1.5. Todennäköisesti meidänkin vaippamme vaihtaa jonain päivänä … Japanista ostettu … hoitorobotti.Hyvä wappuväki, poliittisesta väristä tai värittömyydestä riippumatta.

Suomella ei mene hyvin, ei edes huonosti, vaan hyvin huonosti. Näinhän meille jatkuvasti kerrotaan.

Esimerkiksi Suomen velkataakka on kasvanut viime vuosina nopeasti. Muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna Suomi ei kuitenkaan ole erityisen velkaantunut. Ei ainakaan vielä. Ja hyvä niin, siksi Suomen valtiolla on edelleen se kolmen A:n luottoluokitus, jonka ansiosta Suomen lainoilla on matala korko.

Ainakin kansainväliset luottoluokittajat vaikuttavat tyytyväisiltä hallituksen talouspolitiikkaan.

Sen sijaan Suomen työttömyysluvut ovat järkyttävän korkeat. Suomessa on jo yli 300.000 työtöntä työnhakijaa.
Yrityksiä on huudettu apuun luomaan uusia työpaikkoja, mutta saamme päinvastoin kuulla yhä uusista yt-neuvotteluista ja irtisanomisista.

Onko Suomessa siis vaikea yrittää?

Itse asiassa amerikkalaisen talouslehti Forbesin mukaan Suomessa yrityksillä on maailman kuudenneksi parhaat toimintaedellytykset. Esimerkiksi yritysverotus on Suomessa pari prosenttiyksikköä alhaisempi kuin EU-maissa keskimäärin.

Ovatko suomalaisten palkat sitten niin korkeat, ettei täällä kannata työllistää?

Itse asiassa suomalaisten yritysten työvoimakustannukset ovat EU-maista vasta seitsemänneksi korkeimmat. Kalleinta työ on Ruotsissa ja Tanskassa … joita usein tarjotaan Suomelle talouspolitiikan malleiksi.

Onko sitten sähkö Suomessa niin kallista, ettei tänne kannata investoida. Niinhän meille toistuvasti kerrotaan.
Itse asiassa suomalainen teollisuus saa sähkönsä paljon halvemmalla kuin useimmissa muissa Euroopan maissa.

Eivät kansainväliset tietotekniikkayhtiöt muuten perustaisi Suomeen palvelinkeskuksiaan, joiden suurin kustannuserä on nimenomaan sähkö.

Missä sitten on vika?

Meidän huomiomme on keskittynyt suuriin yrityksiin, joilla on varaa palkata ammattivaikuttajat kertomaan poliitikoille tarpeistaan.

Sen sijaan pienyrittäjien ääni ei kuulu, vaikka yli 90% Suomen yrityksistä on pieniä alle 10 hengen yrityksiä. Sen sijaan suuria, yli 250 henkeä työllistäviä yrityksiä Suomen yrityksistä on vain 0,2 prosenttia.

Silti esimerkiksi yrityslainsäädäntö laaditaan nimenomaan suuria yrityksiä varten. Viiden hengen nyrkkipajalla on samat hallinnolliset velvoitteet kuin 2000 hengen suuryrityksellä.

Pienet yritykset eivät ole myöskään mukana työehtosopimusneuvotteluissa tai kolmikantaneuvotteluissa. Silti neuvotteluissa tehdyt päätökset sitovat myös heitä.

Ei ihme, että niin moni pienyrittäjä on turhautunut ja pettynyt sekä oikeistoon että vasemmistoon.

Uudet työpaikat syntyvät nimenomaan pienissä ja keskikokoisissa yrityksissä. Siksi pienyrittäjien tarpeita tulee kuunnella herkällä korvalla.

Seuraavan hallituksen ohjelmaan pitäisi saada esimerkiksi henkilökohtainen konkurssi, jotta yrityksen kaatuminen ei tuhoaisi yrittäjän koko loppuelämää.

Myös yrittäjän sosiaaliturvaa tulisi yksinkertaistaa. Jo pelkästään päivähoitopaikan saaminen edellyttää yrittäjältä monen tunnin paperitöitä. Jotta kunta pystyy määrittelemään päivähoitopaikan hinnan, yrittäjän on laadittava yksityiskohtainen selvitys yrityksensä taloudellisesta tilanteesta… Joka vuosi.

Perustulo helpottaisi puolestaan uusien yritysideoiden kokeilemista ilman kohtuutonta riskiä, koska toimeentulo olisi turvattu myös idean epäonnistuessa.

Hyvät kuulijat!

Suomen ja Euroopan tulevaisuutta on jo neljä vuotta varjostanut Euroalueen velkakriisi.

Eurooppa olisi voinut selvitä kuivin jaloin Yhdysvaltojen finanssikriisistä … tai Kreikan valtiontalouden paljastumisesta fiktioksi … mutta ei molemmista.

Moni on sanonut, ettei Kreikkaa olisi koskaan pitänyt hyväksyä mukaan Euroon, mutta minkäs teit, kun suvereenin valtion tilejä ei saanut tarkastaa. Sehän olisi ollut federalismia, EU:n valtaa yli jäsenmaiden.

