Espoon kaupunginvaltuuston vuoden 2014 ensimmäinen kokous alkoi juhlavasti uuden puheenjohtajiston valinnalla ja kukitusseremonialla. Vuonna 2014 valtuuston puheenjohtajana toimii Markus Torkki (Kok.), valtuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana Sirpa Hertell (Vihr.) ja toisena varapuheenjohtajana Maria Guzenina-Richardsson (SDP).
Puheenjohtajiston valinnan jälkeen kokous keskeytettiin toisen seremonian ajaksi. Vihreiden pitkäaikaista valtuutettua, 50 vuotta täyttänyttä Jyrki Kasvia muistettiin asiaankuuluvin huomionosoituksin. Valtuutettu Kasville myönnettiin tässä yhteydessä myös Espoo-mitali tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta Espoon ja espoolaisten hyväksi. Onnittelupuheessaan valtuuston vastavalittu puheenjohtaja Torkki korosti valtuutettu Kasvin pitkää, monipuolista ja ansiokasta uraa niin politiikassa kuin tiedemaailmassakin. Tekniikan tohtori Jyrki Kasvi vaikuttaa Espoon valtuustossa viidettä peräkkäistä kautta. Omassa puheenvuorossaan Jyrki Kasvi korosti valtuutettujen vastuuta moninaisuuden kunnioittamisessa sekä erilaisten arvojen ja asenteiden huomioimisessa. Lämpimät onnittelut sekä onnea ja menestystä kaikkiin tuleviin haasteisiin Jyrki, ryhmämme korvaamaton vahvistus!
Varoitus lahjusrikkomustuomion saaneelle teknisen toimen johtajalle
Kukitusseremonioiden ja juhlapuheiden jälkeen siirryttiin ikävämpiin asioihin, kun käsiteltävänä oli teknisen toimen lahjusrikkomuksesta saama tuomio.
On varsin poikkeuksellista, että asia ylipäätään tuotiin valtuuston käsittelyyn. Mikäli kaupungin johto ja ennen kaikkea kaupunginjohtaja esimiesroolissaan olisi ottanut toisenlaisen kannan, ei sitä olisi tarvinnut tuoda valtuuston ruodittavaksi lainkaan. Valitettavasti sekä Espoon kaupunginjohtaja että suuri osa Espoon johtavista luottamushenkilöistä asettui sille kannalle, ettei korkeimman oikeuden vahvistama lahjusrikkomustuomio anna aihetta mihinkään toimenpiteisiin. On ymmärrettävää, että tämä on koetellut meidän monien luottamushenkilöiden ja kuntalaisten oikeustajua sekä luottamusta niin virkamiehiin kuin poliittisiin päättäjiinkin. Näissä oloissa oli tärkeää, että asiasta käytiin avoin ja asiallinen keskustelu.
Päätösehdotuksessa esitettiin varoituksen antamista ja pitkähkön keskustelun jälkeen valtuutettujen suuri enemmistö päätyi kannattamaan esitystä ja oli siis sitä mieltä, että toimialajohtaja voi jatkaa nykyisissä tehtävissään.
Keskustelun kuluessa vihreiden valtuustoryhmän pj. Inka Hopsu teki neuvottelutoimikunnan puheenjohtajan roolissa lisäysesityksen, että valtuusto kehottaa kaupunginhallitusta täydentämään pelisäännöt kaupungin ja yhteisöjen väliselle yhteistyölle, jotta avoimuus, läpinäkyvyys ja kumppaneiden tasapuolinen kohtelu voidaan varmistaa. Valtuusto hyväksyi tämän neuvottelutoimikunnan nimiin menneen esityksen yksimielisesti.
Kurt Bymanin (ps/sit) esitystä Loukon irtisanomisesta tuki ainoastaan seitsemän valtuutettua
Vihreiden Susanna Rahkonen teki allekirjoittaneen kannattamana esityksen teknisen toimen johtajan siirtämisestä toisiin tehtäviin. Tämä esitys kaatui äänin 58–14.
Ansiokkaassa ja analyyttisessa puheenvuorossaan valtuutettu Rahkonen totesi, että se, että käräjäoikeus ja sittemmin hovioikeus on todennut kaupungin omaksumissa toimintatavoissa puutteita, on otettava vakavasti. Valtuutettu Rahkonen korosti välttämättömyyttä palauttaa kuntalaisten luottamus päätöksentekoon. Valtuutettu Rahkosen mukaan toimialajohtajan siirto toisiin tehtäviin olisi ollut välttämätön toimenpide luottamuksen palauttamiseksi.
Omassa puheenvuorossani pahekusin asian valmistelua ja käsittelyä joka mielestäni ollut kaikkea muuta kuin avointa ja demokraattista.
