“Torjumalla eriarvoisuutta rakennamme kaikille hyvää kaupunkia”, toteaa sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Pinja Nieminen. Syrjäytymistä torjutaan parhaiten panostamalla lapsiin ja nuoriin. Erityisen tärkeää on turvata koulutuksen laatu, opetuksen resurssit sekä riittävät avustaja- ja tukitoimet niitä tarvitseville. Nieminen muistuttaa myös varhaisen puuttumisen tärkeydestä, jotta syrjäytymisvaarassa olevat tavoitettaisiin mahdollisimman aikaisin.

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimivuus on tärkeää, samoin se, että sosiaali- ja terveyspalveluissa perhe kohdataan kokonaisuutena. Lapsi, jonka vanhemmilla on haasteita, saattaa tarvita tukea eri tilanteissa. Oikeanlainen tukitoimi oikeaan aikaan on tehokkain keino estää eriarvoisuuden syntymistä.

Hyvinvoiva kaupunki on aidosti yhdenvertainen ja käyttää voimavaroja siihen, että moninaisuus huomioidaan. “Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sukupuolettoman vessan tai pukuhuonetilan lisäämistä julkisiin tiloihin, jolloin kenenkään ei tarvitse määritellä sukupuoltaan niitä käyttäessään”, tarkentaa opiskelija Aleksi Vesala.

Verna Castrén muistuttaa, että eri viranomaisten suhtautumisella on merkitystä. Esimerkiksi terveydenhuollossa ja neuvolassa työntekijöiden asenteet ovat avainasemassa. “Sateenkaariperhe on kohdattava aivan samalla lailla kuin mikä tahansa muukin perhe: perheenä johon on tulossa lapsi”, hän huomauttaa. Castren peräänkuuluttaa myös työntekijöiltä rohkeutta puhua asioista. Perheiden tarpeet saa helpoiten selville kysymällä.

Aleksi Vesala ja Verna Castrén

Esteettömyys on kynnyskysymys

“Yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaaminen jokaiselle edellyttää kaupungin kehittämistä kokonaisuutena”, sanoo esteettömyysasiantuntija ja tarkastuslautakunnan jäsen Mika Levänen. “Esteettömyyden pitäminen lähtökohtana kaikessa suunnittelussa ja rakentamisessa on kaikkien etu. On huomattavasti halvempaa rakentaa kohde– katu, talo tai piha-alue – heti esteettömäksi kuin korjata niitä jälkikäteen”, Levänen muistuttaa. Hän painottaa erityisesti kaavoitus- ja hankesuunnitelmien merkitystä ja toivoo niihin mainintoja esteettömistä sisäänkäynneistä ja kulkuväylistä.

Liikkumisen, näkemisen ja kuulemisen esteet tekevät monet asiat hankaliksi ja itsenäisen elämän vaikeaksi. “Pienetkin esteet saattavat johtaa siihen, että ihmisen elinpiiri kutistuu ja hän pikkuhiljaa syrjäytyy”, Levänen varoittaa. “Esteetön Espoo on ollut tavoitteena jo pari vuosikymmentä, mutta edelleen tehtävää riittää enemmän kuin tarpeeksi. Se, että näihin asioihin ei panosteta riittävästi, on huolestuttavaa.”

Järjestöt tärkeitä kumppaneita

Jyrki Myllärniemi ja Rosa Puhakainen-Mattila

Parhaita näköalapaikkoja moninaisuuteen ovat järjestöt. “Niillä on rooli yhteiskunnallisina havainnoijina, eri yhteisöjen äänen esiin nostajina ja oman alansa asiantuntijuuden jakajina”, toteaa kehittämispäällikkö, diakoni Jyrki Myllärniemi. Järjestöt ovat myös merkittäviä hyvinvoinnin tuottajia. Kunnille kumppanuus on taloudellisesti merkityksellistä, sillä järjestöt tuottavat monia palveluita, joihin kuntasektorin omat resurssit eivät riitä, Myllärniemi painottaa.
Järjestöt tarjoavat myös monenlaisia osallistumisen mahdollisuuksia kuntalaisille. Tarjolla on niin vapaaehtoistyötä, virkistystä kuin vertaistukeakin. Järjestöosaamista soisi hyödynnettävän laajemminkin, Myllärniemi pohtii. Hän toivoo Espoon jatkossakin tukevan erilaisten järjestöjen toimintaa ja myös kehittävän kumppanuuksia moninaisten toimijoiden kanssa. Etenkin näin sote-uudistuksen kynnyksellä järjestöjen osaamista olisi hyödynnettävä uudistuksen valmistelussa. “Ei meillä ole varaa jättää sitä resurssia käyttämättä!”

Yhdenvertaisuus ei ole vain lain vaatima velvoite vaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden ehdoton edellytys. Espoolaisten näkökulmasta tämä tarkoittaa erilaisten ihmisten tarpeiden huomioimista sekä sellaisen kaupungin rakentamista, missä jokaisella on mahdollisuus osallistua, liikkua ja vaikuttaa, 

ihmisoikeuksien asiantuntija Rosa Puhakainen-Mattila.

Juttu on julkaistu Espoon Vihreiden kuntavaalilehdessä 2017 ”Vihreä Espoo”, toimittaja Rosa Puhakainen-Mattila. Kuvat Pinja Nieminen ja Matti Rajala. Koko lehti luettavissa täällä