San Franciscossa käydessä kiinnitin huomiota pankin edustalla jalkakäytävän kivetykseen upotettuun viivaan. Se rajasi pankin omistaman jalkakäytävän, yksityisalueen, jolta pankki voi poistaa esimerkiksi asunnottomat tai mielenosoittajat.

Viiva tuli mieleen vaaliteltalla, sillä julkinen tila on alkanut huveta myös Suomessa. Esimerkiksi Espoossa ei ole enää jäljellä montaa paikkaa, jossa ehdokkaat voisivat kampanjoida vapaasti.

Ihmiset liikkuvat Selloissa ja Omenoissa, yksityisissä tiloissa, joihin pääsee kampanjoimaan vain luvan kanssa. Toki kauppakeskuksiinkin pääsee kampanjoimaan, mutta kaikkia puolueita ei päästetä sisään yhtä aikaa, ja vaalityölle varattu alue on rajattu.

Ne puolueet, jotka pääsevät viimeisenä lauantaina ennen vaaleja sisään, ovat etulyöntiasemassa.

Toisaalta ymmärrän kauppakeskuksia, sillä jos kaikki saisivat kampanjoida niiden tiloissa vapaasti, tuloksena olisi melkoinen kaaos. Käytävät tukkeutuisivat, ja asiakkaat hermostuisivat iholle tunkeviin ehdokkaisiin.

Toisaalta olen huolissani demokratiasta. Miten äänestäjät voivat valita ehdokkaansa, jos kunnassa ei ole enää sellaista julkista tilaa, jossa ehdokkaat ja äänestäjät voivat kohdata.

Toisaalta ymmärrän kauppakeskusten asiakkaita, jotka haluavat päästä lämpimiin sisätiloihin ja tehdä ostoksensa rauhassa.

Muiden kampanjointipaikkojen puutteessa Espoon puolueet pakkautuvat Tapiolan keskustaan, yhteen Espoon viimeisistä julkisista julkisista tiloista. Vaalien alla Tapiola onkin ostoksilla kävijöille varsinainen poliittinen esterata. Asiakkaat eivät tosiaankaan saa olla kaupasta toiseen siirtyessään rauhassa.

Koskahan joku keksii jakaa Tapiolassa isoa rintanappia: ”Ei kannata, olen jo valinnut!”