Vihreiden esitys lähikirjastojen puolesta kaatui Espoon kulttuurilautakunnassa. Espoon kulttuurilautakunta esitti kokouksessaan 21.9. talousarviolausunnossa kolmea lähikirjastoa lakkautettavaksi osana taloudellisesti kestävä Espoo (TaKE)-ohjelmaa. Lakkautettavat kirjastot ovat esityksen mukaan Pikkulaivan kirjasto, Soukan kirjasto ja Laajalahden kirjasto.
Lautakunnan varapuheenjohtajana toimiva vihreiden Hanna Paatero esitti kokouksessa Timo Kilpiäisen kannattamana lisämäärärahaa, jolla olisi korvattu kirjastojen lakkauttaminen kokonaisuudessaan.
Äänestyksessä kirjastojen lakkauttamisen puolesta ollut pohjaesitys voitti äänin 7-6. Kirjastojen lakkauttamisen puolesta säästötoimenpiteenä äänestivät lautakunnan kuusi kokoomusjäsentä ja yksi perussuomalaisten jäsen.
Lautakunta muutti näin ollen kantaansa edellisvuodesta, jolloin se edellytti kattavaa kirjastoverkkoselvitystä valtuuston käsiteltäväksi ennen lakkautuspäätöksiä. Tätä ei vielä ole tehty. Nyt lautakunnan talousarvioesityksen myötä virkamiesten toimintaa ohjaa kirjastojen lakkautus säästöjen osalta.
Soukan kirjasto on lähikirjastoista asukasmääriltään selvästi suurin. Se palvelee useita kouluja ja alueella asuvia vieraskielisiä asukkaita. Soukan kirjaston merkitys kyläyhteisölle on kiistaton.
Laajalahden kirjastolla on pitkä historia. Se on paikallisten yhdistysten koti ja tiivis osa kyläyhteisön identiteettiä. Lähikirjasto on tärkeä erityisesti lapsiperheille, koululaisille ja ikäihmisille. Kulku aluekirjastoon on tällä hetkellä julkisella liikenteellä hankalaa.
Pikkulaivan kirjasto on palvellut Lippulaivan rakentuessa erinomaisesti ja uuden aluekirjaston auetessa sen lopettaminen olisi varmasti ollut joka tapauksessa edessä. Kahden muun kirjaston osalta päätös on kuitenkin vastoin kaupunginkirjaston ja valtuuston lupauksia monimuotoisuuden ja saavutettavuuden periaatteista.
Vihreät jatkavat näiden kirjastojen puolustamista tulevissa budjettineuvotteluissa ja valtuustossa.
Kiitos teille!
Laajalahden kirjasto oli Espoon pääkirjasto ennen kuin Leppävaaran kirjasto valmistui 1972 eli koko kirjastotoimi lähti alkuun sieltä. Se sijaitsee myös rakennuksessa, jonka Museovirasto haluaa suojella. Tony Hagerlundin laskelmien mukaan yksi asiakaskäynti tilakustannusten suhteen maksaa Sellon kirjastossa yli 3 kertaa enemmän kuin Laajalahdessa.
Laajalahden kirjasto on ollut kaiken muun lisäksi äärimmäisen tärkeä siinä maahanmuuttajien kotouttamistyössä, jota kaupunki edellyttää kotiseutuyhdistyksiltä. (Laajalahdessa on merkittävä maahanmuuttajakeskittymä).
10 vuotta sitten olimme jo varmoja, että kirjastomme lopettamisuhat ovat mennyttä aikaa. Tässä linkki artikkeliin, jonka kirjoitin vuonna 2010: https://www.laajalahtiry.fi/laajalahden-kirjaston-kivinen-tie
Osaisitteko neuvoa, koska laajalahtelaisten tulisi olla erityisen varpaisillaan? Eli koska tulee seuraavia budjetti- tms. neuvotteluja, joihin me laajalahtelaiset voisimme yrittää vaikuttaa.