoo oli omassa valmistelussaan halunnut heikentää metropolihallinnolle kaavailtua toimivaltaa.

Inka Hopsu esitti osan näistä muutosesityksistä ja Tiina Elo teki niistä osan omassa puheenvuorossaan.

Tiina korosti puheenvuorossaan, että energia olisi nyt syytä laittaa siihen, mistä voimme löytää yhteisen näkemyksen. Hän kertoi kaupunginhallituksessa
tehdyistä muutosesityksistä. Tiinan mukaan Helsingin seudulla tarvitaan kahdentasoista päätöksentekojärjestelmää, joka purkaa nykyisiä hallintorakenteita. Tiina kuvasi myös, kuinka tänä päivänä seudullisten asioiden käsittelyssä on avoimuuteen ja demokraattisuuteen liittyviä puutteita. Maankäyttö-, asuminen- ja liikenne-, eli MAL-asiat valmistellaan virkamiesten johdolla ja ne vahvistetaan kumileimasimen tyyliin kuntien valtuustoissa. Helsingin seudun liikenteen, eli HSL:n valmistelu on myös esimerkki seututasonpäätöksenteosta, joka kaipaisi uudistamista. Tiinan mukaan metropolihallinto olisi vahvempi toimija valtion suuntaan. Tiina koko puheenvuoro löytyy täältä. http://www.tiinaelo.fi/2015/01/26/kylla-metropolille-ei-kuntaliitokselle/

Ihmettelin omassa puheenvuorossani, miksi metropolihallinnosta haluttaisiin tehdä ehdoin tahdoin heikko ja epätehokas. Silloinhan se ei pysty toteuttamaan
riittävän hyvin niitä tavoitteita, joita varten hallintoa tarvitaan. Yksi tärkeä työsarka metropolitason päätöksenteossa liittyy riittävän ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämiseen. Peräänkuulutin myös enemmän yhteistyötä ja ihmettelin asiassa esiintyvää nurkkakuntaista asennetta. Oma puheenvuoroni löytyy täältä. http://susannarahkonenespoo.blogspot.fi/2015/01/metropolihallinto-tarvitsee-kunnon.html

Saara Hyrkkö puhui kuntaliitosesityksestä. Hän totesi, että siitä tarvitaan kansanäänestys. Saara muistutti, ettei kuntia ei voida vastoin kuntalaisten tahtoa pakkoliittää toisiinsa. Saara kritisoi myös asiassa lietsottua pelkoa. Hän viittasi Länsiväylän mielipidekyselyyn, jonka osallistujista 42% piti mieluisimpana jonkin sortin kuntaliitosta. Saara hämmästeli myös sitä, että kaupunginjohtajamme päätti olla ottamatta osaa kuntaliitosasiaa koskevaan valmistelutyöhön. Tämä on Saaran mukaan syönyt terää Espoon kritiikiltä. Espoota on Saaran mielestä niitattu syvälle omaan poteroonsa ja Espoossa on totuttu vastustamaan ?Helsingin metkuja?. Saaran koko puheenvuoron voi löytää täältä. http://www.saarahyrkko.fi/espoon-valtuusto-ei-lammennyt-kansanaanestykselle/

Äänestyksissä metropolihallintoa koskevaan lausuntoon tekemämme esitykset hävisivät ja Espoon lausunnoksi jäi kaupunginhallituksen esitys. Kuntaliitosasiassa Saaran esitykset saivat ryhmästämme vain osan taakseen, mutta esitys sai kannatusta vasemmistoliiton riveistä. Nämäkin esitykset jäivät hyväksymättä.

Valtuusto ehti käsitellä esityslistan muutkin asiat. Keskustelua herätti Suomenojan veneiden talvisäilytyspaikat Suomenojan satamassa. Säilytystä on
esitetty siirrettäväksi Ämmässuolle asti. Asiasta oli käsittelyssä kaksi kysymystä ja yksi aloite. Nämä palautettiin uuteen valmisteluun talvisäilytyspaikkojen etsimiseksi. Inka Hopsu puhui aiheesta.

