Valtuustoblogi 28.4.2025 - Elli Keisteri-Sipilä

Kevään vaalit ovat nyt takana ja uusi valtuusto starttaa kautensa kesäkuussa 2025. Nykyinen valtuusto kokoustaa viimeisen kerran 19.5.

Kävimme läpi seuraavan valtuustokauden luottamushenkilöorganisaatiota sekä valtuustokauden 2025-2029 poikkihallinnollisia kehitysohjelmia. Neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Mikki Kauste mainitsi, että kokonaisuus on yksimielisesti hyväksytty neuvottelutoimikunnassa eli kaikki puolueet sitoutuivat neuvottelutulokseen ja toivoi että olisivat sitoutuneet myös valtuustossa. Kauste totesi, että ohjelmien sisältöihin tulee varmasti tarkennuksia ja uusia strategisia linjauksia uuden valtuuston strategiatyön pohjalta.

KulttuuriEspoo2030- ohjelman tavoitteiden toteutumisesta kuultiin tärkeitä puheenvuoroja.

Valtuutettu Pinja Nieminen korosti omassa puheenvuorossaan, että "Meidän pitäisi kyetä tekemään nykyistä paremmin omaleimaisia, esteettisesti kauniita kaupunginosia, joille myös syntyy oma identiteetti ja joihin asukkaat haluavat kuulua. En usko, että olen ainut meistä, joka ei ole varsinaisesti viehättynyt monen uuden kaupunginosan arkkitehtuurista. Yhtä lailla vanhat kaupunginosat tulisi pitää kunnossa ja kauniina. Käsittelemme vielä tänään lainojen myöntämistä Espoon asuntojen useammalle peruskorjaushankkeelle. Näitä hankkeita tulisi saada reippaasti käyntiin ja siis ennen kun talot ovat huomattavan huonossa kunnossa."

Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, valtuutettu Henna Partanen nosti esiin

”että jos kaupunkia ei suunnitella siten, että siellä olisi jalankulkijalle viihtyisiä aukioita, joissa kulttuuri voi tapahtua, ei tilannetta riitä pelastamaan se, että lisätään pistemäisesti julkisia taideteoksia. Tarvitaan kollektiivista ajattelutavan muutosta siinä, mikä on kaupunkisuunnittelun tavoite. ”

Kansanedustaja, valtuutettu Inka Hopsu muistutti, että kaupungin rakennushankkeissa tulisi noudattaa prosenttiperiaatetta eli käyttää prosentti rakennushankkeen kustannuksista taidehankintoihin.

” Näin rakennettaisiin laadukasta ja miellyttävää asuinympäristöä kaikille espoolaisille ja vahvistettaisiin samalla myös taiteentekijöiden työmahdollisuuksia. Espoon sairaalahankkeessa prosenttiperiaatteen toteuttamisessa onnistuttiin.”

Tapiolan Kulttuuriaukion asemakaavan muutoksen hyväksymisen yhteydessä kuulimme vihreiden valtuutettujen hyviä näkökulmia.

Henna Partanen toi esiin, että "Kulttuuriaukiosta voi tosiaan tulla ihan kiva, toiminnallinen kokonaisuus, mutta se tarvitsee sitä, että joku todella on vastuussa kulttuuriaukion toiminnan kehittämisestä. Ilman systemaattista operointia, tyhjä aukio ei muutu kulttuuriaukioksi. Toivottavasti tähän siis varataan riittävät resurssit kaupungin sisällä."

Henna Partasen valtuustotoivomus meni yksimielisesti läpi:

”Valtuusto toivoo, että kaava-alueella pyritään jatkossakin järjestämään mahdollisuuksia matalan kynnyksen kulttuuritapahtumille Marimekko -talossa toimineen Kupla -tilan hyvän esimerkin mukaisesti. ”

Kansanedustaja, valtuutettu Saara Hyrkkö totesi hyvin, että uutta teatteria on totisesti odotettu ja tuntuu kutkuttavalta, että asia vihdoin etenee.