Korostin, että vaativien virkatehtävien ansiokas hoito vaatii virkamieheltä hyvää ymmärrystä, harkintakykyä sekä korkeaa moraalia ja ihmettelin, sitä ettei toimialajohtaja Louko omien lausuntojen mukaan edes tarkan ja yksilöidyn osoittamisen ja tuomion jälkeen – siis nyt ja tästä eteenpäin – ymmärrä, mikä on rikollista toimintaa ja mikä ei. Oman näkemykseni mukaan päättäjät, jotka antavat hänen jatkaa kaikesta tästä huolimatta nykyisessä virassaan, ottavat tietoisen riskin ja samalla itselleen vähintään moraalisen vastuun mahdollisesta ja ymmärtämättömyyden takia pelättävissä olevasta rikollisten tekojen jatkumisesta.
Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Tiina Elo korosti välttämättömyyttä muuttaa kaupungin toimintatavat avoimemmiksi ja läpinäkyvämmiksi, jotta kuntalaisten luottamus säilyy.
Vihreiden ryhmä jakautui äänestyksessä. Ryhmän enemmistö äänestäessä päätösesityksen mukaan. Valtuutettu Rahkosen muutosesityksen puolesta äänesti sitä kannattaneen allekirjoittaneen lisäksi vihreiden ryhmästä Johanna Karimäki, Henna Partanen ja Risto Nevanlinna. Kirsi Louhelainen äänesti tyhjää.
Nuorisovaltuuston uusi puheenjohtaja esittäytyi – kuunteliko valtuusto?
Vuoden alussa aloitti toimintansa Espoon uusi nuorisovaltuusto, jonka uudeksi puheenjohtajaksi valittiin viikko sitten Nicholas Kujala. Nicholas oli itseoikeutetusti Nuvan edustajana vuoden ensimmäisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa.
Meidän vihreiden ehdotuksesta valtuuston pj Torkki esitteli Nicholaksen ja antoi hänelle tilaisuuden esittäytyä valtuustolle. On aivan erinomaista, että meillä on aktiivisesti toimiva nuorisovaltuusto, jonka jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus valtuustossa sekä lautakunnissa. Sen sijaan on todella noloa, että hyvin harva valtuutettu vaivautui kuuntelemaan edes Nuvan puheenjohtajan lyhyttä puheenvuoroa. Nicholaksen puhuessa suuri osa valtuutetuista piti salissa omia kokouksiaan ja puheensorina peitti Nicholaksen puheen alleen. Miten mahtaa nuorten ääni kuulua päätöksentekijöille, jos ei tämän vertaa kiinnostusta tai edes käytöstapoja löydy?
Vihreät hävisivät äänestyksen Lommilan kauppakeskuskaavasta
Äänestyksen jälkeen hyväksytyksi tuli pitkään valmisteltu Lommilan asemakaavan muutos, joka mahdollistaa 110 000 kerrosneliön kauppakeskuksen sekä hotellin, toimistotilojen ja liikuntatilojen rakentamisen Turunväylän ja Kehä III:n väliin.
Vihreät ovat vastustaneet johdonmukaisesti suunnitelmaa, joka mielestämme on vanhentunut ja uhkaa Espoon keskuksen kaupallisia palveluja sekä perustuu liiaksi yksityisautoiluun.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen esitti kaavan hylkäämistä. Valtuutettu Louhelainen korosti, ettei tarkoituksena ole vastustaa Pohjois-Espoon palvelutarjonnan parantamista. Sen sijaan vihreät kritisoivat suuren kauppakeskittymän rakentamista kauas asukkaista ja toimivista joukkoliikenneyhteyksistä. ”Tässä on kyse mittakaavasta sekä siitä, että keskellä kaupan suurinta murrosta olemme käynnistämässä jo valmiiksi ajastaan jälkeen jäänyttä megaprojektia, jolla on pitkäkestoisia haitallisia vaikutuksia koko keski-Espoon kehitykseen”, Louhelainen totesi. Vihreiden mielestä järkevintä olisi ollut hylätä kaava ja tehdä mahdolliset kaupalliset suunnitelmat puhtaalta pöydältä.
Hylkäysesitystä kannattanut kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Risto Nevanlinna kritisoi suunnitelmaa, toteamalla, että Lommilaan piti tulla tilaa vievän kaupan keskus, mutta nykysuunnitelmalla sinne onkin tulossa perinteinen kauppakeskus, ”eräänlainen Sellon ja Jumbon turpea isoveli”. Nevanlinna kritisoi suunnitelmaa siitä, että se lisäsi kaupunkirakenteen hajautumista. Nevanlinna totesi, että pitäisikin keskittyä parantamaan Espoon keskuksen vetovoimaa ja viihtyisyyttä.
Valtuutettu Louhelaisen hylkäysesitys kaatui äänestyksessä äänin 57-16, 1 tyhjä. Aika näyttää, eteneekö hyväksytty suunnitelma, vai kaatuuko se valituksiin.
