Syyskuun valtuuston kokouksen nimenhuuto paljasti, että varsin moni valtuutettu oli estyneenä antanut äänivallan talous- ja veropäätöksissä varavaltuutetulle. Valitettavasti kaikkien ryhmien valtuustoryhmien kokouksiin eivät varavaltuutetut ole tervetulleita, eikä ryhmillä ole avoimia keskustelulistoja. Täytyykin ihmetellä, mistä viime hetkellä paikalle hälytetyt varavaltuutetut tietonsa saavat – vai tyytyvätkö vain painamaan nappeja ryhmän johdon ohjeiden mukaan. Meillä Vihreissä onneksi ajatusten vaihto ja tiedonkulku toimivat avoimesti ja tehokkaasti.

Kokous alkoi tuttuun tapaan luottamushenkilövalinnoilla. Vihreällä mandaatilla valittiin liikuntalautakunnan jäseneksi Kimmo Kyrölä ja nuorisolautakuntaan Sampsa Pietilä. Onnea ja menestystä valituille!

Keskustelua seurantaraportista

Seurantaraportin käsittelyn aluksi kuultiin kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ja rahoitusjohtaja Reijo Tuorin varovaisen optimistiset puheenvuorot.  Espoon alkuvuoden tulos oli varsin hyvä ja verotuloja on kertynyt ennakoitua enemmän. Toimialat ovat kuitenkin ennustaneet tälle vuodelle merkittäviä kulujen ylityksiä. Suurimmat ylityspaineet ovat toimeentulotuessa, vammaispalveluissa, lastensuojelussa ja terveyspalveluissa. Palveluiden kysyntä on suurta nopeasti kasvavassa kaupungissa, jossa on toisaalta paljon lapsia, toisaalta yhä enemmän ikäihmisiä. 

Johanna Karimäki korosti, että myös heikompiosaista on huolehdittava ja peräänkuulutti tehokkaampaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja työttömyyden ehkäisyä. Johanna kiinnitti huomiota myös palvelujen oston merkittävään kasvuun ja kyseenalaisti ostopalveluiden laadun ja edullisuuden verrattuna kunnan omana työnä tehtyihin palveluihin. 

Tiina Pursula nosti esiin ilmastomuutoksen torjunnan edistämisen ja siitä raportoimisen. Kyseessä on kaikki kaupungin toimialat läpäisevä asia, ja toimenpiteistä ja niiden vaikuttavuudesta tarvitaan seurantamittareihin vastaava selkeä yhteenveto.

Talousarvion ja taloussuunnitelman kehykset sekä Espoo-strategian kaupunkiyhteiset tavoitteet hyväksyttiin

Vihreiden ryhmäpuheenvuoron pitänyt Tiina Elo iloitsi siitä, että Vihreiden aloitteesta nk. kaupunkiyhteisiin tavoitteisiin (suomeksi kaupungin yhteiset, toim.huom.) lisättiin ilmastonmuutoksen torjunta. Ilmastotavoitteiden lisäksi Tiina nosti esiin joukkoliikenteen tason ylläpitämisen, sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävän resursoinnin ja ennaltaehkäisyyn panostamisen sekä uuden projektipäällikön palkkaamisen pientalorakentamisen energiatehokkuuden parantamiseen.  ”Vihreiden tavoitteena ovat taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävälle pohjalle rakennetut, riittävät ja oikea-aikaiset palvelut”, sanoi Tiina. 

Veroprosentit päätettiin pitää ennallaan

Vilkkaan ja ajoittain kummallisiakin sävyjä saaneen keskustelun ja äänestyksen jälkeen veroprosentit päätettiin pitää nykyisellään, tulovero 17,75 prosentissa ja rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 1,65 prosentissa. Keskustan esittämä veroprosentin lasku parin vuoden takaiselle 17,5 prosentin tasolle hävisi äänestyksessä selvin luvuin 63–4.