”Kulttuurikeskuksen ja kulttuuriaukion vakiovieraana on jännittävä nähdä, millaiseksi kulttuuriaukion ympäristö lopulta muotoutuu. Pelkkä kaava ei vielä sitä kerro, vaan todellinen henki syntyy toiminnasta, ihmisistä, kulttuurista.”

Valtuustoryhmän 1. varapuheenjohtaja Meri Löyttyniemi toivotti teatterin lämpimästi tervetulleeksi Tapiolaan ja nosti puheenvuorossaan esiin Tapiolan Killan tilaisuudessa ja erillisissä palautteissa useasti esiin nousseen asukkaiden oikeutetun toiveen Heikintorin ja Tapiontorin ympäristöjen rähjäisyyden ja epäsiisteyden parantamisesta. 

Käsittelimme valtuutettu Johanna Karimäen valtuustokysymystä kaupungin eläinlääkäripalveluista ja Karimäki nosti esiin puheenvuorossaan ”että Espoossa asuu monia lemmikkiystäviä, jotka lisäävät myös ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Ne ovat ystäviä yksinäisille ja rakastettuja perheenjäseniä. Koiran tai muun lemmikin ulkoilutus lisää omistajansa liikuntaa, millä on kansanterveydellistä merkitystä. Korkeat eläinlääkärikustannukset vaikeuttavat lemmikkien ylläpitoa varsinkin vähävaraisilla. Eläinsuojeluyhdistykset SEY ja HESY kertovat, että yhä useammat ihmiset luovuttavat lemmikkejään tai pyytävät apua eläinlääkärikuluihin taloudellisten vaikeuksien vuoksi.”

 Johanna Karimäki teki toivomuksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti:

”Valtuusto toivoo, että eläinlääkäripalveluiden markkinakartoituksen tuloksia hyödynnettäisiin kaupungin eläinlääkäripalveluja kehitettäessä.”

Pinja Nieminen kannatti Johanna Karimäen tekemää toivomusta ja piti puheenvuoron valvontaeläinlääkäripalveluiden resurssien tärkeydestä. Pinja korosti puheenvuorossaan sitä, että eläinlääkäriresurssia eläinten kaltoinkohteluun puuttumiseen on myös kerta kaikkiaan oltava riittävästi. 

Teemu Lahtisen (ps) valtuustoaloitetta evakkojen liputuspäivän huomioimista kannatettiin. 

Saara Hyrkkö kertoi ”On hienoa, että Karjalan liitto on tarttunut toimeen myös evakkojen oman liputuspäivän aikaansaamiseksi. Ja hienoa, että Espoo on sen myös ottanut omakseen. Nyt jo edesmenneiden evakkojen lapsenlapsena pidän tärkeänä, että kunnioitamme evakkojen kokemuksia ja perintöä myös tulevaisuudessa.”

Inka Hopsu toivoi, että keräisimme Espoossa asuvien evakkojen kokemuksia, vielä, kun se on mahdollista. Esimerkiksi Kaupungin museo tai Helinä Rautavaaran museo sekä kirjastot voisivat näitä ehkä näyttelyn muodossa jakaa myös espoolaisille kuultavaksi.  Valtuutettu Habiba Ali jatkoi ajatusta ehdottamalla, että myös myöhemmin Espooseen tulleiden pakolaisten kokemuksia voisi kerätä.

Valtuutettu Auli Üllen ja Tiina Elon valtuustoaloitteessa esitettiin, että Espoo selvittäisi mahdollisuuden tarjota asukkaille digitaalista työkalua henkilökohtaisen hiilibudjetin seurantaan.

Ülle korosti puheenvuorossaan, että liikenne on Espoon suurin päästölähde.
”Henkilökohtaisen hiilibudjetin kokeilu voisi tukea kestävämpää liikkumista tarjoamalla konkreettisia kannustimia. Jotta kulutusperäisten päästöjen vähentäminen olisi aidosti vaikuttavaa, niiden mittaaminen ja seuranta on välttämätöntä. Siksi on tärkeää, että kulutusperäiset päästöt sisällytetään selkeästi Espoon ilmastotiekarttaan ja ilmastovahtiin.”
  