Käytännössä Euro-maaksi pääksi mikä maa tahansa, kunhan kehtasi ilmoittaa sopivat talousluvut.

Nyt tuosta federalismin pelosta sitten maksetaan laskua.

Kreikka on hyvä muistutus myös meille suomalaisille, mihin populistiset vaalilupaukset … ja niiden pitäminen vaalien jälkeen johtavat. Kreikkalaiset poliitikot lupasivat aina vaalien alla kymmenen hyvää ja seitsemän kaunista … ja myös pitivät lupauksensa … velkarahalla.

Vaikka velkakriisi on tuntunut meidän kaikkien kukkarossa, se ei ole kuitenkaan sen kummempi kuin menneiden vuosikymmenten talouskriisit. Suhdanteiden nousut ja laskut ovat olleet maailmantalouden arkea jo vuosisatojen ajan. Business as usual.

Sen sijaan pitkään vakaana pysyvä talous on poikkeus, vaikka sitä pidetäänkin talouspolitiikan tavoitteena.

Se kuuluisa miesmuisti on kuitenkin valitettavasti niin lyhyt, että me ehdimme aina unohtaa edellisen laman opetukset ja toistamme samat virheet yhä uudelleen.

Nousukaudella tuhlataan surutta, ja kipeimmät rakennemuutokset jätetään lamavuosille, jolloin ne kirpaisevat eniten.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteiden uudistaminen se surullisenkuuluisa sote-uudistus olisi ollut paljon helpompaa nousukaudella kuin nyt, viime hetkellä, pakon edessä.

Hyvät kuulijat,

Euroopan velkakriisi on jättänyt poliittisessa keskustelussa alleen kaiken muun.

Velkakriisin varjossa on kuitenkin ollut käynnissä useita niin kutsuttuja … megatrendejä, kehityskulkuja, jotka toisin kuin velkakriisi, muuttavat meidän maailmaamme pysyvästi. Business NOT as usual.

Esimerkiksi … me suomalaiset ikäännymme nopeasti.

Kuten muuallakin Euroopassa, Suomen suuret ikäluokat tekivät vain vähän lapsia …ja ovat nyt jäämässä eläkkeelle. Jo vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden osuus suomalaisista on kaksi kertaa suurempi kuin nyt.

Samaan aikaan työikäisten suomalaisten määrä pienenee vuosi vuodelta.

Jos Suomen jatkuvasti pienenevän työvoiman tekemän työn määrää … tai tuottavuutta ei pystytä nostamaan … nostamaan paljon … meidän suomalaisten elintaso laskee … paljon.

Etenkin vanhusten hoito romahtaa, nykyisestä tasosta, koska hoitavia käsipareja ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi, vaikka jostain löytyisikin rahat hoitajien palkkaamiseen.

Suomea 2030-luvulla odottava ikäkriisi on osattu ennustaa jo 1990-luvulla, mutta sen ratkaisu on lykätty aina seuraavalle hallitukselle. Enää sitä ei voi lykätä.

Esimerkiksi Japanissa, jossa väestö ikääntyy Suomeakin nopeammin, on jo vuosikymmenen ajan investoitu miljardeja vanhustenhoidon automatisointiin… Kehitetty robotteja, jotka huolehtivat vanhuksista, kun nuoria käsipareja ei ole riittävästi, eikä ulkomaista työvoimaa haluta päästää maahan.

Ajatus roboteista vanhuksia ulkoiluttamassa voi tuntua karmivalta, mutta ainakin Japanissa on päätetty tehdä jotain väestön ikääntymiselle, ja investoitu siihen rahaa … paljon rahaa.

Todennäköisesti meidänkin vaippamme vaihtaa jonain päivänä … Japanista ostettu … hoitorobotti.

… Toinen maailmaa muuttava megatrendi on globalisaatio. Kansainvälinen kilpailu kiristyy entisestään, kun Kiina ja Intia nousevat maailmantalouden vetureiksi. Kiina on jo nyt maailman toiseksi suurin kansantalous, ja Intia kolmanneksi suurin. On vain vuosien kysymys, koska Yhdysvallat jää kakkoseksi … ja edelleen kolmanneksi.

Jos Eurooppa ei ryhdistäydy, meistä tulee aasialaisten turistikohde, johon tullaan ihailemaan antiikin raunioita ja eksoottista luontoa sekä syömään perinteistä eurooppalaista ruokaa Helsingin pittoreskeihin pitserioihin.

… Suomen, Euroopan ja ihmiskunnan kolmas haaste on ilmastonmuutos. Enää ei puhuta ilmaston lämpenemisen estämisestä, se on jo myöhäistä. Sen sijaan joudumme miettimään, miten ilmastonmuutosta voidaan vielä hillitä, ja miten sen vaikutuksiin sopeudutaan.

Täällä Kotkassa ilmastonmuutoksen dramaattisemmat vaikutukset eivät vielä näy, sillä maa nousee täällä samaa tahtia meren pinnan nousun kanssa. Sen sijaan muualla monia matalia saaria on jo jouduttu evakuoimaan merenpinnan nousun takia.