Espoon toiminnallisen tasa-arvosuunnitelma kiittäen hyväksytty
Raskaiden asioiden käsittelyn jälkeen vuorossa oli huomattavasti iloisempi asia, ”Espoon toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman tiedoksi merkitseminen”. Kaupunginhallitus oli suunnitelman jo yksimielisesti hyväksynyt ja valtuustolle se tuotiin vain tiedoksi. On kuitenkin tärkeää, että suunnitelmaa käsiteltiin myös valtuustossa. Valtuuston 1 vpj. Sirpa Hertell toi puheenvuorossaan valtuustolle myös tasa-arvotoimikunnan pj Marja Nuoran kiitokset loistavalle suunnitelmalle. Sirpa kehui ansiokasta suunnitelmaa sekä sitä, että tasa-arvon tavoite on kirjoitettu myös Espoo-tarinaan, yhteisesti hyväksytty tärkeäksi tavoitteeksi.
Valtuustokysymykseni leikkipuistojen ylläpidosta, kunnostamisesta sekä lakkauttamisesta
Pitkän ja aika raskaan illan lopuksi käsiteltiin valtuustokysymykseni leikkipuistojen ylläpidosta, kunnostamisesta sekä lakkauttamisesta. Tämä on asia, josta on asukkailta tullut poikkeuksellisen paljon huolestunutta palautetta.
Kysymykseeni oli ilokseni vastattu huolellisesti ja perusteellisesti, mistä puheenvuoroni aluksi kiitin valmistelijoita. Totesin, että lähileikkipuistojen lakkauttaminen määrärahojen vähyyteen sekä EU:n tiukkoihin turvallisuusmääräyksiin vedoten on sinänsä ymmärrettävää, mutta lyhytnäköistä toimintaa, joka on räikeässä ristiriidassa Espoon liikuntapoliittisen ohjelman sekä Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kanssa. Virallisten linjausten mukaan kaupungin tavoitteena on edistää lasten terveyttä ja hyvinvointia sekä liikuntaa.
Asia herätti myöhäisestä ajankohdasta huolimatta ilahduttavan vilkkaan ja rakentavan keskustelun. Huoli kaikkein pienimpien espoolaisten lähiliikunta- ja ulkoilupaikoista yhdisti erityisesti vihreiden sekä demareiden ja perussuomalaisten valtuutettuja.
Kritisoin sitä, että leikkipuistojen purkamista perustellaan säästöillä sekä koko kaupunkimme vallanneella ideologialla panostaa ”harvemmassa sijaitseviin, mutta suurempiin yksiköihin”. Leikkipuistojen osalta suuruuden ekonomia ja keskittäminen eivät toimi. Turvallisella kävelyetäisyydellä sijaitsevat leikkipuistot ovat monelle korvaamaton lähipalvelu.
Teknisen toimen resurssit ovat rajalliset ja pitkään kustannukset ja vastuut ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin käytettävissä olevat rahat. Totesin, että lähileikkipuistojen merkitystä sekä kustannuksia pitäisikin tarkastella myös sosiaali- ja terveyssektorin sekä liikunnan näkökulmasta. Leikkipuistojen ylläpito voi kuulua tekniselle toimelle, mutta niiden terveysvaikutuksista saatava hyöty – tai lakkauttamisten seuraukset – näkyvät joko säästöinä tai kustannuksina muilla aloilla.
Jätin kokouksessa valtuustoaloitteen asukkaiden mahdollisuuksien lisäämiseksi lähileikkipuistojen ylläpitämisessä sekä oman asuinalueen lähipalveluita koskevaan päätöksentekoon vaikuttamisessa. Valtuusto siis palaa aiheeseen vielä myöhemmin. Toivottavasti puhe konkretisoituu pian asukkaiden entistä paremmaksi kuulemiseksi sekä aktiiviseksi osallistumiseksi yhteiseksi ”lähitekemiseksi” oman asuinalueen kehittämisessä.
Paljon keskustelua herättäneistä, vaikeista aiheista huolimatta vuoden 2014 ensimmäisessä valtuuston kokouksessa ehdittiin käsitellä kaikki esityslistalla olleet asiat ja kokous päättyi uuden puheenjohtajan nuijan kopautukseen hyvissä ajoin ennen puoltayötä. Useampi iso asia on nyt saatettu päätökseen ja onpa lopputuloksesta mitä mieltä hyvänsä, on aika siirtyä eteenpäin uusien haasteiden pariin. Meillä Vihreillä on aivan loistava, aktiivinen ja monipuolisesti osaava ja ammattitaitoinen ryhmä, joka tule tekemään alkaneena vuonnakin hartiavoimin töitä entistä paremman Espoon puolesta – helppoa ei varmasti tule olemaan, mutta hyvä yhdessä tekemisen meininki ja usko muutoksen mahdollisuuteen antavat voimia.
Tammikuun kokouksesta raportoi
Mari Nevalainen