Valtuustoblogi 24.3.2025 - Henna Partanen

Suuri uimahallivaltuusto 24.3.2025

Viimeinen valtuuston kokous ennen kevään 2025 kuntavaaleja keskittyi käsittelemään kolmea isoa, vuosia valmistelussa ollutta hanketta: Tapiolan urheilupuiston jalkapallostadionia, Tapiolan uimahallin korjausta sekä Espoonlahden uimahallia. Lisäksi käsittelyssä oli valtuustoaloitteita ja -kysymyksiä. 

Tapiolan urheilupuiston stadionin hankesuunnitelma

Jalkapallostadion tulee Tapiolan urheilupuistoon nykyisen jalkapallokentän tilalle. Hanke on erittäin kallis, 74 miljoonaa euroa sekä ulkoalueita rakennetaan noin 30 miljoonalla eurolla. Hankkeen kustannuksia on tarkoitus kuitenkin saada katettua stadionin viereen toteutettavista asuinkerrostaloista saatavilla tuloilla.

Hanke tuo elinvoimaa ja kaupunkimaisuutta tällä hetkellä aika jäsentymättömään urheilupuistoon ja on kauan odotettu etenkin jalkapallofanien ja -harrastajien keskuudessa. 

Vihreät puhuivat aktiivisesti hankkeen puolesta, mutta muutamia huoliakin esitettiin. 

”Iloitsen erityisesti pikkufutarien näkökulmasta. Heidän kannaltaan olennaista on varmistaa harrastamisen mahdollisuudet myös rakentamisen aikana.” Vihreiden valtuutettu Saara Hyrkkö puhui. 

Kestävä Espoo -ohjausryhmän puheenjohtaja Meri Löyttyniemi puolestaan peräänkuulutti joukkoliikenteen lippujen hintojen sisällyttämistä tapahtumalippujen hintoihin, jotta voitaisiin vähentää autoilla paikalle saapumista. Lisäksi hän muistutti nyt hankkeesta pois jäävän monitoimihallin toteuttamisen tärkeydestä. 

“Olen vahvasti uuden monarin, tai vähintään nykyisen Tapiolan urheiluhallin peruskorjauksen puolesta. Tärkeää on, että Espoossa on jatkuvasti käytössä toimiva sisäpallopelien areena.” hän edellytti.

Valtuuston 2. varapuheenjohtaja, Vihreiden Inka Hopsu piti myös hienona, että Espoossa, Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa jalkapallostadionhanke etenee. Hän kertoi, että Vihreät piti jo kaupunginhallituksessa tärkeänä sitä, etteivät harrastuskustannukset nouse vaan, että seurat saavat riittävästi tukea. Lisäksi hän toivoi, että rakennushankkeen aikana alueella varmistetaan turvalliset kulkuyhteydet. 

Kaupunginhallituksen vihreä jäsen Mikki Kauste kehui myös hanketta: 

“Hyvät puitteet ovat ehdoton edellytys huippu-urheilun kehitykselle.” 

Kauste muistutti vielä, että Espoossa tehdään ihan Suomen johtavaa juniorityötä ja uskoo, että tällaisen hankkeen jälkeen Espoon jalkapalloa tullaan näkemään Suomen korkeimmalla tasolla. Lisäksi hän vaati, että stadionin ulkopuoliset ulkokentät tulee rakentaa sen kokoisina, että niissäkin on mahdollisuus myös kilpapelaamiseen.

Ympäristö- ja rakennuslautakunnan puheenjohtaja Johanna Karimäki kannatti myös hankesuunnitelman hyväksymistä ja piti hyvänä, että hanke toteutetaan nimenoaman julkisena hankkeena etsien rahoituspohjaa asuinrakennustonttien  kaavoituksella. 

Kriittisen äänen keskusteluun toi Vihreiden Peppi Seppälä, joka muistutti, että hanke on erittäin kallis. 

“Tampereen Tammelan stadion on 2000 paikkaa isompi, ja sen hinta tuplaantui, mutta oli silti vain 43 miljoonaa. Verrattuna Espoon 74 miljoonaan.” Seppälä huomautti.  Hän ei vastustanut stadionia, mutta olisi toivonut, että hanketta olisi perusteltu paremmin.

Hankesuunnitelma hyväksyttiin äänin 70 puolesta, 3 vastaan ja 2 tyhjää. 

Tapiolan uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen tavoitekustannuksen korottaminen

Tapiolan uimahallin korjausurakka on kilpailutuksen jälkeen 9,5 miljoonaa euroa korkeampi kuin, mitä valtuusto on hyväksynyt ollen yhteensä jopa 55,5 miljoonaa. Nyt tälle korotukselle haettiin valtuuston tukea.

Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Henna Partanen muistutti, että valtuusto on kertaalleen jo hyväksynyt peruskorjaus- ja laajennushankkeen vuonna 2022. 

“Tänään voimme valita, että laitetaanko halli kuntoon vai jätetäänkö rapistumaan paikalleen. Muita vaihtoehtoja tässä ei käytännössä ole.” hän kertoi. 

Rakennus on suojeltu asemakaavalla, joten sitä ei saa purkaa. 

Lisäksi Partanen totesi Tapiolan uimahallihankkeen edistymisen olevan myös avainpala koko Espoon uimahallipalapeliä. 

“Jos Tapiolan uimahalli saadaan valmiiksi suunnitelmien mukaisesti vuonna 2028, vähenee vaara siitä, että Espoossa olisi kaksi uimahallia samanaikaisesti kiinni.” Partanen sanoi. 

Tapiolan uimahallin korjauksen lisärahoitus poiki myös vastustusta useiden muiden ryhmien valtuutetuilta. 

Mikki Kauste kävi muistuttamassa, että myös siinä tapauksessa, jos rakennus muutettaisiin johonkin muuhun käyttöön, se vaatisi massiivisen peruskorjauksen eikä se varmasti onnistuisi kohteen herkän ja historiallisen arkkitehtuurin takia. 

Myös Vihreiden kaupunginhallituksen jäsen Tiina Elo hämmästeli vastustajien näkökantoja: 

“Olen hämmentyneenä kuunnellut puheita siitä, että Tapiolan uimahallin peruskorjaushanke pitäisi kaataa ja jättää halli seisomaan tyhjillään toiseksi kymmeneksi vuodeksi. On helppo täällä heitellä, että jostain löytyisi yksityinen investori kunnostamaan vanhan uimahallin uuteen käyttöön museoviraston asettamien reunaehtojen puitteissa.” Elo puhui ja muistutti, että korjaus johonkin käyttöön maksaisi sekin vähintään 20 miljoonaa euroa.

Saara Hyrkkö harmitteli myös Tapiolan uimahallin korjauksen viivästymistä, mutta muistutti myös uimahallin kulttuurihistoriallisista arvoista. 

“Kenelläkään ei tulisi mieleenkään purkaa lähes satavuotiasta Yrjönkadun uimahallia. Tapiolan uimahallilla on vielä muutama vuosikymmen samaan ikäluokkaan, mutta toivottavasti meillä on viisautta säästää jotain vanhaa, upeaa ja omintakeista tuleville polville.”  Lisäksi hän toivoi, että lapsiperheille tärkeän kahluualtaan käyttökatko jää mahdollisimman lyhyeksi.

Myös Meri Löyttyniemi kävi puhujapöntössä kannattamassa Tapiolan uimahallin korjausta ja huomautti, ettei Tapiolan uimahalli ole vain tapiolalaisten ongelma. Lisäksi hänen mielestään Tapiolan Killan esittämät perustelut hallin puolesta ovat erittäin keskeisiä syitä puoltaa asiaa.

“Käsittämättömän pitkä kiinniolo on ollut todella harmillista meille kaikille espoolaisille.” hän totesi. 

Myös Johanna Karimäki kävi puolustamassa Tapiolan uimahallin korjaamista. “Tapiolan uimahalli vuodelta 1965 on yksi Tapiolan kulttuuriympäristön helmiä ja näen sen arvon, että vaalimme historian kerrostumia ja arvorakennuksia myös jälkipolville.” 

Vaikka Tapiolan uimahalli ei ole kilpailuun paras mahdollinen, piti Karimäki silti tärkeänä, että Tapiolassa on uimahalli, jossa lapset ja ikäihmiset voivat harrastaa kuntouintia.

Inka Hopsu muistutti, että Tapiolan uimahallin kohdalla ei puhuta pelkästä uimahallista vaan myös arkkitehtuurisesti arvokkaasta kohteesta. “Kannatan ylipäänsä sitä, että julkisessa rakentamisessa annetaan arvoa estetiikalle ja kulttuurihistoriallisten kohteiden korjaamiselle.” Hopsu sanoi. 

Hopsu kertoi myös, että Espoon liikuntatoimen mukaan seuraava uimahalli tarvittaisiin asukasmäärän kasvaessa Espooseen jo vuonna 2032. Tonttia sille ei ole vielä valittu. Espoon uimahallihankkeen yhteydessä kävi ilmi, että uuden hallin kaavoitus, hankesuunnitelman laatiminen sekä rakentaminen veisi vähintään seitsemän vuotta. Tämän vuoksi Vihreiden valtuustoryhmä Inka Hopsun ja Henna Partasen nimissä jätti aloitteen uuden, seitsemännen uimahallin tontin kaavoittamisesta ja hankesuunnitelman käynnistämisestä. 