Auli Ülle teki toivomuksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti: 

"Espoo etsii aktiivisesti uusia toimintamalleja kulutusperäisten päästöjen vähentämiseen yhteiskehittämisen ja kokeilujen avulla, yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja muiden kuntien kanssa."

Tiina Elo toi esiin, että on tärkeää, että jatkamme aktiivisesti espoolaisten kulutusperäisten päästöjen vähentämistä. Espoon hiilineutraaliustiekartassa todetaan, että elämäntapojen aiheuttamia ilmastopäästöjä on vähennettävä jopa yli 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jotta voimme saavuttaa 1,5 asteen ilmastotavoitteen. Ympäristöystävälliset valinnat on tehtävä ihmisille helpoiksi ja houkutteleviksi. Liikenteen osalta meidän on edelleen määrätietoisesti parannettava kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita sekä varmistettava, että joukkoliikenne on sujuvaa ja kohtuuhintaista.


Valtuustoaloite rantaraitin turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamiseksi herätti keskustelua pyöräilyn rajoittamisesta rantaraitilla. 

Tiina Elo toi esiin, että Espoon rantaraitin viehättävyys perustuu sen pienipiirteisyyteen ja luonnonläheisyyteen. On tärkeää, että rantaraitista voi nauttia myös pyöräillen, kunhan sen tekee muut käyttäjät huomioiden. ”Itsekin pyöräilen rantaraitilla ja välillä kokemuksesta, että vaihtoehtoisia reittejä nopeammalle pyöräilylle ei ole kovin selkeästi merkitty.”

Tiina Elo teki aiheeseen liittyen seuraavan toivomuksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti:

”Valtuusto toivoo, että rantaraitin vilkkaimpien kohtien osalta nopeaan pyöräilyyn sopivat vaihtoehtoiset reitit merkitään selkeämmin maastoon.”

Valtuutettu Elli Keisteri-Sipilä korosti puheenvuorossaan, että rantaraitti on tärkeä reitti meille kaikille; kävelijöille, juoksijoille, pyöräilijöille ja koiranulkoiluttajille. Rantaraitilla kuten muillakin kevyen liikenteen väylillä tulee ottaa kaikki liikkujat huomioon. Espoon kasvava väkimäärä lisää painetta kevyen liikenteen väylille, joten tulevaisuudessa on varmistettava riittävä määrä viihtyisiä ja sujuvia kävely- ja pyöräilyreittejä ympäri kaupunkia.

Valtuustonkokouksen lopuksi käsiteltiin Hannele Kerolan (sd.) valtuustoaloitetta runkolukittavien pyörätelineiden lisäämiseksi kaikkien julkisten palveluiden yhteyteen. 

Tiina Elo harmitteli, että aloitevastaus oli sinänsä realistinen kuvaus tilanteesta, mutta kaupungin kestävän liikkumisen tavoitteiden edistämisen näkökulmasta ponneton. Aloitevastauksessa todetaan vain lyhyesti, että valmius olisi, mutta rahaa ei.

Tiina Elo toivoi, että Espoossa otetaan nyt pontevampi ote pyöräilyn edistämiseen ja että se näkyy myös kaupunginjohtajan seuraavassa talousarviossa. Tiina kannatti Hannele Kerolan toivomusta, että budjettineuvotteluihin mennessä selvitetään, kuinka paljon investointiohjelmaan pitäisi lisätä määrärahaa, jotta kaikkien julkisten palvelujen, kuten päiväkotien, koulujen, kirjastojen ja liikuntatilojen yhteyteen voitaisiin keskitetysti hankkia runkolukittavat pyörätelineet.

valtuustoblogin kokosi Elli Keisteri-Sipilä