Valtuustokausi on puolivälissä ja toinen vuosi kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajuutta takana. Olen vuoden kuluessa pyrkinyt avoimesti raportoimaan kokouksista ja käynnissä olevista asioista. Blogikirjoituksia on ennen tätä kertynyt tasan 100 ja mielipidekirjoituksia on julkaistu eri lehdissä 10. Olen näin osaltani pyrkinyt lisäämään päätöksenteon avoimutta.

Vuotta ovat leimanneet suuret muutosprosessit: kuntaliitosselvitykset, sote-uudistus ja Espoon talouden tasapainotus. Toisaalta olemme painiskelleet toimintatapoihin ja avoimuuteen liittyvien ongelmien kanssa: Opetukseen ja koulukorjauksiin liittyviä avustuksia on jäänyt hakematta ja Suomenojan satamasotkut ovat paljastaneet vakavia ongelmia niin toimintakulttuurissa kuin hankintojen kilpailutuksissakin.

Koosteessa korostuvat omat tekemiseni, mutta kaiken perusta on vahva ja aktiivinen Vihreä valtuustoryhmä, jossa huipputyypit tekevät loistotyötä niin omissa luottamustoimissaan kuin toimivana tiiminä. Kiitos siis koko ryhmälle hyvästä työstä!

Metropolikaupunki vai metropolihallinto

Kuntauudistus lukuisine selvityksineen on työllistänyt koko vuoden niin virkamiehiä kuin luottamushenkilöitäkin. Loppuvuodesta julkistettiin erityiskuntajakoselvitys, jossa esitetään Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Sipoon liittämistä yhteen (= metropolikaupunki). Espoo on tätä selvitystä kaikin tavoin vastustanut erityisesti kaupunginjohtajan toimesta. Itse pidän tärkeänä, että Espoo oli selvityksessä mukana, vaikka suhtaudun sen lopputulokseen kriittisesti. Hyvää esityksessä on vahvan kaupunginosademokratian painottamisen.

Sote-uudistus on hankaloittanut kuntakentän tulevaisuuden arviointia, samoin metropolihallintolain hidas eteneminen. Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin vapaaehtoinen EKKV-selvitys jätettiin suosiolla odottamaan näiden suurempien uudistusten etenemistä.

Olen osallistunut aktiivisesti kaikkiin kuntauudistuksia käsitteleviin kokouksiin ja asukasiltoihin. Mielestäni Helsingin seudun tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan ja seudullinen päätöksenteko pitää saada avoimeksi ja demokraattiseksi.

Valtuusto antaa lausunnot kuntaliitosesityksestä ja metropolihallintolaista 26.1.

Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma (tatu)

Alkuvuodesta neuvoteltiin Vihreiden Inka Hopsun johdolla valtuustokauden mittainen tuottavuusohjelma. Pidimme tärkeänä, että rahoitustasapainoa haettaessa kaikki keinot pidetään mukana, että palveluita ei lähdetä heikentämään niitä eniten tarvitsevilta ja että liikelaitosmalli otetaan uuteen tarkasteluun. Myös aktiivisia työllistämistoimia peräänkuulutimme, koska ihmisten aktivoiminen parantaa myös tuottavuutta.

Ohjelmalla haetaan kymmenien miljoonien eurojen rakenteellisia kustannussäästöjä talouden tasapainottamiseksi.

Kehyksestä poliittiset neuvottelut

Luottamushenkilöt pääsivät ensimmäistä kertaa neuvottelemaan talousarvion kehyksestä, mikä on meidän Vihreiden ansiota. Viime kaudella ollessani valtuustoryhmän puheenjohtaja, nostin asian esiin ja nyt Inka Hopsu valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtajana sai asian toteutumaan.

Tämä on tärkeää siksi, että kehys on talouasarvion raami, jonka puitteissa varsinaiset talousarvioneuvottelut käydään.

Omistaja-tilaaja-tuottajamallin uudistaminen

Tatu-ohjelmassa linjattiin mallin uudistamisesta. Kyselin pitkin syksyä asian edistymisestä ja tyrmistys oli melkoinen, kun loppusyksystä Hesarille vuoti tieto kahden liikelaitoksen ulkoistusaikeista.