Merenpinta kun on alkoi nousta jo 1900-luvun alussa, ja on nyt noin 25 senttiä korkeammalla kuin vuonna 1900.
… Neljäs murros on kuitenkin se kaikkein haastavin, sillä oikein käytettynä se tarjoaa mahdollisuuden, ainoan mahdollisuuden vastata kolmeen muuhun.

Viime vuosikymmenet ovat olleet teknologian nopean kehityksen aikaa. Nyt nuo teknologiat, tietotekniikka, robotiikka, bio- ja geenitekniikka, nanotekniikka, alkavat muuttaa maidän yhteiskuntaamme, meidän maailmaamme, meidän tapaamme elää ja olla ihmisiä.

Vain näitä uusia teknologioita hyödyntämällä me voimme lisätä työn tuottavuutta niin nopeasti niin paljon, että meillä on varaa huolehtia vanhuksistamme … siis meistä … myös 2030-luvulla.

Vain uuden teknologian avulla me pystymme vastaamaan Kiinan ja Intian haasteeseen kansainvälisessä kilpailussa.

Vain uusi teknologia mahdollistaa uusiutuvan energian tehokkaan hyödyntämisen ja energian tuhlaamisen lopettamisen. Esimerkiksi aurinkosähkön hinta laskee nopeasti ja se on pian esimerkiksi ydinvoimalla tuotettua sähköä edullisempaa.

Mutta … näin nopea uuden teknologian käyttöönotto ei tule olemaan helppoa. Koneet on helppo uusia, ihmisten osaamista ei.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn selvityksen mukaan robotit ja tekoälyt tulevat hävittämään kolmanneksen suomalaisista työpaikoista.

Mihin tarvitaan autonkuljettajia, kun autot ajavat itse itseään. Suurimmat autovalmistajat ovat ilmoittaneet tuovansa robottiautot markkinoille viimeistään vuonna 2020.

Mihin tarvitaan pörssimeklareita, kun tekoälyt myyvät ja ostavat osakkeita. Maailman arvopaperikaupasta jo yli puolet on tekoälyjen ”käsissä”:

Viimeksi vastaava teknologian kehityksen aiheuttama työn murros koettiin 1800-luvun alussa, kun tuotantoa automatisoitiin höyryn voimalla. Tuloerot kasvoivat nopeasti, kun koneet tahkosivat rahaa tehtaanomistajille … ja koneiden syrjäyttämät työntekijät elivät köyhyydessä.

Tuloksena oli väkivaltaisia kapinoita, kun uusia koneita vastustaneet luddiitit tuhosivat tehtaita ja ottivat yhteen armeijan kanssa. Lopulta esimerkiksi Iso-Britanniassa säädettiin koneen rikkomisesta … kuolemanrangaistus.

Lopulta, vuosikymmenten jälkeen yhteiskunta löysi uuden järjestyksen, ja syntyi se maailma, jossa me nyt elämme. Talous, politiikka, perhe, koulutus, kuten me ne tunnemme.

Näin Wappuna on hyvä muistaa, että nykyaikainen työväenliike, koko meidän eurooppalainen poliittinen järjestelmämme, syntyi teollistumisen seurauksena. Millaisen poliittisen järjestelmän tämä nyt käynnissä oleva teknologian murros luo? Ja ovatko sen syntyvaiheet yhtä tuskalliset?

… Siitä päätetään nyt.

Tänä keväänä valittavan EU Parlamentin kausi kestää vuoteen 2019. Verkkokauppa, robottiautot, lähettilennokit, 3d-tulostimet, älylasit, tekoälyt, sähköinen paperi, … Kaikki tulevat laajamittaiseen käyttöön joko tämän parlamentin kaudella tai pian sen jälkeen.

On nyt valittavan parlamentin vastuulla päättää, millä pelisäännöillä uudet teknologiat otetaan käyttöön. Miten niiden tuottamat hyödyt jaetaan oikeudenmukaisesti. Miten työnsä menettäville luodaan uusia työpaikkoja ja niissä tarvittavaa uutta osaamista.

Nyt valittavalla parlamentilla on enemmän valtaa kuin edeltäjillään. Sillä on myös enemmän vastuuta kuin edeltäjillään. Se ei voi lykätä näitä päätöksiä seuraajilleen.

Ei ole todellakaan yhdentekevää, keitä Brysseliin toukokuun 25. päivä valitaan. Mitkä arvot ja asenteet heillä on? Keskittyvätkö he puolustamaan mennyttä maailmaa vain rakentamaan tulevaa … vaikka sen tieltä pitäisikin purkaa saavutettuja etuja? Millaista kokemusta ja osaamista heillä on?

… Valitkaa huolella.

Vastuu Euroopan tulevaisuudesta on nyt teillä.

… Mutta ei anneta sen vastuun painaa tänään. Tänään juhlitaan kevättä ja tulevaisuutta, kirjaimellisesti valoisaa tulevaisuutta.

Hauskaa Wappua!