Valtuustoblogi 19.5.2025 - Tiina Elo

Vanha valtuusto kokoontui viimeiseen kokoukseensa ja ilmassa oli ripaus haikeutta. Kokouksen aluksi kukitettiin valtuutetut, jotka eivät jatka valtuustossa tulevalla kaudella. Kaunis ele ja kiitos tehdystä työstä.

Luottamushenkilöiden palkkioiden korottaminen

Kuten tapana on ollut vanha valtuusto päätti uuden valtuuston palkkioiden korotuksista. 

Valtuusto hyväksyi äänin 59-16 kaupunginjohtajan esityksen, jolla palkkioita korotetaan seuraavan valtuustokauden aikana kaksi kertaa 5,084 prosenttia. Tämä on 80 prosenttia ansiotasoindeksin mukaisesta korotuksesta. 

Vihreiden ryhmä kannatti korotusta, joka varmistaa, että palkkiotaso pysyy muun hintakehityksen kelkassa, mutta huomioi maltillisesti myös kaupungin haastavan taloustilanteen. Lapsenhoitokorvausta korotettiin 23 euroon tunnilta. 

Viime vuoden tilinpäätös ja tarkastuskertomus

Kokouksen iso keskustelu käytiin kaupungin taloustilanteesta, kun käsittelyssä oli viime vuoden tilinpäätös sekä tarkastuslautakunnan arviointikertomus.

Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikki Kauste peräänkuulutti ryhmäpuheessa konkreettista ilmasto- ja luontotoimia.

“Valonpilkahduksia ovat tuoneet Hiilineutraali Espoo sekä luontoviisas Espoo -ohjelmien eteenpäin saattaminen. Nämä tulevat toteutuessaan parantamaan espoolaisten elämänlaatua. Kestävämpi kaupunki, jossa lähiluontoa säilytetään ja luonnon monimuotoisuutta vaalitaan, on kyselyiden perusteella juuri sitä, mitä asukkaat eniten toivovat. Kaupunkiluonto ja kaupunkien viherrakenne ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeuduttaessa.”

Mikki nosti esiin myös varhaiskasvatuksen ja opetuksen kroonisen aliresursoinnin.

“Vaikka onnistumme joka vuosi talousarvioneuvotteluissa torppaamaan pahimmat leikkaukset ja saamaan toimialalle lisäresursseja, käy toimintavuoden aikana lähes aina tuskallisen selväksi, ettei poliittisille ryhmille ja neuvottelijoille toimiteta riittävästi sellaista pohjatietoa, jonka turvin voisimme arvioida toimialan todellista tilannetta ja todellista resurssien tarvetta. Meidän on jatkossa pystyttävä parempaan kasvun ja oppimisen toimialan suhteen.”

Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Elli Keisteri-Sipilä muistutti, että tarkastuslautakunnan vuoden 2024 arviointikertomus ja pääkaupunkiseudun sään ääri-ilmiöihin varautumista käsittelevä raportti tarjoavat valtuutetuille tärkeän katsauksen kaupungin tilaan ja tulevaisuuden haasteisiin.  

Elli iloitsi, että tarkastuslautakunnan kokoukset ovat parhaimmillaan olleet eri toimialoille alusta tuoda omia näkökulmia eri toimialojen rajapintoihin liittyviin aiheisiin, kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

“On järkevää  ja inhimillistä panostaa  hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen laajasti ja pitkäjänteisesti -  kaikilla toimialoilla.”

Ympäristö- ja rakennuslautakunnan puheenjohtaja Johanna Karimäki muistutti, että vaikka kaikki ilmastonmuutoksen hillintätoimet otettaisiin välittömästi käyttöön, ilmaston lämpeneminen vaikuttaa silti ympäristössämme. 

“Meillä Espoossa on ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpideohjelma, jota toteutetaan eri toimialoilla suunnitelmallisesti. Lautakunnassa seuraamme ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista.”

Johanna korosti, että kaupunkivihreys ja puut ovat tärkeitä niin tulvavesien imeytyksessä kuin myös varjopaikkojen tarjoajina helteissä. 

“On meidän päättäjien vastuulla viime kädessä varmistaa, että kaavoituksessa ja rakentamisessa säästetään mahdollisimman paljon puustoa sekä istutetaan uusia puita kaupunkiimme.”

Pinja Nieminen nosti esiin tarkastuslautakunnan huomion lukiopaikkojen tarpeen lisäämisestä. 

"Pyysin 2021 syksyllä talousarvioneuvotteluihin tietoa siitä, mitä maksaisi, jos lukiopaikkoja tarjottaisiin Espoossa 70%:lle ikäluokasta. Tuona vuonna summa olisi ollut 660 000 euroa. Summa on sellainen, että se tai mieluummin vielä jonkin verran suurempi summa tulisi onnistua lisäämään lukiokoulutuksen talousarvioon.” 