Valtuusto käsitteli myös aivan lopussa Sirpa Hertellin sekä minun ja Heli Halavan aloitteet. Sirpan aloite koski metron infrakustannusten maksuperusteiden uudistamista. Sirpa esitti, etteivät metron rakentamiskustannukset saisi johtaa kohtuuttomiin lippuhintojen korotuksiin. Käyttökustannukset ja rakentamiskustannukset olisi pidettävä erillään. Tällä hetkellä HSL:n tavoitteen mukaan lipputuottojen kasvun on oltava vähintään kokonaiskustannusten kasvua vastaava ja kuntaosuuksilla katetaan kokonaiskustannuksista enintään nykyisen suuruinen osuus (50%). Kuntaosuuksiin sisältyy infrakorvaus kustannusten jakoa koskevan sopimuksen pohjalta.

Sirpa esitti, että kustannukset olisi katettava siinä suhteessa kuin matkustajat käyttävät joukkoliikenneinfraa, eli liikennemuodoittain, nousuittain ja kunnittain. Sirpa teki valtuustotoivomuksen. Sen mukaan joukkoliikenteen infrakustannusten korvaamista ei ole juurikaan linjattu Espoon luottamuselimissä. Jäsenkuntien kanssa käytäviä infrasopimusneuvotteluja varten kaupunginhallituksen tulisi antaa Espoon neuvottelijoille selkeät neuvottelutavoitteet. Toivomus hyväksyttiin.

Viimeisenä asiana käsiteltiin minun ja Heli Halavan valtuuston 8.12.2014 kokouksessa tekemämme aloite Kauklahden Mankin ja Kirkkonummen Luoman alueiden asuntorakentamismahdollisuuksien selvittämiseksi. Aloitteen allekirjoitti valtuustossa peräti 42 valtuutettua. Aloitteen taustalla on huoli kaavailuista
lakkauttaa rantaradan Mankin ja Luoman seisakkeet. HSL on linjannut näin aiemmin, mutta on lieventänyt kantaansa viime syksynä niin, että tarkastelussa
voidaan ottaa huomioon alueen asuntorakentamispotentiaali.

Tähän mennessä asemien seudulla asuu suhteellisen vähän ihmisiä eikä matkustajamäärät ole yltäneet muiden asemien tasolle. Asuntorakentamispotentiaalia lähistöllä kuitenkin on ja olisi järkevä sijoittaa asuntorakentamista radan yhteyteen. Vastauksessa aloitteeseen mainittiin, että kaupunkisuunnittelukeskus selvittää Mankin alueen soveltuvuuden asumiskäyttöön vuoden 2015 aikana. Selvitystyö tehdään yhteistyössä Kirkkonummen kanssa niiltä osin, kun maankäyttöä selvitellään Espoon ja Kirkkonummen rajan tuntumassa sekä Kirkkonummen puolella Luoman alueella. Kirkkonummen puolella on tehty vastaava aloite, joka sekin sai yli puolet valtuutetuista allekirjoittajikseen. Tämä aloite siis eteni harvinaisen nopeasti.

Valtuuston kokous päättyi vähän ennen yhtätoista illalla ja Jyrki Kasvi heilutteli nuijaa napakasti ja tottunein ottein. Välillä äänestysjärjestelmä teki temppujaan, mutta me valtuutetut emme siitä tällä kertaa kärsineet. Kokouksen sihteerit kertoivat lopussa, etteivät äänestystulokset olleet kirjautuneet järjestelmään, mutta he olivat ottaneet kuvan jokaisesta äänestystuloksesta ja tästä jäi jälkityötä seuraavalle päivälle. Kokoussalista poistuttaessa salin nurkassa oli valtava röykkiö kokouspapereita, jotka jäivät odottamaan päätymistään kierrätykseen.

Susanna Rahkonen