Vihreiden valtuutettu Risto Nevanlinna kannatti myös Tapiolan uimahallin korjaamista ja nosti esille, että myös Olarissa on uimahalli, mikä useissa puheenvuoroissa unohtui. Hän jätti myös valtuustoaloitteen Olarin uimahallin avaamisesta. Halli on nykyisin kiinni ja hän vetosi valtuutettuihin, että kannattaisivat aloitetta, jotta saataisiin kaikki uima-allaskapasiteetti käyttöön. 

Määrärahan korotusta myös vastustettiin. Äänin 54 puolesta, 20 vastaan ja 1 tyhjä, valtuusto päätti kuitenkin hyväksyä määrärahan kasvatuksen ja hanke pääsee etenemään.

Espoonlahden uimahallin hankesuunnitelman hyväksyminen

Valtuuston neuvottelutoimikunta eli poliittisten ryhmien puheenjohtajat neuvottelivat vielä kahvitauolla, josko löytyisi yhteisymmärrystä asian etenemisestä, sillä vielä ennen kahvitaukoa kokousjärjestelmässä oli lukuisia erilaisia esityksiä. 

Lopulta asia palautui yksimielisesti kaupunginhallitukseen seuraavalla evästyksellä: 

“Kaupunginhallitus käynnistää välittömästi vaihtoehtoisen uudisrakennuksena toteutettavan uimahallin asemakaavoituksen kiirehtien siten, että valmistelun yhteydessä selvitetään vaihtoehtoisen sijainnin lisäksi hankkeen aikataulu, liikenneyhteydet, tontin alan riittävyys ja alustavat kustannukset. Mikäli Espoonlahden uimahalli menee pitkäaikaiseen käyttökieltoon (yli 9 kk) ennen vuoden 2027 loppua, käynnistetään hankesuunnitelman mukainen hanke välittömästi.”

Esityksen teki kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mervi Katainen ja sitä kannatti neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Mikki Kauste. 

“Neuvotteluissa on ollut koko ajan yksi asia selvä: kaikki valtuutetut ovat halunneet koko ajan minimoida käyttökatkosta aiheutuvat haitat.” Kauste totesi puheenvuorossaan. 

Inka Hopsu toi esiin, että palautusehdotus mahdollistaa myös sen, että etsitään oikeasti sellainen uimahallitontti, joka on joukkoliikenteellä hyvin saavutettavissa ja joka toimii uimahallitonttina hyvin pitkään. Sopivaa tonttia voidaan etsiä myös muualta kuin Espoonlahdesta, jolloin aluksi voidaan rakentaa se VIhreiden ehdottama seitsemäs uimahalli ja joskus myöhemmin sitten uusi halli Espoonlahden nykyisen paikalle. 

Meri Löyttyniemi kävi toivomassa käyttäjien ottamisesta mukaan suunnitteluun, osana kaikkia hallihankkeita. 

“Haluaisin myös nähdä uudessa hallissa kunnollisen monitoimi- ja hyppyaltaan. Samoin seitsemännen hallin suunnittelu on hyvää saada liikkeelle.” hän lisäsi. 

Tila- ja asuntojaoston puheenjohtajanakin toimiva Henna Partanen kiitti myös yhteisen kompromissin löytämisestä, mutta muistutti, että kukaan voi lopulta luvata, että nykyinen halli kestää käyttökunnossa. 

“Voimme kuitenkin luvata, että siihen pyritään ainakin ennen, kun vaihtoehtoisia ratkaisuja on löytynyt. Hallin pitämiseen kunnossa on varattu puoli miljoonaa euroa vuodessa, joten rahasta ei ole ollut missään vaiheessa kiinni vaan siitä, että onko halli pidettävissä kunnossa vai tuleeko yllätysvikoja.” hän totesi. 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Risto Nevanlinna muistutti, ettei esille nostetun paloaseman tontin soveltuvuudesta uimahallikäyttöön ole oikeastaan mitään takeita. Tontti on kaukana metroasemilta ja reitti on jyrkkä. Myös autoliikenne risteää koululaisten käyttämien kävelyreittien kanssa. Nykyisen hallin pohjoispuolella olevalle tontille sijoitettuna, uuden hallin alta pitäisi purkaa toimiva päiväkoti. Hän kuitenkin kannatti palautusta. 

Saara Hyrkkö toivoi, että jatkossa uimahallien korjaukset ajoitetaan siten, että allastilaa on riittävästi käytössä. Hän toivoi myös, että uimahallia suunnitellaan seuraavaksi sadaksi vuodeksi, ei pikaratkaisuksi. 