Saimme väännettyä valmistelun lähtöpisteeseen ja poliittiset neuvottelut on tarkoitus käydä alkuvuodesta. Nyt selvitetään kaikki vaihtoehdot ja arvioidaan tarkemmin, mitä palveluja kaupungin on järkevä tuottaa jatkossakin itse. Tärkeää on, että taloudellisten säästöjen lisäksi muutoksilla tavoitellaan aitoa tuottavuuden kasvattamista ja palvelujen laadun parantamista. Nopeiden säästöjen ei siis pidä olla ainoa mittari.

Länsimetron jatko

Iso päätös, josta jouduttiin keväällä vääntämään valtion kanssa. Lupaus valtion osallistumisesta saatiin lopulta niin, että metroa voidaan jatkaa välittömästi Matinkylästä Kivenlahteen. Tässä taloudellisessa tilanteessa jätti-investoinnin kustannukset kuitenkin mietityttivät. Kaupunginhallituksessa vaadimmekin tarkempia selvityksiä ja laskelmia hankkeen rahoituksesta ja kustannusvastuista Espoolle.

Metro ja sen jatko on Espoolle ennen kaikkea elinkeinopoliittinen hanke, joka mahdollistaa kaupunkirakenteen kehittymisen ja asuntojen lisäksi työpaikkojen saamisen raideyhteyksien varteen. Investointi on tarkoitus rahoittaa metron myötä saatavilla maanmyyntituloilla ja maankäyttömaksuilla. Nämä hyödyt realisoituvat osin vasta pidemmällä aikavälillä.

Koska kaupungin taloutta koskevat huolet ovat relevantteja, valtuusto edellytti esityksestämme metropäätöstä tehdessään, että hankkeen riskienhallinnasta, kustannusten kehittymisestä sekä pitkän aikavälin vaikutuksista kaupungin käyttötalouteen raportoidaan valtuustolle säännöllisesti.

Loukon seuraajan valinta ja johtamisjärjestelmän uudistus

Teknisen toimen johtaja Olavi Louko jää eläkkeelle ensi keväänä ja seuraajan haku on käynnissä. Käynnistimme hakuprosessista päätettäessä keskustelun tarpeesta uudistaa Espoon johtamisjärjestelmää ja esitimme viran täyttämistä määräaikaisesti. Esityksellemme ei löytynyt kannatusta, ei myöskään pormestarimallille.

Pidämme nyt erittäin tärkeänä sitä, että poliittista johtamista Espoossa edelleen vahvistetaan. Nykyinen malli, jossa kaupunginhallituksen puheenjohtajiston on mahdollista hoitaa tehtävää osa-aikaisesti on hyvä alku, mutta ei riitä. Tänä vuonna mahdollisuutta on lisäkseni käyttänyt puheenjohtaja Ari Konttas (kok).

Sisäilmaongelmia ja väistötiloja

Tila- ja asuntojaostossa käytimme valtavasti aikaa koulujen sisäilmaongelmiin ja väistötiloihin liittyviin asioihin. Käynnissä on ollut yhteensä kahdeksan väistötilahanketta. Lisäksi tulipalossa tuhoutunut Lintulan siirtokelpoinen päiväkoti jouduttiin rakentamaan uudelleen.

Väistötilojen hankinta on ollut Tilakeskukselle haastava urakka, eikä viivästyksiltä valitettavasti ole vältytty. Väistötilahankkeiden etenemisestä raportoidaan säännöllisesti kouluille ja jokaisessa jaoston kokouksessa. Viestintää erityisesti koulujen opettajille ja vanhemmille on parannettu.

Talousarvioneuvotteluissa lisättiin Vihreiden esityksestä  3,7 me lisää elinkaarta pidentäviin koulu- ja päiväkotikorjauksiin. Kun kaupunginjohtajan esityksessä tähän tarkoitukseen oli jo varattu 3 me lisärahaa, nousivat resurssit merkittävästi. Tämä toivottavasti auttaa sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyssä.

Asunto-ohjelma hyväksyttiin

Viime valtuustokaudella tein valtuustoaloitteen Espoon asuntopoliittisen ohjelman laatimisesta ja se annettiin tila- ja asuntojaoston valmisteltavaksi. Alkuvuodesta saatiin asia päätökseen.

Vihreiden keskeisiä tavoitteita olivat mm. asuntotuotannon ohjaaminen niin, että saamme kohtuuhintaisia ja ihmisten asumistarpeita vastaavia asuntoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden äärelle. Erityisesti tarvitaan pieniä asuntoja ja esimerkiksi autopaikkanormien väljentämistä siten, ettei pienten asuntojen hinta nouse pilviin. Vaadimme myös lisää tontteja opiskelija-asunnoille ja pientaloasumiseen uusia konsepteja. Suurena saavutuksena pidän sitä, että saimme Espoon asuntojen asuntotuotantotavoitteen nostettua 300 asunnosta 400 asuntoon Kokoomuksen tiukasta vastustuksesta huolimatta.

