Yrittäjyys jakaa sukupolvikokemuksia laajasti. Oma sukupolveni, joka oli juuri aloittanut peruskoulunsa 1990-laman iskiessä muistaa liiankin hyvin sen, miten koulun ruokailusta alettiin yhtäkkiä säästää, jotta yhteiskunta pysyisi pystyssä. Sinipunakynät katosivat kokonaan ja pyyhekumit piti puolittaa. Yrittäminen herättää edelleen itsessäni ristiriitaisia tunteita, sillä onhan yrittäminen markkinoitu ajatuksiimme niin, että se on aina riski, jonka mukana voi mennä kaikki.
Uudet sukupolvet, jotka ovat syntyneet 2000-luvun tällä puolen ovat onneksi rohkeampia ja realistisempia yrittäjyyden suhteen. Sillä yrittäjyys on paljon muutakin kuin iso riski. Se on myös itsenäisyyttä, oma-aloitteisuutta sekä tuhansien perheiden elinkeinon turvaamista. Jos yrittäjiä ei olisi, me emme pärjäisi.
Mutta miksi yrittäjät ovat silti edelleen niin yksin? Yrittäjä kuitenkin rahoittaa osaltaan paitsi valtiota, myös lisää työpaikkoja. Samaan aikaan Keskuskauppakamarin teettämän tuoreen kyselyn mukaan lähes 75% yrityksistä kärsii työvoimapulasta. 1990-luvun lamasta on opittu, että yrittäjiä ei koskaan tulisi jättää pulaan. Koronakriisissä on huomattu, kuinka erillään turvaverkosta he ovat yhä edelleen. Yrittämiseen ei kannusta tieto siitä, että sen myötä sairastuminen flunssaan voi muuttua miltei mahdottomaksi. Tai siitä, että perhevapaan viettäminen voi pahimmillaan muuttaa yritystoiminnan kannattamattomaksi. Jos haluamme tukea ja rohkaista ihmisiä ja erityisesti nuoria siihen, että yrittäminen oikeasti kannattaa, meidän on puututtava kyseisiin epäkohtiin voimakkaasti.
Talous ja nuoret TAT:n tuoreen raportin mukaan reilu kolmannes nuorista uskoo voivansa toimia yrittäjänä tulevaisuudessa. Pojista lähes puolet suhtautuu mahdolliseen yrittäjyyteen myönteisesti, mutta tytöillä innostusta yrittäjyyttä kohtaan on hieman alle kolmanneksella. Tytöillä taustalla on mm. huoli siitä, etteivät he menestyisi yrittäjänä. Olisikin tärkeä miettiä myös sitä, miten yrittäjyydestä ja yrittämisen toimialoista puhutaan, sillä kuten työelämässä myös yrittäjyydessä stereotypiat elävät syvällä.
Yrittämisen tukeen ja kannustimiin täytyy olla rohkeutta panostaa, etenkin päättäjillä. Ei ole yhtä oikeaa yrityksen tai yrittäjän mallia ja siksi muutosta on katsottava avoimin mielin. Sillä meillä ei ole varaa hukata enää yhtään sukupolvea epävarmuudelle, vaan kannustaa heitä kokeilemaan ja varmistaa, että se myös kannattaa.
***
Yrittäjän päivää on vietetty vuosittain syyskuun 5. päivänä vuodesta 1997 alkaen.
Noora Koponen
Kansanedustaja
Espoon Kaupunginvaltuutettu
Fysioterapeutti
Hyvinvoiva Espoo ohjelmaryhmän vpj.