Monimuotoiset metsät, vihreää kultaa

Metsäluonnon monimuotoisuus on turvattava ja lisättävä tuntuvasti suojelualueita. Tehometsätalousmetsissä lajisto ei rikastu eikä kuukkeli laula. Etelä-Suomen metsistä on alle 2 prosenttia suojeltuja ja suojelualueet ovat pieniä ja pirstoutuneita. Suojelualueiden toteuttaminen tarvitsee vahvempaa tahtoa ja enemmän rahoitusta. Metso-ohjelma on hyvä hanke, jota tulee jatkaa ja laajentaa. Mutta vapaaehtoisen suojelun lisäksi Metsähallituksen maita pitää osoittaa enemmän suojeluun, jotta suojelualueet olisivat riittävän laajoja ja muodostaisivat verkoston. Vain riittävän laajat ja keskenään kytkeytyvät suojelualueet takaavat uhanalaisten lajien säilymisen.

Luonnon kannalta on myös oleellista, että talousmetsissäkin luonto voi olla kirjavaa. Siksi metsälain uudistus on tehtävä kiireesti. Perinteisen metsänhoidon rinnalle tarvitaan vaihtoehtoisia, pehmeitä ja luonnonmukaisia menetelmiä. Tällä hetkellä ohjataan avohakkuuseen, vaikka moni metsänomistaja on kiinnostunut mm. jatkuvan kasvatuksen menetelmästä. Erirakenteisessa metsässä kasvanut puu on vahvasyistä laatupuuta ja tuottaa omistajalleen tasaisen tuoton. Pisteenä iin päälle metsä on kaunis. :)