Pinja toivoi, että lukiopaikkojen lisääminen sisällytettäisiin kaupungin seuraavaan strategiaan.

“Nyt viimeksi paikkoja on ollut 66,3%lle ikäluokasta, mutta lukioon on hakenut 76% ikäluokasta ja vain kahteen suomenkieliseen lukioon koko kaupungissa pääsi alle kahdeksan keskiarvolla. Tämä asia pitäisi kerta kaikkiaan kyetä korjaamaan.”

Otsolahden kunnostuksen vauhdittaminen

Otsolahden puhdistamisesta keskusteltiin, kun käsittelyssä oli valtuutettu Päivi Puntilan (RKP) valtuustokysymys Otsolahden kunnostuksen suunnittelusta. 

Risto Nevanlinna totesi, että Otsolahti on valitettavan hyvä esimerkki siitä, että jälkikäteen korjaaminen on kalliimpaa ja vaikeampaa kuin se, että Espoo olisi ymmärtänyt huolehtia Otsolahden hyvästä tilasta kaiken aikaa.

"Otsolahteen on johdettu saastuneita vesiä ja valumia vuosikymmenien ajan – ja siksi sen kunnostaminen vuonna 2025 on useiden miljoonien eurojen projekti, joka kestää vuosikausia jos siihen joskus ryhdytään – eikä sen onnistumisesta ole takeita. Ja tietysti pitäisi ryhtyä. Kuitenkin valtuustokysymykseen annetussa vastauksessa aivan oikein puolustetaan monia muita tärkeitä vesistöjen kunnostuskohteita, joista on jo päätetty ja joille on olemassa rahoitus."

Riston mukaan Otsolahden perustilaselvitys ja siinä esitetty karkea kustannusarvio hoito- ja kunnostustoimista paljastavat, että Espoon ympäristönsuojelun rahoitus on kroonisesti aivan liian pieni.

Meri Löyttyniemi kannatti Otsolahden kunnostussuunnitelman tekemistä, kuten Tapiolan Kiltakin.  Puheenvuorollaan Meri halusi myös varmistaa, että Gräsanjoen kunnostamiseen osoitetut rahat käytetään Gräsanjokeen, ja Otsolahden kunnostussuunnitelmien rahoittamiseen haetaan rahat muualta. 

Rakennusjätteitä kierrätettävä tehokkaammin

Viimeisenä asiana käsiteltiin Risto Nevanlinnan valtuustoaloite purkumateriaalien kierrätyssuunnitelmien edellyttämisestä asemakaavoissa. Risto kertoi tehneensä aloitteen huomattuaan kaupunkisuunnittelulautakunnan pitkäaikaisena jäsenenä, että Espoossa puretaan jopa aivan hyväkuntoisia, nuoria rakennuksia uuden rakentamisen tieltä.

"Kaikkea vanhaa ei voi säilyttää, kun Espoo koko ajan kasvaa. Espoossa puretaan rakennuksia turhankin kevyin perustein. Purkuvimmaan on puututtava, ja jos on aidosti "pakko" purkaa, purkumateriaalit pitää kierrättää – ja kierrättämisessä meillä on oltava "vastuullisena edelläkävijänä" suurempi kunnianhimo kuin lain edellyttämä minimitaso."

Risto teki toivomuksen, että Espoo noudattaa vastuullisena edelläkävijäkaupunkina purkumateriaalien kierrättämisessä ja uudelleenkäytössä suurempaa kunnianhimoa kuin mitä laki minimissään edellyttää.

Meri Löyttyniemi kannatti Riston toivomusta ja kiinnitti huomiota siihen, että meillä on valtavasti hyväntahtoisia suunnitelmia uudelleenkäytöstä ja kiertotaloudesta. Ne pitää tehdä todeksi.

“Toivomuksen edellyttämän lain minimitason ylittämisen pitäisi olla meillä itsestäänselvyys, kun katsotaan Espoo-tarinan tavoitteita. Samalla voisimme hyödyntää ja edistää myös espoolaisten purkumateriaaleja upeasti hyödyntävien yritysten, kuten Spolian, liiketoimintaa. Tällaisella toiminnalla voittavat kaikki, niin ympäristö kuin Espoon elinvoima.”

Riston toivomus hyväksyttiin äänin 48-24, 3 tyhjää.

Elli Keisteri-Sipilä jätti kokouksessa valtuustokysymyksen ennaltaehkäisevän päihdetyön toteutuminen Espoossa. Leila Arstila ja Meri Löyttyniemi jättivät valtuustoaloitteen yhdysvaltalaisten tutkijoiden houkuttelemiseksi Espooseen.

Kiitos koko vihreälle valtuustoryhmälle kuluneesta kaudesta ja hyvästä yhteistyöstä vihreämmän Espoon puolesta!