Valtuustokysymys joukkoliikenteen aikataulujen yhteensovittamisesta koulujen aikataulujen kanssa

Vihreiden Johanna Karimäen valtuustokysymys. Puheenvuorossaan hän totesi, että on tärkeää, että HSL:n liikennesuunnittelussa on halua tehdä yhteistyötä koulujen johdon kanssa joukkoliikenteen aikataulusuunnittelussa. 

“Pitkän koulupäivän jälkeen moni on nälkäinen ja on toisaalta kiire kotiin tai harrastusten pariin. Siksi on niin tärkeää, että koulujen päättymis- ja alkamisajat ja tarve päästä linja-autolle tai junalle tiettyyn aikaan huomioidaan liikennesuunnittelussa.” hän sanoi.

Valtuustoaloite kyselyn tekemisestä kaupungin talouden suunnitteluun

Kokoomuksen Veera Ruohon aloite siitä, että Espoon kaupunki järjestäisi espoolaisille kyselyn "Mistä sinä säästäisit?". 

Vihreiden Tiina Elo kävi muistuttamassa, että Espoolla on paljon tekemistä asukkaiden osallistamiseksi. Tiina Elo ja Pinja Nieminen jättivät kokouksessa aloitteen asukaspaneeleiden ottamisesta käyttöön. Ne auttaisivat yhteisymmärryksen löytämisessä asukkaiden ja päättäjien välillä vaikeissa päätöstilanteissa. 

Valtuustoaloite asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistamiseksi

Demareiden Johanna Värmälän aloite. Vihreiden Inka Hopsu nosti puheessaan esille harrastusten Suomen mallin, jonka avulla ollaan saatu sellaisia nuoria harrastusten piiriin, jotka eivät muuten niihin päätyisi. Kuitenkin Hopsu muistutti, että olisi tärkeä saada myös harrastusten Suomen mallin toinen puoli käyttöön eli se, että harrastus voisi jatkua siten, että koulun kerhosta voisi nykyistä paremmin ohjautua pidempikestoiseen seuratoimintaan ja yhteisöön joukkoon. 

Valtuustoaloite turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönotosta kaikissa Espoon kaupungin tiloissa

Vihreiden Peppi Seppälän aloite, jonka hän oli tehnyt yhteistyössä Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan kanssa. Seppälä kiitti sitä, että jo olemassa oleva, hyväksi todettu käytäntö laajennetaan nyt koskemaan koko Espoota. 

“Jotta turvallisen tilan periaatteet saadaan käyttöön, on henkilöstöä koulutettava, jotta he tuntevat ne ja osaavat noudattaa niitä.” Seppälä muistuttaa. 

Valtuustoaloite puistoruokailun järjestämisestä Espoossa

Vihreät ovat vuosia edistäneet puistoruokailua ja Inka Hopsu muistutti puheessaan, että kyse on Espoossa ikuisuuskysymyksestä, joka vihdoin saadaan takaisin pilottihankkeena. Asiasta on tehty useita aloitteita ja nyt käsittelyssä ollut oli perussuomalaisten Jaana Vallen aloite. 

“Puistoruokailu vahvistaa yhteisöllisyyttä.” Hopsu huomautti. 

Hän myös toivoi, että jatkossa puistoruokailun tarjoamista voisi ajallisesti laajentaa ja myös mahdollistaa se useammassa Espoon 16:sta asukaspuistossa. Nyt puistoruokailun pilotti toteutetaan vain viidessä asukaspuistossa. 

“Etenkin kesäkuussa, kun kouluikäisiä lapsia on enemmän yksin kotosalla vanhempien ollessa vielä töissä, lasten ruokailun tarve on heinäkuuta isompi.” Hopsu puhui.

Saara Hyrkkö muisteli oman lapsuutensa puistoruokailua Helsingissä, jossa puistoruokailua on järjestetty jo 80 vuoden ajan. Hän muistutti, että puistoruokailu kirjattiin jo aiemmin lapsiperheen köyhyyden vastaiseen ohjelmaan, mutta silloin rahoitusta sille ei löytynyt. 

Valtuustoaloite ilmanpuhdistuksesta varhaiskasvatuksessa tautien torjumiseksi

Kokoomuksen valtuutettujen Ira Hietanen-Tanskasen ja Marika Räfin aloite, joka ei herättänyt keskustelua, mutta ilmanpuhdistusta kokeillaan. 

Aiemmin mainittujen Vihreiden tässä kokouksessa jättämien aloitteiden lisäksi Auli Ülle jätti yhteistyössä kokoomuksen Julia Lindholmin kanssa valtuustokysymyksen yksityisen päivähoidon tukemisesta ja palvelusetelin laajentamisesta Espoossa.