Jaoston puheenjohtajana pidin huolen siitä, että ohjelma valmisteltiin laajasti valtuustoryhmiä kuullen ja siten, että poliittinen kädenjälki näkyy. Onnistuneen neuvotteluprosessin tuloksena hyväksyimmekin yksimielisesti kolmisenkymmentä lisätavoitetta. Tästä sain kiitosta paitsi luottamushenkilöiltä, myös virkamiehiltä.

Suomenojasotkut

Suomenojan sataman sotkuja on setvitty elokuusta lähtien niin lehtien palstoilla kuin lukuisissa kaupunginhallituksen kokouksissa. Soppa sai alkuna, kun Massimiliano Carbone nosti julkisuuteen yrityksensä epäasiallisen kohtelun ja sopimuksen perusteettoman irtisanomisen. Myöhemmin vyyhti laajeni, kun Helsingin Sanomat uutisoi epäselvyyksistä satamatoimintojen kilpailutuksissa ja yrittäjien sopimuksissa.

Vihreiden ryhmä on tehnyt töitä laajalla rintamalla sotkun selvittämiseksi ja vaatinut asian perinpohjaista ja avointa käsittelyä. Kovalla työllä saimme väännettyä valmistelun asialliselle tasolle. Nyt odotetaan ulkoisen tarkastuksen ja rikostutkintojen tuloksia. Sen jälkeen on lopullisten johtopäätösten aika.

Sivistystoimen ja tilakeskuksen hakematta jääneet avustukset

Alkuvuodesta kävi ilmi, että sivistystoimelta oli jäänyt hakematta kohdennettu valtionavustus koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Summaksi arvioitiin 1,7 me. Kaupunginhallituksen saaman selvityksen mukaan kyseessä oli inhimillinen virhe ja unohdus yhdistettynä tietokatkoksiin, työpaineisiin ja kireään hakuaikatauluun.

Tilintarkastaja antoi asiasta muistutuksen ja valtuusto lykkäsi tarkastuslautakunnan kannan mukaisesti vastuuvapauden myöntämistä sivistystoimen johtajalle ja opetustoimen johtajalle, kunnes on selvitetty vuosille 2014 – 2015 kohdistetun harkinnanvaraisen avustuksen hakematta jättämisestä kaupungille aiheutunut mahdollinen taloudellinen vahinko. Tämä asia on vielä prosessissa.

Lokakuussa paljastui, että kaupunki ei hakenut valtion myöntämää tukea sisäilmaongelmaisten koulujen ja päiväkotien korjaukseen. Esimerkiksi Helsingille avustusta myönnettiin reilu 1,5 me viiteen hankkeeseen ja Vantaalle reilu miljoona neljään hankkeeseen.

Tämä tuntui melkoisen uskomattomalta siihen nähden, miten paljon sisäilmaongelmista ja resurssipulasta on viimeisen kahden vuoden aikana valtuustossa puhuttu. Edelleen vaadimme erilaisten avustusten tarkempaa seurantaa ja kaikkien relevanttien rahojen hakemista.

Espoo Viisi vuotta Reilun kaupan kaupunkina

Minulla on ilo ja kunnia toimia Espoon Reilun kaupan kaupungin kannatustyöryhmän puheenjohtajana. Keväällä juhlittiin 5-vuotiasta Reilun kaupan kaupunki Espoota.

Espoo Cateringin on toiminut alusta asti aktiivisesti Reilun kaupan puolesta. Reilun kaupan kahvia on juotu viidessä vuodessa 5,4 miljoonaa kupillista.

Reilun kaupan kaupungin arvonimi sopii loistavasti Espoon arvoihin. Espoo korostaa kumppanuutta ja haluaa olla vastuullinen edelläkävijä. Reilu kauppa on globaalia vastuullista kumppanuutta, joka antaa kasvot ja tarinan arkisille valinnoillemme. Se on myös hyvin tuotteistettu ja luotettava konsepti vastuullisten hankintojen tekemiseen.