Tiukempi äänestys käytiin Sirpa Hertellin esityksestä nostaa rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero nykyisestä 1,65 prosentista 1,8 prosenttiin.  Vihreiden yksimielisesti tukema esitys olisi edistänyt rakentamattomien tonttien saamista käyttöön ja sitä myötä kaupunkirakenteen tiivistämistä ja kestävän kehityksen mukaista kasvua. Korotus olisi koskenut vain kunnallistekniikan piirissä olevia asumattomia tontteja, ja mummonmökit ja rintamiestalot olisi jätetty rauhaan. Sirpan esittämästä veronkorotuksesta äänestettäessä nähtiin harvinainen rintamalinjojen täydellinen jakautuminen salin keskeltä. Vihreät, Sdp:n, vasemmiston ja perussuomalaisten tukemana hävisivät äänestyksen niukasti oikealle laidalle (Kok, Kesk, Rkp, Kd) 36–31. 

Rakennusjärjestyksen uudistaminen hyväksyttiin

Vihreiden Merva Mikkolan, Juhani Kydön ja Maisa Siiralan ansiokkaan työn tuloksena rakennuslautakunta antoi rakennusvalvontakeskukselle tehtäväksi tehdä aloite pääkaupunkiseudun kaupungeille selvittää jatkotoimia rakennusjärjestyksen täydentämiseksi, jotta ympäristö-, ilmasto- ja energiatehokkuusasiat sekä pohja- ja hulevedet tulisivat konkreettisemmin huomioon otetuiksi.

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti uuden rakennusjärjestyksen sekä Merva Mikkolan toivomuksen, että rakennusjärjestystä edelleen tarkennettaisiin ympäristö-, energia-, pohjavesi- ja hulevesiasioiden osalta yhdessä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa. Merva korosti, että kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa on oltava sijaa myös inhimillisyydelle, eettisyydelle .ja aidolle vuoropuhelulle kuntalaisten kanssa.
Tiina Pursula pahoitteli, ettei ympäristölautakunnan energia- ja ekotehokkuutta korostanutta lausuntoa ollut huomioitu valmistelussa. 

Lillhemtiin ja Kummelivuorensuuhun lisää asukkaita ja työpaikkoja

Kokouksen lopussa, monien valtuutettujen jo potiessa näkyvästi turnausväsymystä tai koti-ikävää, hyväksyttiin vielä Lillhemtin asemakaava ja Kummelivuorensuun asemakaavan muutos.

Päätösten seurauksena Saunalahden alueelle rakennetaan lähivuosina runsaasti, ja alueen asukasmäärää kasvaa merkittävästi. Lillhemtin alueelle mahdollistetaan miljööseen sopiva pientalojen rakentaminen. valmistuu lähinnä pientaloja. Saunalahteen valmistuu sekä kerros- että pientaloja ja Kauklahdenväylän varteen on määrä tulla työpaikkarakentamista. 

Erityisesti Lillhemtin kaavan hyväksymisen yhteydessä kaupunkisuunnittelulautakuntaa kiitettiin hyvästä, asukkaiden mielipiteet huomioineesta ja luontoa ja alueen kaupunkikuvallista luonnetta kunnioittaneesta työstä.

Vihreiden tavoitteiden saavuttamisen kannalta koettiin niin voittoja kuin tappioitakin. Nyt hyväksyimme kehykset tulevien vuosien taloussuunnitelmalle.  Budjettineuvotteluissa pääsemme päättämään tarkemmin siitä, mihin haluamme rahaa erityisesti kohdentaa. Kaupunginjohtaja Mäkelä korosti puheenvuorossaan, että ensi syksynä valittava uusi valtuusto tulee kaupunginjohtajan johdolla tekemään suuren strategian uudistuksen, kaupunginjohtajan sanoin ”kirjoittamaan uuden Espoon tarinan.”  Espoon uudesta tarinasta tulee Vihreiden tavoitteiden mukainen, eettinen ja ekologinen kun yhdessä voitamme seuraavat kunnallisvaalit! Tätä tavoitellessa jaksamme kukin tahoillamme puurtaa yhteisten tavoitteiden eteen. Me valtuutetut teimme eilen parhaamme, oman suorituksemme ja se riitti nyt tähän.