Vielä muutama yksittäisiä nostoja asioista, joissa olen ollut aktiivinen:

Högnäsin kaavaa esitimme palautettavaksi uudelleen valmisteltavaksi, koska alue on luonnoltaan erittäin herkkä ja rakentaminen uhkaisi Matalajärven natura-aluetta. Esityksemme hävisi valtuustossa, mutta Uudenmaan ely-keskus on sen jälkeen tehnyt oikaisuvaatimuksen, että asiat joihin kiinnitimme huomiota on korjattava.

Raide-Jokerin linjaus siirrettiin kaupunginhallituksen päätöksellä kulkemaan Leppävaarasta Pohjois-Laajalahden kautta Kehä I:n vartta Otaniemeen. Aloite tähän tuli Aalto-yliopistolta. Itselleni päätös oli vaikea, koska pelkään uuden linajuksen tuovan painetta rakentaa Laajalahden rannat. Luotin kuitenkin siihen, ettei Natura-alueen läheisyys mahdollista rakentamista tulevinakaan vuosina. Myös Tapiolan jääminen Raide-Jokerin ulkopuolelle arvelutti. Tarkempi linjaus selviää ensi vuoden aikana tehtävässä tarkemmassa suunnittelussa.

Lähikirjastoja olemme puolustaneet tarmokkaasti ja kulttuurilautakunta päättikin säilyttää Soukan ja Kivenlahden kirjastot. Molemmissa tilat ovat ongelmalliset, mutta uusia ratkaisuja etsitään. Lähikirjastot ovat tärkeitä ennen kaikkea lapsille ja lapsiperheille.

Rödskogs skolan kohtalosta vääntäminen vei valtavasti aikaa ja energiaa. Tilakeskuksen toimitusjohtajan päätöksellä koulu tyhjennettiin sisäilmaongelmien takia. Vanhemmat olivat tyytymättömiä päätökseen, koska lapset eivät olleet oireilleet ja lähikoulu haluttiin säilyttää. Tila- ja asuntojaosto päätti, että sulkemisen sijaan koulussa tehdään korjauksia ja myöhemmin päätettiin, että pihaan hankitaan siirtokelpoiset tilat, jotta koulu voi palata Rödskogiin syksyllä 2015. Pitkällä tähtäimellä on kuitenkin tehtävä päätös, miten ruotsinkielinen opetus Pohjois-Espoossa tulevaisuudessa hoidetaan.

Kaupungintalon kohtalo ei ratkennut vieläkään. Kaavaa hyväksyttäessä keskustelu kilpistyi melko lailla siihen, onko talon suojelumerkintä ainoa tai paras tapa säilyttää kaupungintalo. Äänestin suojelumerkinnän puolesta, koska katsoin että kaavallisella suojelulla olisi saatu piste ikuisuusprojektille ja olisi vältytty ehkä kokonaan valituksilta. Esitys hävisi, joten talon kohtalosta päätetään kun kaava on saanut lain voiman. Pääasia, että kaava meni eteenpäin ja keskustan kehittäminen etenee.

Kulunut vuosi ja tehty työ lukuina

Kokoukset:

13 valtuusto
25 valtuuston neuvottelutoimikunta
11 Tuottavuusohjelmaan, kehykseen ja talousarvoon liittyvät neuvottelut
15 Vihreä valtuustoryhmä

27 kaupunginhallitus
25 kaupunginhallituksen aamuneuvottelut
17 Vihreä kaupunginhallitusryhmä
3 kaupunginhallituksen puheenjohtajisto (näitä olisin toivonut enemmän)

11 tila- ja asuntojaosto
11 konsernijaosto
11 elinkeino- ja kilpailukykyjaosto

15 kaupunkisuunnittelulautakunta
7 muut kokoukset
9 pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun yhteistyökokoukset
13 kuntauudistukseen liittyvät kokoukset

Muut tilaisuudet ja tapaamiset:

36 palaverit virkamiesten kanssa
8 kuntauudistukseen liittyvät asukastilaisuudet
24 seminaarit ja muut tilaisuudet
12 edustustilaisuudet
10 Reilun kaupungin kannatustyöryhmä
21 Asukastilaisuudet, asukkaiden tapaaminen ja muut sidosryhmät
13 Vihreiden tilaisuudet

Vierailut ja matkat:

Kaupunginhallituksen Lontoon makta 21.-23.1.
Kuusikkokuntatapaaminen Tampereella 11.-12.3.
Kuusikkokuntatapaaminen Turussa 16.-17.9.
Maakuntaparlamentti 20.-21.11.
Kaupunginjohtajan Shanghain matka (mukana kh:n puheenjohtajisto) 27.-30.11.